...
Itsenäisyyden takuumiehet ja naiset Elävät vielä keskuudessamme -
muutamina tuhansina
1 - Toista oli ennen, vielä 1950 ja -60-luvuilla veteraani oli monille kirosana
Olimme sodassa tahtomattamme 1939 ja tahdostamme 1941. Jermulta ei kysytty, kun Jatkosotaan piti lähteä - osa ei olisi halunnut ylittää Vanhaa rajaa - oltiin astumassa vieraalle maalle. Meidän oli saatava revanssi ja luotto Saksan kolmannen valtakunnan sotakoneeseen oli horjumaton.
Tänään veteraanien arvo
tunnustetaan - kautta linjan, jopa Saksaan vapaaehtoisesti lähteneet SS-miehet
ovat saaneet synninpäästön; he olivat olleet osa sitä konsensusta, josta
osaltansa Saksan johtaja Adolf Hitler* sai syyn olla kostamatta
irtautumistamme loppukesästä 1944 yhteisestä sodasta Neuvostoliittoa vastaan.
Kaikki veteraanit ovat ansainneet paikan kansakuntamme sydämissä
He tekivät enemmän kahdessa sodassa kuin poliitikot kuunaan noiden itsenäisyysvoitettujen sotien jälkeen. Kolmaskin sota oli, mutta siihen emme voineet vaikuttaa - se annettiin pakollisena tehtävänä - entistä aseveljeä vastaan.
Itsenäisyysjulistus 6.12.1917 siunattiin ensimmäisellä Neuvosto-Venäjältä tulleella itsenäisyytemme tunnustuksella 4. tammikuuta 1918. Jotenkin yllättävältä tuntuu, että itsenäisyystunnustuksemme yksi allekirjoittaja oli Josif Stalin*.
.
|* Syy, miksi molemmat itsevaltiaat
ovat erikseen mainittu – johtuu siitä, että he ovat hyvin voimakkaasti
vaikuttaneet kansakuntamme kohtaloihin.
Olimme näin saavuttaneet
paperilla aseman kansakuntana kansojen joukossa
Itsenäisyyttämme varusteltiin
jo Autonomian ajoilta - fennomaanien toimesta, ja tsaarien hiljaisesti katsoen
vierestä - välillä ojentaen liiallisia läikkymiä >
.
HS: ” Suomessa on enää noin 6 000 sotaveteraania, mutta sotien muisto ei hiivu heidän mukanaan: ”Kyllä se on mukavaa, että meillä on tällainen maa”, sanoo Jouko Korhonen, 98” |1
~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007663341.html
–
.
Suomi eli itsenäistä elämää aina EU:hun liittymiseen asti
2 - Ohjatun kansanäänestyksen myötä suomalaiset luovuttivat osan itsenäisyysreliikeistä EU-Brysseliin. Tämä ei kuitenkaan haalista millään muotoa veteraaniemme työtä Isänmaansa eteen - kymmenet tuhannet eivät päässet elävinä kotiin, vain kotipitäjän multiin - kaikki oli annettu, se kalleinkin.
Suomi oli poikkeava valtio, kun rintamamiehet Lottien avulla toivat omat kotiin - kuolleinakin, suurimman osan - se oli kunniakysymys. Toveria ei jätetty - edes hengen annon jälkeenkään.
Suomen kansan tunnoissa elää väkevänä se muisto miten maatalojen vesat yhdessä kaupunkikorttelien poikien kanssa pelastivat maansa - sisällissota 1918 oli tuolloin unohdettu ja juoksuhautatoveruus piti - olimme yhdessä.
Neuvostoliiton johtajan Josif
Stalinin silmissä suomalainen sisu oli saanut vilpittömän tunnustuksen ja se
tuotti meille erikoisen, meidän kaltaisen vapauden ja itsenäisyyden - aina EU:hun
liittymiseen saakka.
Olemme olleet viimeiset
kymmenet vuodet hyvin ylpeitä veteraaneistamme
He ovat edelleen esimerkkinä työstä oman yhteiskunnan eteen - uhraten omaansa kotiensa puolesta. Koti oli jokaiselle rintamalla taistelleelle se kohde, jonka puolesta tehtiin se mikä oli velvollisuus.
Rintamajermujen velvollisuutta tukivat pyyteettä poikkeuksellisella osallistumisella Lotat ja Pikku-Lotat. Koitos oli yhteinen - koko kansan koitos, joka toi meille harvinaisen elintilan - meitä ei miehitetty. Suomalainen oli kuitannut itseoikeutetun aseman kansana kansojen joukossa.
Kolminkertainen Eläköön
huuto veteraaneille ja Lotille - Kiitos uhrautuvaisuudestanne! e
Erinomaista Itsenäisyytemme 103V julistamisen vuosijuhlaa!
..
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/11/mannerheim-ristin-ritari-tuomas-gerdt.html -
...
1 kommentti:
.
Vastaanottaja:
Tasavallan.Presidentti@tpk.fi; sakari.martimo@sotaveteraaniliitto.fi; marko.hakala@sotainvalidit.fi; pekka.holopainen@tammenlehva.fi
Kopio:
sanna.marin@vnk.fi; Paavo Väyrynen; erkki.tuomioja@eduskunta.fi; pekka.haavisto@formin.fi; mika.niikko@eduskunta.fi; ilkka.kanerva@eduskunta.fi; jussi.halla-aho@eduskunta.fi; laura.huhtasaari@europarl.europa.eu; petteri.orpo@eduskunta.fi; ben.zyskowicz@eduskunta.fi; elina.lepomaki@eduskunta.fi; antti.kaikkonen@defmin.fi; annika.saarikko@eduskunta.fi; simo.loytomaki@hs.fi
.
Lähetä kommentti