2201.
Kuva: ~ http://nuortenluonto.fi/vanha-metsa-rikkaus/ -
***
..
Ihminen ei omista metsiä - metsät ovat osa evoluution säätökoneistoa
Metsä ei ole erityisesti kenenkään - se on kaikkinainen osa ympäristökeskeistä harmoniaa -luontobiologian osalta
[ ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008414932.html - , HS-otsikoituna: "Hallitus on syvästi erimielinen metsästä"]
PROLOGI - Kuvittelemme omaavamme juuri sen oikean tavan "säätää omaisuuttamme", metsiä ja niiden kasvua ja käyttöä
..
Metsä puhuttaa, sillä nyt ollaan oivallettu lajikohtaisten biomassojen suhteellisuudet ja keskinäisyydet - unohtamatta kausaliteettia ja hiilikiertoa sen täydessä välttämättömyydessä nykymuotoiselle Elämälle.
Ihminen haluaa omistaa!
Eikä tuossa vielä kaikki, me haluamme omistaa enemmän - lisäksi haluamme kuluttaa myös sellaista, joka on suhteetonta meidän ihmiskunnan omaan biomassaan nähden.
Me syömme, ei vain tovereiden riisikupeilta (katso grafiikka 1) - vaan myös biomassoiltaan ylivertaisen suurilta muilta eliölajeilta, joiden yhteinen evoluution luoma kierrossa oleva biomassa esiintyy merissä ja metsissä.
Esimerkiksi sopinee hyvin muurahaispopulaatiot, joiden yhteinen biomassa - lähinnä metsissä - ylittää reilusti koko ihmiskunnan biomassan (muurahaisten kokonaisbiomassa ylittää 20 prosenttia koko maaeläimistön yhteisestä biomassasta! -TIEDE-lehti).
Lopulta ihminen ei omista metsää!
Ihminen ei omista edes omaa sosiaaliturvatunnustaan lopullisen lähtönsä jälkeen - me omistamme "hetken" siitä biomassasta mitä tavallamme pyöritämme elomme jatkumossa, jolla on yksilöllinen alku ja loppu. Luonnon ja evoluution näkökulmasta - mitään alkua ja loppua ei ole, sillä kaikkinaisesti luontaisessa elonkierrossa biomassa kiertää "ikuisesti" -luoden aina sykleittäin uutta Eloa.
Metsä on generaattori, keuhko ja varasto
Maailmassamme on nopeita ja hitaita muuttujia, kuten myös metsien osalta. Sademetsät ja Brasilian Amazonia ovat esimerkki "nopeasta kierrosta", kun taas Venäjän Siperian jättimetsät malli "hitaammasta kierrosta" - maailmallista ilmastomuutosta katsoen, emme tiunne tarkoin miten nämä erilaiset "hitaat muuttujat" reagoivat keskenään - se voitaisiin kuitenkin nähdä, että metsän biomassakeskittyminä tasaavat Eloa.
Metsä on (luonto)vaurauden lähde
Ihminen omi itselleen metsähyödyn, ja on tutkinnallisesti varmaa metsän osuudesta kulutuskäyttäytymisemme nopeutumisesta, lisääntymisestä kuin sen myötä ympäristöllisen jalanjälkemme lisääntyvästä vaikutteesta luontobiologian omiin satoja miljoonia vuosia vanhoihin metodeihin ylläpitää monilajistollista Elämää - omin kilpailullisten lakien pohjilta.
Yle esitti kiintoisan luontodokumentin vahvasti kantaa ottavana 18.11.2021 ~ https://areena.yle.fi/1-50690273 - nimikoituna: "Metsien kätkemä - Australia - osa II" |1. Tuo havainnollinen ajasta irrotettu "äitimaan puhe ihmisille oli hätkähdyttävä muistutus meidän ihmisten luontaisesti hyvin pienestä roolista Elämän kierroissa, joissa keskinäinen huomaavaisuus kysy aina lupaa tehdä jotain ...
.
|1 ~ https://areena.yle.fi/1-50690435 - täältä koko sarja
.
Metsä on Suomen kulta!
[ ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/82325/metsa-suomen-kulta - ]
Ennen merkittäviä ja puhuttelevia pilapiirroksia tehtaillut Kari (Kari Suomalainen) piirsi turvesheikin, kun hoksattiin turpeen olevan omaa kotimaista polttoainetta, korvaamaan ulkoa tuotua raakaöljyä ja kivihiiltä, joita meiltä ei ole löydetty.
Suo ja turve on kierrossa olevaa hiilijaetta, kuten metsäkin, joka kasvaa ja lahoaa ja siitä välistä ihminen nappaa itselleen vaurautta omalle kasvuhokemalliselle |2 näyttö- ja vertailutaloudelle |3.
.
|3 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/74953/naytto-ja-vertailutalous-mita-se -
.
--
Meille on iskostunut tapa, jossa voidaan vuotuinen metsäkasvu kaataa vaurautemme ja elintasomme ylläpitäjäksi
Onko näin, voi ollakin väärä näkökulma - sillä meille suomalaisille metsä onkin merkittävämpi tässä yhteissolidaarisessa EU-tavoitteessa tuottaa metsänieluja yhteisen edun nimissä.
Hiilinielujen osalta Venäjän Siperian jättimetsät ovat avainasemassa - suuren biomassansa vuoksi
Mutta toisaalta ilmaston lämpeneminen muuttaa bioekologisia kiertoja, ja nyt erityisesti pohjoisessa, jossa juuri nämä Siperian jättibiomassat sijaitsevat.
Emme tiedä miten käy, kun emme tee tosissaan muutoksia omaan kulutustalouteemme -
.. "rajallisesta ei voida loputtomiin nyhtää" -tämän jo tiesivät aiemmat luontotaloudesta eloa hankkineet kovin harvat ihmisheimot - katso vaikkapa Australian aboriginaalit.
Miksi ihmisen ja ihmiskunnan on niin vaikea taipua sellaiseen harmoniaan, jota evoluutio on omalla kilpailuelementillään rakentanut lähes miljardin vuoden ajan?
Mikä ajaa meidät luomakunnan mielikuvituskruunuksi, kun sille ei ole mitään perusteita, ei edes pikkuaivojemme kehitys muihin nähden!*
..
|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2021/11/ihminen-erottuu-aivoistaan-muista.html - otsikoituna: "Ihminen erottuu aivoistaan muista eliöistä - lopultako lainkaan!"
.
PS. Emme voi hymistellä kansanedustaja Juha Sipilän mukaan meidän lopulta itsekeskeisesti omasta hyvästä tavasta hoitaa metsiämme, sillä tässä tulee ottaa huomioon väkilukumme ja pinta-alamme suhde - >
...
46714
..
| 9 TIEDE 15 | 51 SUOMI24 160 |
( 27.01.2006 - TIEDE )
2
Maaperämme on ollut vuosisatojen ajan otollista juuri sijaintimme mukaiselle metsäbiomassan kasvulle, ja vieläkin unohtamatta miten metsämme ovat lajistoltaan ihmisen toimista yksipuolistuneet siten, että tulevaa kehityskaarta emme edes tunne.
Voimme vain tavallamme odottaa miten kaikkea biologiaa säätelevä evoluutio seuraavina siirtoina tekee, omien hyvin hitaiden muuttujien tahdissa.
...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti