Kansalaisviestintä: Suomi - idän ja lännen vedenjakajalla

 

Kartta: ~ http://kopeekka.blogspot.com/2010/12/toisella-puolella-tonavan.html - 

Eräs huimimmista piirroksista mihin Suur-Suomi olisi voinut ulottua, jos Saksan kolmas valtakunta olisi voittanut Euroopan II-Maailmansodan

...

1300 kilometriä itäistä pituutta - rajankäyntiä edestakaisin satojen vuosien ajan

1 - Kiintoisaa olisi lukea Tuomo Polvisen uudesta kirjasta |1 Heimosotien aika, 1920-luvulla englantilaisten toimet Itämerellä Suomenlahden pohjukassa, unohtamatta englantilais-amerikkalaisten invaasioita Murmanskin alueella - epäselvissä Neuvosto-Venäjän alkuvaiheissa, kun valkoiset venäläiset vielä osoittivat elonmerkkiä ja voitonmahdollisuuksia, tai ainakin näin niin Suomessa kuin lännessä toivottiin.

Kenraali C.G.E. Mannerheimillakin oli omat ajatukset Leningradista, vielä 1919 ---

Josif Stalinilla oli ollut selvät näkemykset Pietarin - Leningradin lähialueen turvallisuus- ja puolustustilanteista. Ennen Talvisotaa nämä Leningradin lähialueet muodostuivat hyvin tärkeiksi.

1939 rajankäyntiä lähennettiin niin venäläisten näkökulmasta etelästä kuin suomalaisten kulmista pohjoisen suunnasta - lopullista sovitusta ei saatu aikaiseksi ja sitten operoitiin Mainilan kuulut laukaukset ja jälleen Stalin odotti ...

 

Sisäministeri Urho Kekkonen toimi omin päin heti Mainilan jälkeen

[ ~ https://docplayer.fi/20341222-Yksinaisen-miehen-talvisota… - ]

Tieteessä tapahtuu lehden ote yllä olevasta linkistä:

" .. Uusi vaihe idänsuhteissa alkoi 26.11.1939, kun Neuvostoliitto esitti Suomelle nootin, jossa sitä syytettiin tulen avaamisesta kohti neuvostojoukkoja Mainilassa. Tilanteen vakavuus sai Kekkosen asettumaan sille kannalle, että Suomen oli lähdettävä yksipuolisten myönnytysten tielle. Ystävänsä Aaro Pakaslahden kanssa hän ehdotti, että suomalaiset joukot vedettäisiin välittömästi 50 km:n etäisyydelle Leningradista ja että asiasta ilmoitettaisiin saman tien nootilla Moskovaan. ..

.. Tämä viimeinen yritys myöhästyi hallituksen vitkastelun takia, ja niin Neuvostoliitto ehti irtisanoa diplomaatti-suhteet .. ” -lainaus päättyy, .. aika loppui - Stalin hyökkäsi... >2

.

|1 Tuomo Polvinen: Hirmuisten vuosien valtiomies. J. K. Paasikivi 1870-1956. Toim. Hannu Immonen. Minerva. 271 s.

.

 

HS: ” Suomen ja Venäjän naapuruussuhteet tiivistyvät kahdessa tuoreessa tietokirjassa” |2

~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007664003.html  –

.

2 - Jatkosodan alusta sopii tähän hyvin professori Markku Kuisman tekstiote Seura-lehdestä:

[2017:  ~ https://seura.fi/blogit-ja-kolumnit/professori-markku-kuisma-suomi-osannut-trollata-myos-itseaan/  - ]

 

" .. Toinen esimerkki tehokkaasta infosodasta liittyy kesän 1941 suurhyökkäykseen. Asia on Mauno Jokipiin ja Tuomo Polvisen tutkimuksissa ajat sitten todettu ja nyt eversti Pekka Visurin kääntämissä saksalaiskenraali Erfurthin päiväkirjoissa vahvistuksen päälle vahvistettu. ..

... Kyllä Suomen sotakone oli viimeisen päälle viritetty Saksan Barbarossan osaksi. Tavoitteena oli vallata, tuhota ja ryöstää idästä niin paljon kuin voimat sallivat. Erfurth-keskustelujen mukaan Mannerheimin ja Rytin suurin huoli oli, miten hyökkäys näyttäisi puolustukselta ja valloitukset vain revanssilta, jonka kansa hyväksyi. ..

... Homma meni putkeen tavalla, jota maamme turvallisuuskomitean trolliarmeija muotoili Venäjän toimia ennakoidessaan viikko pari sitten:

”Informaatiovaikuttaminen voi olla pidempi kampanja, jolla pyritään muuttamaan mielialaa ja mielipiteitä. Se voi olla hyvin tehokasta, jos kansalaisten päähän saadaan ajettua joku tietty ajatus.” .. " -lainaus päättyy.

 

Itäinen naapuri on ollut erikoinen toveri, vihollinen ja jälleen kaveri

Ensin luvattiin jo marraskuussa 1917 itsenäisyys Stalinin toimesta, sitten ensimmäisenä allekirjoitettiin itsenäisyystunnustus 4.1.1918 ..

Jatkosodan jälkeen Stalin erityisesti antoi käskyn, ettei Mannerheimin henkilöön käyty - ei vankeutta ei oikeudenkäyntiä. Samoin Stalin käsitteli J.K. Paasikiveä poikkeavasti. Kun Paasikivi oli lähdössä 1941 Moskovasta kotiin, Stalin pyysi Juho-Kustin päivälliselle - näin Stalin ei tiettävästi koskaan toiminut ulkomaalaisia kohtaan, kun he poistuivat Venäjältä lähettilästehtävistään. Päivällisistä on hyvin niukasti tietoa, mitä ja mistä puhuttiin!

Venäjän kielen osaajat - Mannerheim, Paasikivi ja Mannerheimin luottokenraali Rudolf Walden suosittivat syksyllä 1939 käymään rajaneuvottelut loppuun saakka Stalinin kanssa. Näin ei tehty - Neuvostoliitto hyökkäsi, ja lopetti hyökkäyssotansa maaliskuussa 1940 - paljolti Saksan kolmannen valtakunnan johtajan Adolf Hitlerin painokkaasta pyynnöstä. e

.

|2 Aihe on siksi kiintoisa, että sitä voidaan valaista myös itse neuvotelleiden henkilöiden lisäksi

 

..

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma

[...]

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

Helsingin Lassilasta

 

.

PS. Tämä kirjoitus on julkaistu myös blogissa ~ x – jonka linkit päivittyvät 9.12.2020 mennessä.

PS2. Lähetyssähköpostiosoitteen – Ympäristöteollisuus ry:llä ei ole mitään tekemistä tämän kirjoituksen kanssa – se on vain Ilkka Luoman omaa näkemystä, tietämystä kuin mielipidettä – lainaukset ovat niiden kirjoittajien.

 

 

Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista