[U][Original Message - 2nd Nov.
2007, updated 5th Feb, 2016]
(Media
pompsahti, kun veroäyrit julkaistiin vuonna 2007 - fortumilaiset ylsivät kärkeen, Nokian Jorma Ollilakin jäi puoleen Mikael Liliuksesta |0)
[... yhteiskunnassamme vettä ja sähköä ohjaavat samat mekanismit, ne
virtaavat. Välttämättömyyksiä laskutetaan kulutetun määrän mukaan ja ovatpa
vielä yhteiskunnan peruselementtejä, joiden tehtävä ei ole ruokkia markkinavetoista
omistus- ja osinkorulettia...]
"Ennen
hyvinä aikoina" vesi, sähkö, maantiet ja vesireitit olivat yhteiskunnan
suojeluksessa
Liikelaitosten
johdossa oli insinöörejä, jotka takasivat sähkön saannin ja osinkotavoittelut
monopoleista olivat tuntemattomia ilmiöitä. Vesi ja sähkö olivat
yhteiskuntavastuuajattelun alaisia toimia ja niihin ei sovellettu arvonnousuja
omistajilleen - ehkä joskus pönkittämään kunnan taloutta jaettaessa niukkuutta
kansalaisille.
Suomi on edelleen miltei täynnä
valtakunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä ja vesilaitoksia
Sähkö vapautettiin.
Ensin syntyi omistuskaruselli, jossa välistä vetäjät rikastuivat - operaation
näyttävä alku kietoutui Lapuan Sähköön |1. ja puheiden
mukaan muun muassa ”laari tyhjä” Reima
Kuislaan |e, joka oivalsi tehdä rahaa ”piironginlaatikoista”
- laillisesti. Toisessa vauhtikaarteessa syntyi markkinakilpailu
sähkönmyynnistä. Sähköä myytiin jopa tappiolla ja joidenkin laitosten olisi
ollut parempi keskittyä vain monopolisiirtoon.
…
|e ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Reima_Kuisla
-
Nyt sähkölle ja kulutuksellemme on säädetty vastuita ympäristöstä - olemme
päästökaupassa ja maksamme lisääntyvästi käytöstämme. Eräät yhtiöt osasivat
hyödyntää nämä ominaisuudet ja synnyttivät ehkä kuuluisimpana ns. Fortum-ilmiön
|2., jossa kansakunta tuomitsi lailliset
saannot ansiottomina ja moraalittomina.
Sähkö joutui yhteiskuntavastuusta
osinkovastuuseen
Yhteiskuntavastuullinen sähkö ja vesi eivät kuulu markkinamekanismien piiriin.
Sähköä ja vettä tulee säästää - ja se
säästö säädetään veroilla, ei hintakikkailuilla, joilla pönkitetään
kurssinousua ja omistajahyväilyä.
Alkuperäistä
kirjoitettaessa vuonna 2007 Tanskassa on miltei Euroopan kallein sähkö, mutta
myös suurin verotus. Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä ja silti
Fortum nappaa liikevaihdosta ylivoimaiset ~30 % voittoa - toki valtio saa
sievoiset summat tulontasaukseen, mutta niin saavat muutkin omistajat, jotka
hyötyvät yhteiskunnallisista monopoleista. Pörssipeleihin eivät kuulu
monopolitekijät - vain valtiolla on
niihin oikeus – ehkä myös velvollisuus! (?)
Sähkö- ja vesi voidaan yhdistää samoihin
yhtiöihin ja liikelaitoksiin
Eduskunta voi
säätää lain, jolla yhdistetyt sähkö- ja vesilaitokset yhtiöityvät kaikki samaan
toimintamalliin. Hintasäätö, voitontuotto ja tekninen tuote- sekä
palvelukehitys eriytetään muista yhtiöistä yhteiskunnan valvovan elimen alle
turvaamaan näille välttämättömyyksille yhteiskuntavastuu niin kulutuksena,
saantona kuin säätelynä huomioiden erityisesti ympäristötekijät.
…
Millaisia kokeiluja Kiina
tekeekään?
Mielenkiintoisesti Kiinassa kaupunki-/ aluehallinto tarjoaa muun muassa
ulkomaalaisille vesilaitosten laitetoimittajille pääsyä
monopoliliiketoimintaan. Vastineeksi Kiinan viranomaiset haluavat toimitetuille
huippulaitteistoille maksuaikaa vesilaitosyhtiön voitoista maksettavaksi.
Idea on länsimaalainen tienrakennusmenetelmä -
yhteiskunta säästää, kansalaiset saavat puhdasta vettä nopeammassa aikataulussa
säädeltyyn hintaan. Länsimaalainen laitetoimittaja, mikäli kilpailun voittaa -
saa varman takaisinmaksun tuotteillensa sekä näyttävän markkinapaikan.
Todellisuus kertoi myöhemmin, että yhteiskunta-asetettu
kuluttajahinta ajoi jotkut voittoa tavoittelevat toimittajat ajamaan huonolaatuisempaa
vettä – säästösyistä!
…
Puhutaan, että mm. Etelä-Savossa olisi
vielä sähköyhtiöitä,
… joissa oikeasti ajatellaan
yhteiskuntavastuuta. Tämähän tarkoittaa huolehdintaa jakelusta, riittävästä
energiansaannosta, tarkasta mittauksesta, siis laskutuksesta ja teknisestä
kehityksestä esimerkiksi koviakin myrskyjä vastaan. Tämä saa maksaa, mutta itse
yhtiön ei tarvitse tuottaa juurikaan voittoa.
Mikäli
omistajat tai osa heistä/ niistä eivät hyväksy yhteiskuntavastuuajattelua, vaihdetaan heidät ulosostolla ja tämän
jälkeen omistuksen betonoinnilla sinne, missä sitä vastuuta löytyy. Kansakunta
ei tarvitse enää riidankylväjiksi sinänsä hyvin tuottavia "fortumien"
johtomekanismeja.
Lopuksi
Sähkö ja vesi ovat kuten rauta- ja maantiet, yhteiskunta säätelee niitä ja
vastaa saatavuudesta, toimivuudesta ja kehityksestä ympäristötekijät
huomioiden. Ollaan suurremonttien edessä|3, kokeilu markkinamekanismeista sähkön
osalta voidaan päättää epäonnistuneena kokeiluna.
Voimme palata
yhteiskuntavastuun aikakauteen, viisastuneina niin menneistä kuin nykyisistäkin
virheistä. Silti kansalaiset eivät enää tule saamaan Euroopan halvinta sähköä,
tältä osin kulutusjuhlat ovat ohitse.
…
Tekstilinkit
Työ on ihmisen oleellisin tehtävä, heti ravinnon ja lisääntymisen jälkeen.
Ilman työtä ei ole yhteisöjä – ja ilman yhteisöjä ei ole yhteistoiminnallista
yhteiskuntaa. Nyt maassamme on de facto 450.000 työtöntä, joista noin 65.000 on
”ajelehtivia nuorisotyöttömiä” **] – unohtamatta noin 100.000
pitkäaikaistyötöntä kuin heitäkään, jotka eivät ole enää jaksaneet tai
viitsineet hakeutua tilastoihin.
…
TIETOISKU
Perustamme maahamme ’New Deal’ – Uusjakotyömobilisaation. Se
tarkoittaa suurprojektia, jonka tavoitteena on työllistää yhteiskunnallisesti
ja tarvittaessa vaikka velkarahalla koko maan kattava työllisyysoperaatio,
johon osallistuu 40 - 60.000 henkilöä – eri tehtävänimikkein. Arviohinta
projektille on yhden atomivoimalan hinta, ehkä 10 -15 miljardia euroa.
Olemme jo huomanneet, että kesäisin maatamme ravistelee yhä voimakkaammat
myrskyt, jotka katkovat sähköjohtoja ja rikkovat tietoliikenneyhteyksiä. Nyt
kaivamme kaikki järjelliset johdot, kaapelit ja putket kuin niiden tarvitsemat
ohjaus- ja valvontajärjestelmät maan alle – seuraavan 3-4 vuoden aikana.
Suunnitelmaan kuuluu jakaa maamme sähköyhtiöruutuihin ja jokainen ruutu
kunta-alueisiin. Kunnat koordinoivat kuntakohtaisen mobilisaation. Projektille
perustetaan keskus, joka tekee perussuunnitelman valtiotasolla ja sähköyhtiöt
kulminoivat suunnitelmat teleoperaattoreiden kanssa – kunnille jää
yhteistoiminta vesi- ja viemärilaitosten kanssa. Jokainen kunta on
työnjakamisen koordinaattori ja töiden järjestäjä ja maksumies.
Koko projektin kustannuslaskenta on valtiotasoinen ja jakaantuu
sähköyhtiöruutuihin ja kuntatasolle. Kun kunnat toimivat koordinaattoreina,
voidaan osaprojektit pilkkoa siten, ettei pakollista EU-tasoista kilpailutusta
tarvita, vaan Uusjakomobilisaation kotimaisuusaste nostetaan hyvin lähelle 100
prosenttia.
Nyt ohitamme kaikki turhat direktiivit ja työllistämme maksimaalisesti
työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia. Pienille yksityisurakoitsijoille
varataan erityismahdollisuudet. Kotimainen työ ja materiaalit kuin
laitteistot ovat etusijalla. [ver 0.75]
…
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
KESKUSTELU - TIEDE [23698]
_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää yllä olevan kirjoituksen yhteydessä - copyright
Ilkka Luoma)
1)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679293 -
Teksti
Yhteiskunnan peruselementtejä ovat vesi, kaasu, sähkö ja teleliikenne.
Yksityistämisaallossa vain kaasu ja vesi ovat jääneet kiinnostuksen puutteessa
yksityistämisten ulkopuolelle. Paluu menneeseen sähkön osalta saattaa olla
lähempänä kuin arvaammekaan. Virheistä voidaan oppia, paluu ei ole pettymys,
vaan se voi olla oppi, jossa piuhat ovat kaikilta osin järjestyksessä -
yhteiskuntavastuullisesti.
2)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679317 -
Teksti
Jos katsoo tarkkaan saattaa huomata presidentti Kekkosen virka-asunnosta, nyk.
Kekkosen museo - suoraan edessä kuuluisan Raadeen hampaan,
joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Kekkosen aikana johtajat eivät
viritelleet omiaan ja myllykirjeet olisivat eliminoineet
Fortum optiorähäkän ennen kuin se olisi edes julkisesti syntynytkään. Puhutaan
myös Kekkosen perinnön systemaattisesta tuhoamisesta - mutta tämä onkin jo oman juttunsa arvoinen!
*]
…
3)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679332 -
Teksti
Huomisen liikenne on raideliikenne ja se toimii sähköllä, vieläpä ydinsähköllä.
Ennen veturit olivat puilla ja hiilillä käyviä, välissä dieselillä ja lopulta
sähköllä. Hallituksen arvaisi satsaavan raideliikenteeseen, eikä innoissaan
olisi sitäkin yksityistämässä, kuten sähkölle kävi tunnetuin seurauksin.
4)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679367 -
Teksti
Elämme kulutusjuhlan maassa, meillä on vettä ja sähköä yllin kyllin.
Kulutusjuhlallinen hulabaloo onkin tältä erää ohitse - vastuu on heräämässä ja
joudumme puolittamaan kulutuksemme. Hyötysuhteissa, laitteissa ja
käyttötavoissa on huimasti vielä työtä edessä, se tuo lohtua, sillä se tulee
tämän puolituksen lopulta tekemään. Meillä on Suomessa yksi maailman suurimmista
ekologisista jalanjäljistä.
5)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679384 -
Teksti
Nykyinen Fortumin pääkonttori, entiseltä nimeltään Raaden hammas, onko se
kaatumassa omaan mahdottomuuteensa? Puhutaan, että sateenkaaren päässä ovat
kultapadat, näin tässä tapauksessa onkin, mutta onko se kohtaloksi nykyiselle
ansiottomalle saannolle? Viime kädessä kaiken maksaa perimmäinen kuluttaja,
niin ansiottomat optiot kuin muutkin palkat ja palkkiot.
6)
--- http://www.panoramio.com/photo/5679409 -
Teksti
Suomi torppasi Venäjän merikaapelin, olisiko se sittenkin pitänyt rakentaa ja
lopulta kaksisuuntaiseksi? Venäjä ja Pietari tarvitsevat itse kaiken sähkönsä,
siksi innoissaan venäläiset "loputtomia" energiavarojaan käyttävät -
kasvu on erinomaista A-luokkaa ja lopulta hekin saavuttavat meidän ylivoimaiset
lukemat. Sähköjohtojen epäjärjestystä Pietarin kaupungissa – johdinbussien
- ja raitiovaunujohtimien sekamelskaa.
…
JK [06022016][LAINAUKSET]
[HS] Kuka teki ratkaisevat päätökset – miten valtionyhtiön
sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoittajien hallintaan?
http://www.hs.fi/kotimaa/a1454658082635 - [IL]... Kun vaaditaan varmuutta, pitää siitä myös maksaa.
Olisiko ollut viisainta siirtää koko sähköverkko tuotannosta aina
kulutusliittymään saakka valtion omistamaksi siirtovarmuusyhtiöksi?
[HS] Kuluttaja-asiamies
jatkaa neuvotteluja Carunan kanssa – ryhmävalitus ja ryhmäkanne yhä esillä
http://www.hs.fi/talous/a1454651042058
-...[IL]... On aika käsitellä yleishyödyllisten
yhteiskuntavälttämättömyyksien omistusperusteet ja voittopyyteet!
…
Aiempi sähköpostitus
Päivitys 05022016
Dokumentti – monopoli_kuuluu_yhteiskunnalle_05022016 - Microsoft Word
Starter
887 | 1343
.
Suomalaisille tarjottiin mahdollisuutta neuvotella kunnallisen vesilaitoksen "haltuunottoa" teknologisesti ja monopolissa toimien. Se tarkoitti sitä, että suomalais-kiinalainen yhtiö saisi vesiliiketoiminnan - puhtaasta vedestä jätevesien puhdistamiseen - yksityisen liiketoimimahdollisuuden piiriin.
Oli vain yksi merkittävä tekijä - kaupunki edelleen määräisi hinnan kuluttajille, erityisesti kotitalouksille - yrityskäyttäjien suhteen olisi ehkä mahdollisuus neuvotella kuutiohinnasta erillisesti - yksityistoiminnallisemmin.
Kiinalaisten vihje oli kirkas kuin puhdas vesi. Jos luotatte puhdistusmenetelmiinne, voitte saada kiintoisan mahdollisuuden tehdä liiketointa, ei vain myyden kemikalioita, vaan ottaen vastuun itse toiminnasta. Jos menetelmänne on hyvä - saatte kehitettyä tuotantokuutiohinnan sellaiseksi, että saatte liiketoimintavoittoa. Voimme neuvotella heti alussa tuolle kuutiolle hinnan, joka on korkeampi kuin nykyinen kuutiohinta.
Suomalaiset eivät oivaltaneet annettua mahdollisuutta. Neuvotteluissa oli mukana myös Kiinan Keskushallinnon edustaja, ja näin idea sai rohkaisua Pekingistä.
Idea oli yksinkertainen. Vastuullisesti voitollinen liiketoiminta, jossa tuloksena kiinalaiset saisivat puhtaampaa käyttövettä ja joet, jonne jätevesi laskettiin - saisivat puhdistettua mikrobivapaata kiertovettä ... siis win-win -tilanne.
Merkittävää oli se, että tapaamisessa oli mukana kaikki tarvittavan toiminnan kiinalaiset osapuolet - kiinalaiset olivat ajatelleet asian pitkälle, mutta suomalaiset eivät oivaltaneet avattua mahdollisuutta. Anhuin maakunta olisi ollut pioneeripaikka ja vesinäköala Keskushallinnolle.
Vesi kiertää
~ https://yle.fi/uutiset/3-11199294 -
"Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – "Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä", sanoo kilpailuviraston johtaja
.