Näytetään tekstit, joissa on tunniste FINLANDIA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste FINLANDIA. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, joulukuuta 08, 2013

Sibelius ja Finlandia


8.12.2013 13:35 Ilkka Luoma  11 kommenttia
  • Sibelius monumentti altapäin Helsingin Meilahdessa - kts. kuvateksti
    Sibelius monumentti altapäin Helsingin Meilahdessa - kts. kuvateksti
”Hitaiden” hämäläisten pääkaupunki Hämeenlinna on Jean Sibeliuksen – kansallissäveltäjämme kotikaupunki. Tänään vietämme Sibeliuksen päivää – onhan meillä muutoinkin ne kolme kuuluisaa 'ässää' – Sibelius, sauna ja sisu. Sibelius sävelsi Finlandian ja sen muuten tilasi Suomen journalistit eli lehtimiehet 1800 -luvulla, kun kansallisuusaate oli herännyt – tsaarin Venäjän hiljalleen auttaessa.
Sibelius ansaitsee oman lukunsa. Saunaa saamme joka viikko – sisua tarvitsemme joka päivä. Finlandiaa kuuntelemme ainakin kerran vuodessa – 6. joulukuuta. Sibeliuksen luku alkaa tästä Finlandiana ---

… 
[2005] Sibeliuksen Finlandia

[ … Helsingin Sanomat julkisti Sunnuntai Depatissaan Antti Vihisen kynällä arvostelua Finlandian käytöstä kansallisiin ja henkeä nostattaviin tarpeisiin. Sibelius sävelsi Finlandian 1800-luvun lopun lehdistön tilauksesta kansallisen identiteetimme vahvistamiseksi … ]
Finlandia on melankolinen, mutta toivoa herättävä ryhdikäs kansallishenkeä nostattava teos. Finlandiaan ovat myös monet ulkomaat ja ulkomaalaiset ihastuneet sen vahvan ja puhuttelevan soinnin takia. Onpa se joskus valittu kansallishymniksikin.
Finlandialla on aina ollut Suomessa kansallinen leima ja yhtä arvokkaana kuin saksalaissäveltäjän Maamme-laulu 1], se nostattaa tunteita ja yhteenkuuluvuuden henkeä.
…


Sävellys on aina säveltäjänsä hengentuotos,
joka on julkistuksessaan tarkoitettu yleisölle kuunneltavaksi. Säveltäjä julkistaessaan teoksensa luovuttaa sen vapaaseen käyttöön ilman käyttöohjeita. Finlandia on tilattu orastavan itsenäisyyskaipuun 2] aattona viestittämään tuntoja airueeksi kuten lippu joukkojen eteen kuljetettavaksi.
…
2] Kuinka itsenäisiä olemmekaan? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kuinka-itsenaisia-olemmekaan.html - [BLOG/il]

Lippu ja musiikki ovat aina kuuluneet hengen nostatukseen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Kansa ja ihminen ottavat musiikin omakseen tai ei. Tietääkseni Sibelius ei kieltänyt Finlandia-sävellyksen käyttöä sen erityisemmin miltään ryhmältä tai kansalta; en myöskään tiedä ketään säveltäjää, joka olisi rajoittanut teostensa kuuntelijoita.

Finlandia oli aikakautensa tuote, 
jonka elinkaareksi on muodostunut kestosuosio. Finlandian melankolia toivon kipinässään puhuttaa yhä ja epäilemattä tulee puhuttamaan myöhemminkin. Musiikki on yli rajojen universaalisti toimiva kooste, jossa vapaan ihmisen valinta ottaa omakseen itseään hyväilevän ja miellyttävän esityksen.
  
Erityisesti jos musiikissa ei ole kieleen liittyviä rasitteita,
on se laajimmillaan globaali-ilmiö, kuten monet tunnetut esiintyjät ja säveltäjät ovat ilokseen huomanneet. Musiikki voi parhaimmillaan yhdistää ihmisyyttä ja solidaarisuutta, vaikkapa kuuluisa "kansainvälinen" 3] on monien valinta edelleen niin valtioiden - kuin yksityistenkin osalta.

Musiikkia ei voi kieltää, se voi vain menestyä tai vaipua unholaan
Finlandia herättää perinteellisesti kansallistunnetta Suomessa ja sen väkevän matalaääninen tunnemyrskyä enteilevä osakohtaus viehättää ja puhuttelee joukkoja sekä yhtenäisyyteen pyrkiviä ryhmiä. 
Finlandia on suomalainen mestariteos, josta on syytä olla ylpeä. Sen kieltäminen tai käyttöohjeistaminen ei kuulu kuin tekijälleen ja ilmeisesti jälkeen päin ei ole löytynyt jälkisäädöstä, jossa Finlandialle olisi asetettu käyttörajoituksia. 
Musiikki ja sävelistä syntyvä tunne on aidosti yli rajojen tapahtuvaa positiivista yhteisymmärrystä, jolle ei voi asettaa rajoitteita. Finlandia on suomalaisille ihmisille ja kaikille niille, jotka siitä pitävät. 
Sävel toimii sanattomasti yhteisymmärryksen nimissä yhtenäistämään ihmiskuntaa.

…
3] 'Kansainvälinen' ~ http://youtu.be/3_o9HkYCtQs -(yt]

…
Kuvateksti
”Kuuluisa Sibelius monumentti Helsingissä. Kuvan "urkuputket" ovat eräs suosituimmista nähtävyyksistä ulkomaalaisten keskuudessa heidän nopeasti pyrähtäessään Helsingin läpi Pietariin, Tukholmaan tai muualle Keski-Eurooppaan. Kuva: DSC_11510.JPG. 14. huhtikuuta 2006, klo 13:23. 1/320s, f3.5, 27mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70”


...
Ilkka Luoma

...
Finlandia ~ http://youtu.be/5pQMW8UQYZw - [yt]
doc.: Sibelius_Finlandia_08122013.doc – OpenOffice.org Writer
492 | 4363
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Suomi ei ole vain ruotsalainen!


YLE 1 esitteli laulun lurautuksella, että Suomi on ruotsalainen, ehdottipa, että euromme olisi kruunu ja vieläpä niin, että kaikki Pohjoismaat siirtyisivät yhteiseen kruunuun – puoliksi humoristisesti. Meillä on nyt euro ja huomenna jokin muu, sillä euron vahvuus näivettää viennistä eläviä EU-maita – kuten meitäkin.

Voitaisiin myös puolileikkisästi sanoa, että Suomi on kiinalainen – uusimmat dna habloryhmien tutkimukset viittaavat perimään myös nykyisen Etelä-Kiinan alueelta, josta lähtivät myös Amerikan intiaanit, Beringin salmen yli, sen ollessa kuiva. Nicaraguan intiaaneilta löytyy yllättävän paljon samoja habloryhmiä kuin osalta suomalaisista – olemmehan osaksi tulleet kaukaa idästä.


...

Valuutta on väline, jolla voidaan säädellä kilpailu- ja kaupankäyntikykyä

Alentamalla valuutan arvoa, saadaan hinnat houkutteleviksi, vientiä ajatellen – korottamalla saadaan ulkomailta tuotteita edullisemmin. Olimme vielä 1970 –luvulla devalvaatiomestareita, nyttemmin euro vei tämän säätelymahdollisuuden meiltä suomalaisilta pois.


!

Voisimme siirtyä Kiinan valuuttaan, juaniin *] – joka on voimakkaasti aliarvostettu dollariin ja euroon nähden. Nyt kannattaisi makuuttaa juaneja jopa tilillä – sillä noille passiivivaroille kertyy matalan koron aikana automaattista tuloa valuutta-arvon nousuna, juanin vahvistuessa, hiljalleen. Jos myyt jotain Kiinaan – ota maksu juaneina (jos voit) – ja säilytä osaa niistä kiinalaisissa pankeissa. On ennustettu, että juan kallistuu 15-30 prosenttia seuraavien vuosien aikana.

*] Chinese yuan - http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_yuan -
*] Chinese renminbi - http://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi -


Maailmalta kiirii huhu, että monet Afrikan valtiot ottavat käyttöön Kiinan juanin –

se käy kauppavaluuttana jo nyt Japaniin, Etelä-Koreaan ja Venäjälle. Entä jos meidän valuutta olisikin Kiinan juan? Mitä se merkitsisi meidän kilpailukyvylle. Vaihtaisimmeko euromme nykyisellä vaihtosuhteella (1€ ~  8 juania) – vai olisimmeko radikaaleja ja vaihtaisimme yksi yhteen! Tällöin palkkamme ja hintamme rojahtaisivat Euroopan kilpailukykyisimmiksi, mutta miten maksaisimme ulkomaantuonnin?


Juanin käyttäjinä saisimme massiivisen kiinalaisryntäyksen maahamme –

investointeja tulisi satamalla. Tuotantomme kasvaisi, työllisyys paranisi hetkessä ja toimeliaisuus kasvaisi jopa yli äyräiden – ruotsalaiset eivät pärjäisi meille, tavaramme menisivät helposti kaupaksi (laadun säilymisoletuksella) ja yhtiöihimme virtaisi halutessamme runsaasti kiinalaista pääomaa, sijoituksina. Meistä tulisi Kiinan etäpiste Euroopan unioniin. Radikaalia – mutta ei täysin mahdotonta.


Entä itse Kiina, joka nousee maailman suurimmaksi taloudeksi jo 10-15 vuoden kuluessa – miten meille saatava hyöty sieltä – muutenkin ...


[2005] - 2000 vuotta sitten kungfutselaisuus löysi tiensä Kiinassa Shandongin maakunnassa. Oopium-sodissa Kiinan keisari halusi estää kansalaistensa oopiumin käytön, ja se haittasi siirtomaaisännän Englannin busineksia; Englanti hikeentyi ja julisti Kiinalle sodan.

1800-luvulla Kiina oli eräs maailman suurimmista teollisuustuottajista. Nyt Kiina rahoittaa merkittävänä osallisena mm. USA:n jättiläismäistä ulkomaankaupan vajetta pitäen samalla korkotasoa alhaalla.


Suomella ja Kiinalla on mallikelpoinen kauppatasapaino (2005),

se on meille hiukan ylijäämäinen. Kiina on merkittävä korkeateknologian tilaaja Suomesta; paperikoneet, metsäkoneet, insinöörisuunnittelu ja mm. ohjelmistotuotteet. Tänä päivänä Kiinan kysyntä kasvaa koko ajan ja tuo mahdollisuuksia mm. Suomelle. Finnair on saanut runsaasti tuottavia Kiinan lentoja molemminpuoliseksi hyödyksi.


”Menkää ja rikastukaa” -Deng

Kiinan toimet "länsimaalaistumisen" tiellä omalla metodillaan alkoivat presidentti Deng Xiaopingin aikana, vain pari vuosikymmentä sitten. Tämän jälkeen maailma on nähnyt historian kovimman taloudellisen kasvun; mm. raaka-aineiden lisääntyvä kysyntä nostaa maailmanmarkkinahintoja.


Kiinalainen jalanjälki

Kiina on oikeutettu "jalanjälkensä" kokoiseen talouteen ja merkittävyyteen yhteisissä globaalioperaatioissa. Maapallomme kulutusjuhla on juuri nyt vielä vinoutunut Atlantin toiselle puolelle. Kiinalaisia on 1,3 miljardia; se tarkoittaa n. 20% koko maapallon väestöstä.

Oikeudenmukaisuusperiaatteella Kiinalle kuuluu kokonsa mukainen osuus pallomme mahdollisuuksista. Kiina peräänkuuluttaa yhteistä toimintaa yhteisen pallomme eduksi; yksikään kansakunta ei voi olla yksinvaltaisessa asemassa.


Suomelle Kiina on suuri mahdollisuus;

meillä jokaisella suomalaisella on Kiinassa 235 kanssaveljeä ja -sisarta, joista pieni osa voisi tuntea meitä paremmin. Suomalaisiin kauppamiehiin ja ennen kaikkea insinööreihin on luotettu Kiinassa jo 1950-luvulta lähtien. Nokian operaatiot alkoivat vasta 21 vuotta sitten. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja hyvät työmme muistetaan kauan. Kiina ei ole eksoottinen, vaan pikemminkin me olemme suomalaisina harvinaisia.


T-paita business

Kiinan tulee myydä jokaiselle EU-kansalaiselle kaksi paitaa, että se voisi ostaa yhden Airbus-matkustajakoneen Ranskasta. Kiina on tarvitsemassa lähivuosina kymmenittäin uusia liikennekoneita. Kiina tulee myös tilaamaan suomalaisten osaamia risteilyaluksia, jotka nyt ovat menneet lähinnä norjalaisille ja amerikkalaisille varustamoille.


Ahkerat työntekijät

Kiina voi olla meille mahdollisuus ahkeran ja luotettavan työvoiman saannin osalta; heidän palkkatoiveensa on kilpailukykyinen ja se voi olla ratkaisu tuotettaessa vapautuvassa Karjalassa vapaakauppa-alue-eduin tuotteita Venäjän loputtomille kulutusmarkkinoille.

Nythän tuotanto ja suunnittelu menevät sinne, missä palkat ovat kilpailukykyisiä sekä ennenkaikkea missä on kysyntä. Suomen vieressä on Euroopan suurimmat tulevaisuuden markkinat.


Kiina vie oikeutetusti osansa verran työpaikkoja,

koska myöskin kulutus tapahtuu siellä. Ensimmäisessä vaiheessa lihoneet länsimaat luovuttavat "liukuhihnat" meneillään olevan kansainvälisen uustyönjaon operaatiolla kilpailukykyisille palkkakustannusmaille.

Kiinan jälkeen on tulossa toinen Aasian väestöjättiläinen Intia (1,2 mrd asukasta). Seuraavassa vaiheessa kansainvälisen työnjakopolitiikan mukaisesti luovutamme suunnittelutoimintamme "alakerran"; jälleen palkkapolitiikkamme ja kysyntätekijän mukaisesti.


Mitä meille jää – työnä?

Meille jää korkeasuunnittelu ja toistemme palvelu sekä alueellinen sisämarkkinarakentaminen ja ylläpito, vaikkakin jo nyt eestiläiset rakennusmiehet "konsultoivat" rakennustyömaillamme. Syy on selkeä, palkkamme länsimaissa ovat liian korkeat.

Me emme ole sen parempia kuin ystävämme Kiinassa tai Intiassa. Palkat tulevat myöhemmäksi onneksemme tasaantumaan hyvin pitkällä aikavälillä. Me voimme vain kilpailla osaamisella, laadulla tai sitten kustannuksilla; kustannuksissa olemme jo hävinneet, toistaiseksi.


Onko koulutusjärjestelmämme sittenkään niin hyvä?

Opetuksemme peruskoulusta yliopistoihin on uudistettava perin pohjin; nyt on tekojen aika, puhumisen ajat ovat ohi. Voimme myöskin vaihtaa liturgiaan ja jargoniaan hautautuneet politiikkomme seuraavissa eduskuntavaaleissa.


Uudet osaamisalueemme

Korkeateknologia ympäristö-, kierrätys-, energia-, tietotekniikka- ja telekommunikaatioaloilla ovat osaamisalueitamme kuin myös uudistuvien raaka-aineiden käyttö, vrt. peruspaperiteollisuuden muutos korkean osaamisen puuraaka-ainerakentamiseen.

Taloja tarvitsemme aina, mutta paperi takapuolen pyyhintään ja kertakäyttökulutukseen informaation jakajana on kohta historiaa, ehkä toilet operaatiot muuttuvat hiukan hitaammin :-)


---
Kiina ottaa joka tapauksessa osansa maailman taloudessa;

me suomalaiset voisimme hyötyä asiasta olemalla vieläkin parempi yhteistyökumppani edes muutamaan niistä 235 ystävästä, mitä Kiinassa on meille jokaiselle. Kiinankielen taito on tätä päivää ja tulevaisuutta. Kulttuurien tuntemuksella ja kielitaidon hallinnalla olemme varmentamassa sillanrakentamista maidemme välille molemminsuuntaisena liikenteenä.


Ilkka Luoma
http://jontikka.blogspot.fi
http://ilkkaluoma.kuvat.fi


...
Linkkejä Kiina-aiheisiin kirjoituksiin ja artikkeleihin

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/search/apachesolr_search/Kiina?filters=uid%3A23 -
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/search?q=Kiina -


AL   US
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , ,

keskiviikkona, syyskuuta 19, 2007

Isänmaamme suurmiehen Jean Sibeliuksen kuolemasta puolivuosisataa

(Kansallista uusheräämistä tavoitteleva dokumentti Sibeliuksesta esitettiin koko kansan YLE Teema kanavalta 18. syyskuuta 2007)

[ ... 50 vuotta sitten suomalaisuuden säveliä mestarillisesti tuottanut Jean Sibelius kuoli jättäen jälkeensä perinnön verrattoman - kansallinen herääminen synnytti mm. kaikkien tunteman Finlandian esikuvaksi koko kansalle, kuinka se yhtenäisenä läheni kohti itsenäisyyttään ... ]

Kansakunta on aina yhtä voimakas henkisyydessään, yhtenäisyydessään ja ylpeydestään historiaansa, kuinka hyvin se tuntee menneisyyttään, pohjaksi omille tavoitteille ja osallisuudelle nykyisyyteensä. Suomen kansan historia sävelien takaa on väkevä ja herättävä, tuoden irtiottoa tänäänkin meitä hallitsevan markkinatalouden paatoksista.

Hämeenlinnassa 1865 syntynyt Sibelius tapaili nuoresta pitäen säveliä, halusi soittaa, halusi tulla joksikin suureksi. Hänelle piirtyi tehtävä jostain merkittävästä, joka kietoi suomalaisia muitakin aikansa ajattelijoita ja taiteilijoita, siis kaikkea sellaista, jota ei aina rahassa mitattu, vaan tehtävinä, joilla oli sanomaa koko kansalle.

Aikaisia edusti Akseli Gallen-Kallela, aiemmin sanallisten sivallusten Aleksis Kivi, ... monia muitakin. Kaikilla oli vääjäämätön tahto tulla suomalaisuuden airuiksi kukin tavallansa herättämään kansakuntaa omaan itsenäisyyteensä. Aikojen koittaessa innoissaan oltiin valitsemassa itsenäisyyden lähetessä saksalaista kuningastakin. Ei kuitenkaan sentään, jäänteeksi jäi kuitenkin saksalaisen säveltajän Maamme- laulu, jota on aika-ajoin koetettu vaihtaa Finlandiaan.

Maamme-laulu soi Virossa ja meillä. 1960-luvulla pieni itsenäisyyttä tavoitellut, ensimmäisen televisio-sodan maineen saanut Biafran sota isompaansa kohtaan valitutti heiveröiselle pyrkimykselle Finlandian kansallissävelekseen. Sibeliuksen väkevä ja itsenäisyyteen tähdännyt juhlallinen ja myrskyävä teos sai tunnustuksen syvältä mustasta Afrikasta - saavuttamatta sitä, minkä esikuvana se meillä oli.

Tämän päivän Suomessa etusijalle ovat nousseet talous, taseet, voitto ja kulutuksen kasvu. Taakse ovat jääneet itsenäisyytemme suurmiehet ihanteineen - suomalaisuuden identiteettien luojat, joilta pohjilta itse omin voimin on ponnisteltu ilman liitoksia suurempiinsa. Suomen kansa on aina luottanut vaikeina aikoina itseensä, kuten sen tulisi nytkin huomiseensa luottaa.

Päivä tänään on aina pohjaumaa menneisyydestä ja niistä kokemuksista, joista on luotu vahvuudet kansalliselle tunteelle, josta huomisen ongelmatkin saavat yhteisesti toimien ratkaisunsa. Itseensä luottava kansa pystyy hoitamaan omat ja ulkoakin tulevat haasteet. Kansallinen identiteetin luonti oli tulosta päämäärän kirkastumisesta mitä tekemän piti. Päämäärät toteutuivat - joulukuun 6.:na tulee 90 vuotta täyteen. Mitkä ovat nyt kansalliset päämäärämme?

Säveltäjämestari on vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista suomalaisista. Sibelius on esikuva edelleen sävelille, joilla uuden ajan yhteenkuuluvuutta synnytetään voimaksi kohdata huomisen vaikeudet, mihin talouskasvun ihanteet ovat koko maapalloa ajamassa. Paluu henkisyyden juurille on aktiivinen tie kohdata yhteinen osaaminen kansakunnan eduksi. Kansallisen tahdon myötä luodaan ratkaisut - itse omassa maassa, omin suomalaisin voimin - kansakuntaa hajaannuttaviin uhkakuviin.

Karjalan laulumailta inspiraatioita hakenut taloudellisesti niukkaakin elämää kokenut kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä 20. syyskuuta 1957.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

Linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius

-------------------------------------------------------
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen-
(kuvia saa käyttää vain tämän kirjoituksen yhteydessä - kuvauksiin saatu lupa - 2005)


Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4744515 ---

Teksti
Hämeenlinnassa sanan mukaisesti Hämeen linnassa esitettiin v. 2005 dokumenttipätkää Itsenäisyyspäivän juhlista Presidentin linnasta vuodelta 1957. Tuona vuonna syyskuussa kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä kotonaan Ainolassa. Sibelius jätti väkevän perinnön Suomelle ja suomalaisille.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4744529 ---

Teksti
Kerrotaan pikku Jeanin leikkineen tämän klaviatuurin? alla tapaillen säveliä projisoiden niitä maton raitoihin (YLE Teema 18.9.2007). Lieneekö soitin kuitenkaan aito ja alkuperäinen? Suurmiehen elämä ei liiaksi maallista rikkautta tuottanut, olipa joskus flyygelikin joutua vasaran alle. Taitelijat eivat aina ole parhaita markkinatalouden edusmiehiä, ...ainakaan itselleen.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4744551 ---

Teksti
Hämeenlinna kaupunki on vaalinut suuren säveltäjänsä muistoa osallistumalla säveltäjämestarin synnyinkodin ylläpitoon. Kaupungissa on myös syntynyt toinen kansallinen musiikkivaikuttaja - nimittäin kansanrallien oiva ja väkevä esittäjä, liian nuorena nukkunut - Irwin Goodman eli Antti Hammerberg. Niin eri suunnista, mutta niin samankaltaisia erilaisuudessaan!

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4744566 ---

Teksti
Jean Sibelius kolmeen kertaan varmuudeksi itsenäisen isänmaamme kansallissäveltäjänä. Finlandia osaltansa väkevöitti kansakunnan itsenäisyyden tielle yksin, liittoutumattomana ja itseensä luottaen, tosin Saksan avulla ja tuella. Suomen kansa on kolmeen kertaan sanonut itse ei vihollisten, uhkien ja haasteiden edessä säilyttäen silti itsenäisyytensä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)