Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, maaliskuuta 30, 2019
Valitaan edustajamme vaaleilla ja yllättäen arvalla!
Demokraattisinta olisi, jos äänestäjä saisi jakaa ääneensä usealle puolueelle ja ehdokkaalle
Ilkka Luoma
Demokratia on enemmistöjen juhlaa - ja tässä äänestyskäyttäytymisessä aktiivisten äänten antajien valintoja. Tunnetusti Suomessa, kuten monissa muissakin maissa tämä "nukkuvien puolue" on se suurin; meilläkin noin 30-40 prosentin luokkaa - riippuen vaalista. Äänestämättömät ovat ilmiö, jonka vuoksi aito demokratia ei toteudu - sehän olisi huipussaan, jos äänestysprosentti olisi 100. Joissain valtioissa äänestäminen on pakollista - sakko seuraa, jos et lippuasi uurnaan tipauta - Australia muistaakseni?
No, mitä sitten? Otamme esimerkin Suomesta nyt meneillään olevista eduskuntavaaleista. Oletamme koko maan äänestysprosentiksi 70. Tosin se voi nyt nousta korkeammalle, koska ryhmä -Muut on kasvussa; se saattaa vivuta uurinille täysin uusia äänestäjiä. Ehkä perussuomalaisten reviiripuolustuksen rehellinen esilletuonti voi myös kohentaa äänestysaktiivisuutta. Niin miten nuo 30 prosenttia, jotta saadaan demokratia paremmalle tolalle?
Kun ketään ei voi meillä pakottaa uurnille, niin annetaan arvan ratkaista. Jos äänestysvilkkaus on 70 prosenttia, niin 200 edustajapaikasta 60 menee arpapeliksi. Nuo 140 paikkaa jaetaan vaalituloksella kuten ennenkin ja 60 arvotaan kaikista ehdokkaina olleista vaalipiireittäin - toki vaalipiirin oman äänestysvilkkauden mukaisesti, siis jos Helsingissä 75%, niin 25% arvalla, ja jos Etelä-Savossa 65%, niin sitten arvontaan 35 prosenttia vaalipiirin paikoista. Reilua, eikö! Eihän kukaan tiedä mitä nämä keskiarvo 30 prosentia olisivat äänestäneet. Arpa olisi siinä mielessä demokraattisempi, että se ottaa huomioon kaikki ehdokkaat, sellaisetkin, jotka jostain syystä olisivat jääneet median hampaankoloon ja sen myötä esitys- ja julkaisuboikottiin.
Toki voisimme houkutella äänestäjiä uurnille rahan voimalla: Kymppi käteen puhtaana, kun lippu vilahtaa uurnaan - valtion verovaroista. Operaatio rahoitettaisiin eduskunnan jakamista puoluetuista, reilua, eikö? Tätä voisi kutsua koko kansan rehelliseksi vaalirahaksi :-)
No, mitä sitten? Otamme esimerkin Suomesta nyt meneillään olevista eduskuntavaaleista. Oletamme koko maan äänestysprosentiksi 70. Tosin se voi nyt nousta korkeammalle, koska ryhmä -Muut on kasvussa; se saattaa vivuta uurinille täysin uusia äänestäjiä. Ehkä perussuomalaisten reviiripuolustuksen rehellinen esilletuonti voi myös kohentaa äänestysaktiivisuutta. Niin miten nuo 30 prosenttia, jotta saadaan demokratia paremmalle tolalle?
Kun ketään ei voi meillä pakottaa uurnille, niin annetaan arvan ratkaista. Jos äänestysvilkkaus on 70 prosenttia, niin 200 edustajapaikasta 60 menee arpapeliksi. Nuo 140 paikkaa jaetaan vaalituloksella kuten ennenkin ja 60 arvotaan kaikista ehdokkaina olleista vaalipiireittäin - toki vaalipiirin oman äänestysvilkkauden mukaisesti, siis jos Helsingissä 75%, niin 25% arvalla, ja jos Etelä-Savossa 65%, niin sitten arvontaan 35 prosenttia vaalipiirin paikoista. Reilua, eikö! Eihän kukaan tiedä mitä nämä keskiarvo 30 prosentia olisivat äänestäneet. Arpa olisi siinä mielessä demokraattisempi, että se ottaa huomioon kaikki ehdokkaat, sellaisetkin, jotka jostain syystä olisivat jääneet median hampaankoloon ja sen myötä esitys- ja julkaisuboikottiin.
Toki voisimme houkutella äänestäjiä uurnille rahan voimalla: Kymppi käteen puhtaana, kun lippu vilahtaa uurnaan - valtion verovaroista. Operaatio rahoitettaisiin eduskunnan jakamista puoluetuista, reilua, eikö? Tätä voisi kutsua koko kansan rehelliseksi vaalirahaksi :-)