Maksat vain ajetuista kilometreistä!

Kuva: ~ https://koeajolle.com/saastovinkit/kilometreihin-perustuva-autovakuutus/ - 

"Kilometreihin perustuva autovakuutus"

-kuva lisätty 27122023, johtuen tästä:

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010081364.html - 

HS-otsikko: 

"Keskusta haluaa sähkö­autoille kilo­metri­veron – Näin kommentoivat kokoomuksen ja vihreiden edustajat"

-HS-toimittaja Anu-Elina Lehti

*****

X

Auto on Suomessa näyttö- ja vertailutalouden 1] voimakas ilmentymä -ainakin vielä

Autoa ja sillä kulkemista on verotettu reippaasti – onhan tulontasausta harjoittava valtio tarvinnut paljon rahaa luotaessa materiaalista hyvinvointia. Tiestö sen sijaan ei ole suhteessa saanut autoilijoilta riittävästi varoja, jotta kulkemisverkosto olisi pysynyt kaikin osin kehityksen vauhdissa.

Auto on edelleen statussymboli, jolla osoitetaan monissa tilanteissa asemaa, varallisuutta ja viriiliyttä. Autoja on entistä enemmän, sillä tarvitsemme kiihdyttäjän, kun haluamme entistä enemmän kuljetella itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen – tavaroitakin on siunaantunut jo niin paljon, että peräkärryjen määrä on lisääntynyt huimasti.

Valtio tarvitsee lisää veroja, kun repeäviä menoreikiä ei ehditä tilkitä, uusien jo syntyessä. Ikäpyramidi vinoutuu, ja yhä useammalla on auto, jota käytetään entistä enemmän – mökillekin 200 kilometrin päähän pitää päästä joka viikonloppu. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyvät, koska ajetut kilometrit kasvavat vuodesta toiseen – tosin autojen per kilometri tuottamat hiilidioksidit vähenevät.

Lisääntyvät kilometrit aiheuttavat ympäristömuutoksia

Ihminen aiheuttaa kasvavassa kulutuksessaan yhä enemmän ympäristömuutoksia materiaalien ja energian käytöstään. Vastuu ympäristön tuhoutumisesta ja muutoksista on tekijän kannettava, siis aiheuttaja maksaa ja tarkasti tekosiensa mukaisesti. Ajetut kilometrit ovat yksi tälläinen ”tekonen”.

Veroja on kerätty kollektiivisesti,

jotta on saatu riittävä rahamäärä pyörittämään yhteiskuntaa, johon esimerkiksi hermoverkkojen lailla liittyvät tiet ja liikennejärjestelyt ovat yksi osa. Ilman kollektiivisuutta ei meillä olisi yleisiä teitä – kaikkien liikkua vapaasti ja ”rajoituksetta”.

Kohdistettu verotus

Tietojärjestelmien kehittyessä on meille syntynyt mahdollisuus kohdistaa veroja tarkasti aiheutumisperiaatteen mukaisesti. ”Siitä maksat mitä käytät” – kutsuttakoon tätä individuaaliksi veronkannoksi, jopa reaaliajassa myöhemmin! Syntyy kylläkin ajatus orwellimaisesta yhteiskunnasta, jossa kaikki tapahtuu ”kaikkitietävän silmien alla”.

Olemme joka tapauksessa valvovan silmän alla 2], joten tässä yhteydessä emme enempää pohdi seurantajärjestelmien yksilön vapauteen vaikuttavista tekijöistä – koska yhä enemmän meitä joka tapauksessa valvotaan. Puutumme mieluummin ympäristö- ja oikeudenmukaisuustekijöihin.

Ainut vero on kulutusvero,

kaikki muu voidaan unohtaa, kunhan tieto- ja paikkajärjestelmät ovat riittävän varmoja ja esteelliset ”vihamielisille urkintahyökkäyksille” 3] (tätähän ei saavuteta sinänsä koskaan vedenpitävästi). Kulutusverossa sinä maksat vain siitä, mitä kulutat – määritellyin haittakertoimin.

Mitä suuremman negatiivisen ympäristöjäljen aiheutat,

sen enemmän maksat. Kehittyneimmillään meistä jokainen saa oman ”ympäristöjälkimerkin” - siis mikä on ollut kulutuskäyttäytymisemme summaava vaikutus. Ympäristömerkissä näkyy ”haitallisuutemme” ja siitä maksetut ympäristöverot, joilla sitten pyritään korjaamaan se, minkä olet ”rikkonut”.

Kävely ei aiheuta haitallista ympäristöjälkeä,

eikä lihasmoottoripyöräily. Hengittäminen kuin nukkuminenkaan ei tuota ”otsassa palavaa haittanumeroa” suurenna. Tarkalla kohdisteelliselle kulutusverolla säädellään nimenomaan ympäristörasitetta – ympäristöstä eli biosfääristä me kuitenkin elämme, ja vain siitä sekä tunteesta olla tarpeellinen ja pidetty.

Vähenevätkö ajatut kilometrit?

Voimme olla liki varmoja, että autojen yksilökohtaisella kilometriverotuksella turhat ajot minimoituvat – ja tästähän kiittää niin ympäristö kuin lompakko. Se ajaa autolla kuka todella tarvitsee, tosin on erilaisia kilometrejä; Lapissa omansa kuin myös Helsingin ydinkeskustassa – tämähän on vain järjestelmien säätö- ja parametrikysymys. Niin, ja jokainen itse määrittelee mikä on turhaa ja mikä ei – siitähän kuitenkin maksetaan.

Oletko Sinä huolestunut ympäristömme tilasta?

Loppu viimeeksi olisitko kiinnostunut tienaamaan koko palkkasi ja eläkkeesi nettona, ei tuloveroa, ei arvonlisäveroa, ei omaisuusveroa, ei mitään muuta veroa kuin kulutusvero kohdistettuna juuri siihen mitä teet ja sen suuruisena mitä haittajälkenä biosfäärillemme aihautat.

Herää tietysti kysymys,

mistä otamme sosiaalisen inhimillisyyden tulontasausrahat, johon kuuluvat koko stm -pääluokka sekä opetus ja oikeudenmukaisuuden valvontajärjestelmät. Se jääkööt vallassaolijoiden päätettäväksi.

Luoko kohdistettu kulutusvero harmoniaa luonnon kanssa?

Yhteiskunnan ja meidän kunkin suurin tehtävä on lisääntyä ja huolehtia elinolot sellaisiksi, että biosfäärimme jaksaa kantaa tekosemme ja tuottaa meille se jokapäiväinen leipämme, josta voima lisääntymiseen ammentuu. Voimme myös todeta faktan, että joudumme täällä lännessä puolittamaan kulutuksemme 4], jotta tasa-arvoperiaatteella itäiset veljemme pääsevät samaan kulutustahtiin kuin me – per capita.

Eräs asia on varmaa, tarkasti kohdistettu kulutusvero tasaa suuria tuloeroja, koska kulutukseen projisoituu kulutus- eli ympäristöverojen progressiivisuus – olisiko tuolta löydettävissä rahaa inhimilliseen heikompien ylläpitoon?

…

^VIITTEET

^1] Näyttötaloudesta sopeutumistalouteen … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen - [US_P/il]

^1] Ajetut kilometrit nielevät energiaa, myös bioenergiaa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133052-biopolttoaineet-ratkaisu-vaestoongelmiin - [US_P/il]

^2] Vakoileminen on häiritsevää ja pakonomaista uteliaisuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142257-vakoilu-lahtee-uteliaisuudesta - [US_P/il]

^3] Kenelle ”vihamielisillä” urkintahyökkäyksillä? Case Mr. Snowden ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844 - [IL/Kesk./il]

^4] Kansa jarruttaa – kulutus vähenee? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139103-kansa-jarruttaa-kulutus-vahenee - [US_P/il]

...

^EXTRA

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten – kun pohdittiin ainutta todellista veroa – kulutusveroa

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

Vero- ja oleiluparatiisit!

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/vero-ja-oleiluparatiisit.html - [BLOG/il]

...

^{Sent by email ---}

Cc: jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jukka.tolvanen@autoliitto.fi ; pasi.nieminen@autoliitto.fi ; autoliitto@autoliitto.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu ; satu.hassi@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@formin.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; Paasio Heli ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; presidentti@tpk.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; osmo.kokko@eduskunta.fi ; kalle.jokinen@eduskunta.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; jaakko.kiander@ilmarinen.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; vesa.vihriala@etla.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; merja.kyllonen@lvm.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Saturday, September 07, 2013 8:22 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Ainoa vero, kulutusvero - maksamme muun muassa joka ajokilometristä

...

Maksat veroa siitä mitä kulutat ja mitä jälkeä ympäristöön jätät

(Mediassa kohistaan individuaaliverosta, joka kohdistuu ajettuihin kilometreihin – kerrankin verottaja ja poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä merkittävän siirron kohti huomioivaa ympäristötaloutta)

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 22 690 | 2 043 – IL

---07092013---

doc.: kulkemisvero_07092013.doc – OpenOffice.org Writer

682 | 6334

Julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.

Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

....................................
Cc: jussi.pajunen@hel.fi ; niilo.jarviluoma@ytv.fi ; hannu.penttila@ytv.fi ; saara.karhu@eduskunta.fi ; martti.korhonen@eduskunta.fi ; anu.vehvilainen@mintc.fi
Sent: Monday, November 12, 2007 5:38 PM
Subject: MIELIPIDE: Paljon puhetta, vähän tekoja - julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

............................................
(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)

[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]

Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.

Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.

Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.

Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.

Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.

Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.

Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.

Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.

Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.

Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.

Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.

Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23958]

............................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---

Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---

Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---

Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---

Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---

Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.

Niin sähkön kuin vedenkin pitää virrata yhteiskuntavastuullisesti

----- Original Message ----- ORIG 2nd Nov. 2007
From: Ilkka Luoma

Cc: perttu.rinta@sssoy.fi ; asta.sihvonen-punkka@energiamarkkinavirasto.fi ; jorma@vakiparta.net ; tarja.filatov@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@ktm.fi
Sent: Friday, November 02, 2007 12:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Niin sähkö kuin vesikin virtaavat lopulta yhteiskuntavastuullisesti

____________________
(Media pompsahti, kun veroäyrit julkaistiin: Fortumilaiset ylsivät kärkeen, Nokian Ollilakin jäi puoleen Liliuksesta)

[ ... yhteiskunnassa vettä ja sähköä ohjaavat samat mekanismit - ne virtaavat, niitä laskutetaan kulutetun määrän mukaan ja ovatpa vielä yhteiskunnan peruselementtejä, joiden tehtävä ei ole ruokkia markkinavetoista omistus- ja osinkokuplaa ... ]

"Ennen hyvinä aikoina" vesi, sähkö, maantiet ja vesireitit olivat yhteiskunnan suojeluksessa. Liikelaitosten johdossa oli insinöörejä, jotka takasivat sähkön saannin ja osinkotavoittelut monopoleista olivat tuntemattomia ilmiöitä. Vesi ja sähkö olivat yhteiskuntavastuuajattelun alaisia toimia ja niihin ei sovellettu arvonnousuja omistajilleen - ehkä joskus pönkittämään kunnan taloutta jaettaessa niukkuutta kansalaisille.

Suomi on edelleen täynnä valtakunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä ja vesilaitoksia. Sähkö vapautettiin. Ensin syntyi omistuskaruselli, jossa välistävetäjät rikastuivat - operaation näyttävä alku kietoutui Lapuan Sähköön. Toisessa vauhtikaarteessa syntyi markkinakilpailu sähkönmyynnistä. Sähköä myytiin jopa tappiolla ja joidenkin laitosten olisi ollut parempi keskittyä vain monopolisiirtoon.

Nyt sähkölle ja kulutuksellemme on säädetty vastuita ympäristöstä - olemme päästökaupassa ja maksamme lisääntyvästi käytöstämme. Eräät yhtiöt osasivat hyödyntää nämä ominaisuudet ja syntyi ehkä kuuluisimpana ns. Fortum-ilmiö, jossa kansakunta tuomitsi lailliset saannot ansiottomina. Sähkö joutui yhteiskuntavastuusta osinkovastuuseen.

Yhteiskuntavastuullinen sähkö ja vesi eivät kuulu markkinamekanismien piiriin. Sähköä ja vettä tulee säästää - ja se säästö säädetään veroilla, ei hintakikkailuilla, joilla pönkitetään kurssinousua ja omistajahyväilyä. Tanskassa on miltei Euroopan kallein sähkö, mutta myös suurin verotus. Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä ja silti Fortum nappaa liikevaihdosta ylivoimaiset 30% voittoa - toki valtio saa sievoiset summat tulontasaukseen, mutta niin saa muutkin omistajat, jotka hyötyvät yhteiskunnallisista monopoleista. Pörssipeleihin eivät kuulu monopolitekijät - vain valtiolla on niihin oikeus.

Sähkö- ja vesi voidaan yhdistää samoihin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Eduskunta voi säätää lain, jolla yhdistetyt sähkö- ja vesilaitokset yhtiöityvät kaikki samaan toimintamalliin. Hintasäätö, voitontuotto ja tekninen tuote- sekä palvelukehitys eriytetään muista yhtiöistä yhteiskunnan valvovan elimen alle turvaamaan näille välttämättömyyksille yhteiskuntavastuu niin kulutuksena, saantona kuin säätelynä huomioiden erityisesti ympäristötekijät.

Mielenkiintoisesti Kiinassa kaupunki-/ aluehallinto tarjoaa mm. ulkomaalaisille vesilaitosten laitetoimittajille pääsyä monopoliliiketoimintaan. Vastineeksi Kiinan viranomaiset haluavat toimitetuille huippulaitteistoille maksuaikaa vesilaitosyhtiön voitoista maksettavaksi. Idea on länsimaalainen tienrakennusmenetelmä - yhteiskunta säästää, kansalaiset saavat puhdasta vettä nopeammassa aikataulussa säädeltyyn hintaan. Länsimaalainen laitetoimittaja, mikäli kilpailun voittaa - saa varman takaisinmaksun tuotteillensa sekä näyttävän markkinapaikan.

Puhutaan, että mm. Etelä-Savossa olisi vielä sähköyhtiöitä, joissa oikeasti ajatellaan yhteiskuntavastuuta. Tämähän tarkoittaa huolehdintaa jakelusta, riittävästä energiansaannosta, tarkasta mittauksesta, siis laskutuksesta ja teknisestä kehityksestä esimerkiksi koviakin myrskyjä vastaan. Tämä saa maksaa, mutta itse yhtiön ei tarvitse tuottaa juurikaan voittoa - mikäli omistajat eivät hyväksy yhteiskuntavastuuajattelua, vaihdettakoot heidät ulosostolla ja tämän jälkeen omistuksen betonoinnilla sinne, missä sitä vastuuta löytyy. Kansakunta ei tarvitse enää riidankylväjiksi sinänsä hyvin tuottavia "fortumien" johtomekanismeja.

Sähkö ja vesi ovat kuten rauta- ja maantiet - yhteiskunta säätelee niitä ja vastaa saatavuudesta, toimivuudesta ja kehityksestä ympäristötekijät huomioiden. Ollaan suurremonttien edessä, kokeilu markkinamekanismeista sähkön osalta voidaan päättää epäonnistuneena kokeiluna ja palata yhteiskuntavastuuaikakauteen viisastuneina niin menneistä kuin nykyisistäkin virheistä. Silti kansalaiset eivät enää tule saamaan Euroopan halvinta sähköä, tältä osin kulutusjuhlat ovat ohitse.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23698]

_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liityvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma)

1)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679293 ---

Teksti
Yhteiskunnan peruselementtejä ovat vesi, kaasu, sähkö ja teleliikenne. Yksityistämisaallossa vain kaasu ja vesi ovat jääneet kiinnostuksen puutteessa yksityistämisten ulkopuolelle. Paluu menneeseen sähkön osalta saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan. Virheistä voidaan oppia, paluu ei ole pettymys, vaan se voi olla oppi, jossa piuhat ovat kaikilta osin järjestyksessä - yhteiskuntavastuullisesti.

2)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679317 ---

Teksti
Jos katsoo tarkkaan saattaa huomata presidentti Kekkosen virka-asunnosta, nyk. Kekkosen museo - suoraan edessä kuuluisan Raadeen hampaan, joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Kekkosen aikana johtajat eivät viritelleet omiaan ja myllykirjeet olisivat torpanneet Fortum optiorähäkän ennen kuin se olisi edes julkisesti syntynytkään. Puhutaan myös Kekkosen perinnön systemaattisesta tuhoamisesta - mutta tämä onkin jo oman juttunsa arvoinen!

3)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679332 ---

Teksti
Huomisen liikenne on raideliikenne ja se toimii sähköllä, vieläpä ydinsähköllä. Ennen veturit olivat puilla ja hiilillä käyviä, välissä dieselillä ja lopulta sähköllä. Hallituksen arvaisi satsaavan raideliikenteeseen, eikä innoissaan olisi sitäkin yksityistämässä, kuten sähkölle kävi tunnetuin seurauksin.

4)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679367 ---

Teksti
Elämme kulutusjuhlan maassa, meillä on vettä ja sähköä yllin kyllin. Kulutusjuhlahulabaloo onkin tältä erää ohitse - vastuu on heräämässä ja joudumme puolittamaan kulutuksemme. Hyötysuhteissa, laitteissa ja käyttötavoissa on huimasti vielä työtä edessä, se tuo lohtua, sillä se tulee tämän puolituksen lopulta tekemään. Meillä on Suomessa yksi maailman suurimmista ekologisista jalanjäljistä.

5)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679384 ---

Teksti
Nykyinen Fortumin pääkonttori, entiseltä nimeltään Raaden hammas, onko se kaatumassa omaan mahdottomuuteensa? Puhutaan, että sateenkaaren päässä ovat kultapadat, näin tässä tapauksessa onkin, mutta onko se kohtaloksi nykyiselle ansiottomalle saannolle? Viime kädessä kaiken maksaa perimmäinen kuluttaja, niin ansiottomat optiot kuin muutkin palkat ja palkkiot.

6)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679409 ---

Teksti
Suomi torppasi Venäjän merikaapelin, olisiko se sittenkin pitänyt rakentaa ja lopulta kaksisuuntaiseksi? Venäjä ja Pietari tarvitsevat itse kaiken sähkönsä, siksi innoissaan venäläiset "loputtomia" energiavarojaan käyttävät - kasvu on erinomaista A-luokkaa ja lopulta hekin saavuttavat meidän ylivoimaiset lukemat. Sähköjohtohässäkkä Pietarissa - johdinbussi- ja ratikkapiuhojen sekamelskaa hyvässä järjestyksessä.