Talvivaaran purkuputkessa muhii aikapommi – paikallisille ja valtiollemme!

                                                          

~ https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkimus-terrafamen-purkuputki-vaikuttaa-veden-laatuun-nuasjarvessa/731825/ - 

! 

Millainen ympäristötuho meitä odottaakaan Talvivaarassa, sen kiistellyssä lasku- eli purkuputkessa, jolla olisi tarkoitus siirtää kohtalokas ympäristöongelma, ettei jopa ympäristörikos pois näköpiiristä seuraaville sukupolville.

Talvivaaran jätevesiputki Nuasjärveen ei ole yhteiskunnan etu, vaan jätevedet tulee puhdistaa ympäristöluvanmukaisesti, kunnolla eikä jättää ongelmaa muhimaan ympäristöpommiksi tuleville sukupolville.

Uutisissa ja tiedotusvälineissä ministerit ja viranomaiset uhkailevat Talvivaaran täyttyvän vesistä ja vesien hätäjuoksutuksilla tai hallitsemattomasti kaivokselta vyöryvillä vesillä

Se on kaupallinen valinta johtuen pyrkimyksenä tyhjentää osa avolouhosta, jotta kaivoksen louhinta voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti (1). Jos keskityttäisiin kestäviin, saatavilla oleviin ja laillisiin vedenpuhdistus-menettelyihin, niin vedet voitaisiin hyvin varastoida esimerkiksi avolouhokseen, jossa on tilaa 11 miljoonaa kuutiota ja käytössä reilut kolme miljoonaa kuutiota (2, 3).

Varastointi on toki uhka pohjavesille, mutta se on toistaiseksi hyväksytty ympäristöluvassa kaivoksen lopettamisen yhteydessä joka tapauksessa tapahtuvana toimenpiteenä.

Mikään vastuullinen ostajataho ei ryhdy yhtiön erittäin suurille korvausvaatimuksille ja sosiaalisen lisenssin menettämiselle altistavaan purkuputkihankkeeseen

Ostajien vaatimukset perustuvat myyjien tarjoukseen purkuputkesta väärin tai harhaanjohtavin ympäristövaikutus- ja laillisuustiedoin. Tällainen kaupankäynti ei ole Suomen etujen mukaista. Voidaan esimerkiksi kysyä aiheuttiko Talvivaaran aikaisempi kupla osin Suomen luottoluokituksen laskun.

Uhkaus vesien hallitsemattomasta juoksutuksesta sekä purkuputkihakemuksessa, että viranomaisten ja ministerien toimesta on äärimmäisen laiton uhkaus

Se voidaan ymmärtää uhkaukseksi toiminnasta, joka on Talvivaarassa johtanut syytteisiin törkeän ympäristön turmelemisesta. Tämä on sellainen rikos, jonka valmistelusta ilmoittamatta jättäminenkin on määrätty rangaistavaksi puolen vuoden vankeuden uhalla. Liekö tämä syy miksi rikoksella uhkaillaan avoimesti. Perustuen aikaisempiin oikeuspäätöksiin ylimääräiset ELY’ n ”hätäjuoksutukset” ovat myös laittomia (4), ja jopa AVI’ n poikkeusympäristöluvalla tehtävä juoksutus on laiton (5).

Kalkkisaostuksella käsiteltyjen jätevesien väittäminen puhdistetuiksi on törkeää vääristelyä

Ministeri Vapaavuoren termi ”puhdistettu vesi” antaa jo olettaa, että vesi olisi tavanomaista järvivettä puhtaampaa.

Talvivaaran konkurssipesä hakee jäteveden purkuputkea Sotkamo - Kajaanin tärkeälle Nuasjärvelle. Valtion hallitsema ja rahoittama pesä on mallintanut järven keskelle laadultaan heikkenevän 314 hehtaarin sekoittumisvyöhykkeen useiden haitallisten raskasmetallien, kuten elohopean kadmiumin ja nikkelin suhteen.

Hakemuksessa on ohitettu lukuisia jäteveden haitta-aineita kuten arseeni, hopea ja beryllium sekä lantanoideja *] ja radioaktiivisia aineita. Talvivaaran valitsema kalkkipuhdistus ei sovellu pahimpien vesien puhdistamiseen esim. arseenista. Kyseessä on pahimman käsiteltävän jätteen osalta oleellisesti erilainen prosessi kuin lainvoimaisessa ympäristöluvassa.

…

*]  Lanthanide ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Lanthanide -  

Talvivaaran ”puhdistettujen” vesien tähän saakka aiheutuneen saastumisen vaikutukset on havaittu suurimmilla kohdejärvillä kalojen karkoittumisina, kalojen saastumisena/laadun heikkenemisenä sekä pieneliöiden muuttumisena suolaisen veden lajeiksi. Rantojen ja sedimenttien pilaantumisesta on kasvavaa näyttöä. Järvillä on löyly/pesuvesikieltoja johtuen mangaanista.

Talvivaaran purkuputkihanketta on tarkasteltava yhteiskunnan kokonaisedun kannalta

Tällöin tulee huomioida putken rakennus-, luvitus-, oikeus-, sekä tarkkailukustannukset. Erityisesti on tarkasteltava riskejä ja vahinkoja, jotka aiheutuisivat muille elinkeinoille, luonnolle sekä rantojen ja vesien virkistyskäytölle. Matkailu, maatalous ja kalastus ovat paikallisesti tärkeitä elinkeinoja. Järven välittömässä läheisyydessä tapahtuu miljoona yöpymistä vuodessa.

Jo 10 % vähennys matkailussa aiheuttaa suuruusluokaltaan ainakin 10 miljoonan euron loven liikevaihtoon. Matkailu perustuu puhtaimpaan luontoon ja tämän kilpailuedun menettäminen suhteessa muihin keskuksiin merkitsisi asiakaskatoa. Syvänteestä toiseen leviävä väliaikainenkin kerrostuminen levittää haitat sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolelle ja alas vesistöä.   

Talvivaaran maine ja rajallinenkin vedenlaadun heikkeneminen on aiheuttanut nykyisellä vaikutusalueella kiinteistöarvojen laskemisen lähes nollaan ja kaupan pysähtymisen. Hakemuksen laatinut Pöyry Oyj myöntää epäsuorasti väliaikaisen arvonalenemisen.

Toiminnan jatkuessa 50 vuotta ja huomioiden edelleen lopettamisen seuraukset tästä ajasta voisi tulla pitkä. Rantamökki on rakas virkistyspaikka tai asunto luonnonkauniin ja puhtaanjärven rannalla. Se on myös vuosikymmenien uurastuksen ja säästämisen tulos.

Tämä saattaa olla viimeinen kerta, kun eduskunnalla on valtaa asiassa, jos Kanadan CETA ja USA’ n TTIP vapaakauppasopimukset hyväksytään!

Valtion asettama ”purkuputkistandardi” tultaisiin siten vääntämään vesien suojelun syrjimättömäksi tasoksi. Keski-Savon Rantasalmen Osikonmäeltä purkuputki menisi Saimaalle norppavesille ja Oriveden kultakaivoksen putki Tampereen Näsijärveen. Hanke on jo kerännyt Suomen ennätysmäärän noin 500 muistutusta ja mielipidettä ainakin 3000 henkilöltä.  Laajat kansalaispiirit pyrkivät huolehtimaan, että purkuputkihanketta kannattaville edustajille äänestyksestä tulee se viimeinen - kansanedustajana.

Helsingissä 13. maaliskuuta 2015

Kunnioittavasti

Jari Natunen

Biokemisti, FT
Helsinki
+358 40 77 13 781
sposti - njarit@yahoo.com  

ylös merkinneenä - Ilkka Luoma

Viitteet:

1)

http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/talvivaaraa-ehostetaan-verorahoilla-myyntikuntoon -

2)

Kaivoksen johtaja Pertti Pekkala kertoi Aluehallintoviraston purkuputki-kuulemisessa 24.helmikuuta 2015, että vedet voidaan varastoida louhokseen siksi aikaa, että riittävä veden puhdistus on tehtävissä. Selvitys on esitetty YLE Kainuun suorassa lähetyksessä. Veden puhdistus käytössä olevilla menetelmillä nykyisessä ympäristöluvassa rajattomasti laskettavaksi hyväksytylle käänteisosmoositasolle (sulfaatti alle 0.2 grammaa litra) on normaaliteknologiaa, joka on pystytettävissä 1-2 vuodessa.

3)

Talvivaaran korotuspato-lupahakemuksessa kerrotaan louhoksen tilavuudeksi 11 miljoonaa kuutiota ja käyttöön arvioidaan yli kolme miljoonaa kuutiota. Luvassa arvioidaan, että louhoksen toisen avauksen tyhjentäminen, johon ilmeisesti on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä mahdollisen ostajan vakuuttamiseksi, vaarantaa kaivoksen vesitasetta. https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=891670 –

4) http://yle.fi/uutiset/talvivaaralle_ei_enaa_irtoa_vesien_juoksutuslupaa_kiireellisen_tarpeen_perusteella/7768230   http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/professori-ihmettelee-lakipykalan-kayttoa/ -

5)

KHO on todennut Raahen kultakaivoksen 2012 keväällä täyttyneen altaan poikkeusympäristölupana annetun juoksutusluvan Tuoreenmaanojaan laittomaksi. Tuossa tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY määräsi vedet varastoitaviksi, koska pitoisuudet olivat luparajalla. Vaikka hallitsemattomilla juoksutuksilla uhkailtiin koko kevät, tulvaa ja parin sentin päässä pitkään ollutta padon turvarajan ylittymistä ei koskaan tapahtunut. http://kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1366959563968.html -

Lisää aihelähteitä komentti ykkösessä.

…

doc.: Talvivaaran putki ei ole yhteiskunnan etu 13.3.2015 – Microsoft Word Starter 

Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa

Pissaako kasvuhokijat meitä elättävää biosfääriä kintuille?

Tänään päättyy vuosisatamme lämpimin Joulukuu, ehkä koko mitatun historian; ainakin Etelä-Suomessa. Ilmasto lämpenee, syyt me tiedämme, mutta emme juurikaan tee mitään. Toki ilmasto ja ympäristö muuttuu myös ilman ihmistä, mutta ihmisen kanssa muutokset karkaavat hallitsemättomiksi – ainakin meille ihmisille. Niitämmekö nyt sitä mitä olemme kylväneet?

YLE TV1 esitti 31.12.2013 BBC Earth [ ~ http://areena.yle.fi/tv/1494606 - ] sarjasta [8/8] ravistavan dokumentin – ihmisen ote pallostamme on raastava, käytämme huomattavasti enemmän varantoja kuin biomassamme edellyttäisi suhteessa muihin biosfäärin hiilielämän sukunsa jatkajiin. Hiilielämän kehitystä valvoo evoluutio 1], joka rakentaa sopeutuvuutta – meidän sopeutuvuus käy luonnon päälle – sen vuosimiljoonaisen luonnon, joka kehityksessään loi myös ihmisen – mutta kenen kuvaksi ?
…
1] Evoluutio on kaikialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla -


…
Aiemminkin on kirjoitettu ympäristöstä, joka meidät elättää – onko mitään muutoksia tapahtunut ymmärryksen tiellä, mikä meidät ylläpitää täällä biokierrossa – alkuelämän jatkumona, jonka sikiävyys on saattanut ylittää luonnon kestokyvyn jo nyt ---?


…

[2007] Kasvunhokema saavuttaa maallisen rajansa - niin luonto vastaa kuin sille huudetaan

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html -

[ Helsingin Sanomien Talousosion artikkeli - Gaia kuumenee , kun sitä imetään kuiviin - kirjoitti vastuista, kuluttamisesta ja luontoäidin kostosta, viittauksina joidenkin maiden USA:n kiusaamiseen ja taruolentona Prometheukseen, joka varasti tulen jumalilta ja opetti sen käytön ihmisille. Juhana Rossin kirjoitus piti merkittävän asiaytimen sisässään aivan artikkelin lopussa: Prometheus käännettynä suomeksi - "harkitsee ennen kuin tekee jotain". HS 31.12.2006 / E1 -TALOUS - toim.Juhana Rossi ]

Valtakunnallinen sanomalehti esitti vuoden viimeisessä numerossaan häkellyttävää puolisokeaa yksisilmäisyyttä. Suunnilleen otsikoinnilla "Gaia 1) kuumenee sitä imettäessä" -selosteltiin syitä syviä synnyille, joissa maapallo luontona vastaa sille heitettyihin haasteisiin. Syiksi saatiin epäsopu öljyntuottajien ja -kuluttajien välillä, uusien kulutusmaiden kehiin astuminen ja lopulta myös ihmisten ahneuden lisääntynyt mahti.

Yksisilmäisyyttä kirjoituksessa edusti kulutusmahtien peittely ja esille tuomattomuus. Jo pelkästään USA kuluttaa 5%:n väestöosuudellaan koko maapallon liikennepolttoaineista lähes 35%. Venezuela ja Iran saivat leiman USA:n kiusaamisesta ja ärsyttämisestä. Kiinakin saatiin esille agressiivisena öljynostajana. Veli-venäläistä arveltiin epäluotettavaksi kauppakumppaniksi (Sahelin/Shell).

USA on ylivoimainen hiilidioksidipäästäjä – per capita

EU nousee mukavasti mitalikolmikkoon ja Kiina kasvaa hyvää vauhtia kärkikaartiin. Öljy, kivihiili ja maakaasu varastoituivat maaemon sisuksiin satojen miljoonien vuosien aikana. Lähinnä länsimaiden markkinakasvu on käyttänyt viimeisen 100 vuoden määrästä suurimman osan - pelkästään USA on kuluttanut, pöhöttyäkseen maailman lihavimmaksi kansaksi, kasvattaakseen autonsa "kuorma-autokokoluokkaan" ja jäähdyttelyn sille tasolle, että sen energian tuottamiseen on tarvittu pohjaksi noin viiden miljoonan vuoden viherkasvu, joskus kauan sitten.


Luonnon varastoimat hiilivedyt purskautettiin ilmakehään 150 vuodessa

Nyt ihmettelemme, miksi Etelä-Suomessa on tänä uutena vuonna 3-5 astetta lämmintä - eräät kuitenkin väittävät, että poikkeusvuosi 2006 mahtuu pitkien ajanjaksojen vaihteluväleihin. Millainen on vuosi 2007?

Artikkelin HS-kirjoittaja sai leimattua vastuuttomuutta öljyntuottajiin,

Venäjään ja Kiinaan, unohtaen länsisivistyneesti, miksi kasvunhegemonia on järjestäytynyt juuri meille uskonkappaleeksi. Meille länsimaissa taloudellinen ja materiaalinen kasvu on itseriittoinen hokema kulutusmandroineen. Suurempi auto, suurempi olohuone, suurempi poreamme, suurempi ja talviasuttavampi kesämökki, mahtavampi pihagrilli, ylevämpi merijahti ja yhä pidemmät ja toistuvammat kaukolomamatkat. Mihin unohtui kirjoittajalta kuluttajan vastuu, vai oliko se siveellisesti ja tahdikkaasti kätketty artikkelitekstin sisuksiin?

Amerikkalaiset ovat oikeasti toivoneet, etteivät kiinalaiset saavuttaisi heidän elintasoaan -

onhan se ymmärrettävää, koska silloin saamme suurimman rakennusurakan, täytyy rakentaa kaksi uutta maapalloa. USA ei voi ajatella, että kiinalaiset ajaisivat yhtä taajaan yksityisautoillaan kuin he itse. Amerikkalaisilla on demokratiavaje ymmärryksessä, että myös kehittyvät maat haluavat heidän esikuvillaan maistaa kulutuskasvun autuaallista mannaa. Nyt myös venäläiset ostavat kilpaa heinäladon kokoisia maastureita - heilläkin on sama ostamisen ja näyttämisen oikeus, kuin on henkisesti taantuvissa länsijuhlan kulutusmarkkinamaissa!

Ei hokemat - lämpenemisestä, saastumisesta ja tarvitsisi jotain tehdä -

paranna Gaia [maaemo] -poloisen tuskaa - toteamus Prometheuksesta, tulen sytyttäjästä ihmiskunnalle, oli arkipölyinen viisastelu toistona kuivien sananparsien varastosta alkaneesta tulipalosta. Ihminen huomasi helpon ja halvan kulutusjuhlinnan alkavaksi maaemon hiilivetyvarastoista, joiden syntymiseen luontoemo käytti 10-50 miljoonaa vuotta, mutta ihmisen polttaessa ne taivaan tuuliin reilussa sadassa vuodessa.

Maaemon jäähdyttelyksi kelpaa vain kulutuksen totaalinen ja systemaattinen vähennys

Me länsimaat olemme vastuiden keskipisteessä. Kuinka "opettaisimme" tavoillemme tyypillisenä opettajana kiinalaiset säästöön, julkisten käyttöön, 17 asteen huonelämpöihin, jos itse yliopettajaroolissamme emme noita taikakeinoja osaa käyttää tai edes ymmärtää.

Vapaan demokratian yksisilmäisyys

Tiedonvälitys ja kirjoittelu on vapaassa demokratiassa sallittua miltei millä argumentoinnilla tahansa, mutta vaikuttajajournalismi tulisi sisältää myös näköalallisuutta, eikä pelkkää laput silmillä ravia. Toteamus ilmastonmuutoksesta on sivulause ilman tarkoitusta, ellei ole ymmärryksessä tekojen merkitys ja tahto. Puoluepoliittinen koneisto omikoon sanahelinän sisällyksettömine latteuksineen, mutta paljon lainatun ja arvostetun sanomalehden sisältöherkkyyteen soisi myös laaja-alaisemman katsannon.


Muutos lähtee sieltä, mistä on helpointa suorittaa luopumista -

esimerkin jälkeen on oikeus pyytää muita mukaan; mm. kiinalaiset, intialaiset, venäläiset ja brasilialaiset. Suomalainen ja länsimaalainen markkinamekanismi voi sujuvasti luopua keskimäärin 30%:sta kulutuksestaan - suunnaten myös merkittävää tietotaidollista panostaan säästöihin, hyötysuhteisiin ja ennenkaikkea kykyyn nähdä kasvuaan enemmän henkisinä ominaisuuksina.

Luontoystävällisempää kulutuskäyttäytymisen Onnellista Uutta Vuotta 2007! - nyt voimme lisätä 2014

1)
GAIA ........... http://www.melnworld.com/suomeksi/uskonnot.php3?id=1
GAIA ........... http://www.wam.fi/gaia/ojaniemen_vihkiaispuhe.htm
GAIA ........... http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/gaia.html

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi
KESKUSTELU ------- TIEDE

...

AL US Vf [334.] IL

doc.: kasvuhokema_rajallansa_31122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 28566

Kuva:

DSC_5790.JPG. 24. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvateksti:

Alkuperäiskansoja todennäköisesti edustavat kauppakeskussoittajat Etelä-Amerikasta keräävät melankolisella musiikillaan almuja elantoonsa suomalaisilta kuluttajilta. Espanjalaiset valloittajat - konkistadorit (conquistadors), ryöstivät, murhasivat ja sairastuttivat atsteekit, mayat, tolteekit ja inkat omassa kullan himossaan. Atsteekkien yksinvaltias Montezuma II päätteli valkoisen rodun olevan jumaliensa lähettämiä ja näin ollen ei ryhtynyt koko maanosansa tappioksi puolustamaan päättäväisesti omaa sivilisaatiotaan valkoista ristin ja miekan valloittajaa vastaan.
Kuvalinkki ............. http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/339438743/

841 | 7921

Ympäristövelkamme kehitysmaille?

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55774-ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle-pantava - 

Photo by ILU (C)

[ … eräät viisaat ovat kertoneet, ettemme maksa ympäristöjälkivelkaamme kehitys- ja kehittyville maille, koska ne ovat vieneet työpaikkamme – jos näin on ilmaistu, osoittaa se täyttä ymmärtämättömyyttä liiketoimien, rahavirtojen ja valmistuksen logistiikasta, raaka-aineiden kierrosta tai ympäristölakien maakohtaisuuksista … ]

Kulutuskasvu ja toimeliaisuuden lisääntyminen ovat eri asioita

Taloudellinen kasvu perustuu raaka-aineisiin, energiaan, kysyntään sekä kekseliäisyyteen suunnitella ja valmistaa (hyötysuhdeosaaminen on oiva lisäbonus) – pitääpä vielä nykyaikana osata markkinoida ja myydä (-kin). Nuo edellä mainitut tekijät taas tarvitsevat pääomia, eli siirrettyä ostovoimaa sijoituksina ja sijoittajina. Sijoitusmahdollisuus on taas syntynyt, kun on kyetty tekemään ylimääräistä rahaa so. ostovoimaa - ”päiväsyönnin” lisäksi.

Taloudellinen kasvumme on vaatinut paljon raaka-aineita nykyisistä kehitysmaista – raaka-aineet on jalostettu tavaroiksi viimeisten 150 vuoden aikana mahtavin ympäristöongelmin itse valmistusmaihin. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani eilivät omassa ”paskalastissa” aina 1960 –luvun lopulle saakka, jolloin heräsi heiveröinen ympäristöajattelu.

Ostovoiman hamuaminen – näyttö- ja vertailutalous

Taloudellinen kasvu nostatti markkinatalousmaissa (siis erityisesti Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa) kuluttajakohtaisen ostovoiman maailman huipulle – ”rahalla sai ja hevosella pääsi” -laitettiin niin kutsutusti ”haisemaan”. Näin repesi entisestään kuilu kehittyneiden - ja kehitysmaiden välille – liki puolet maapallosta näki nälkää ja 30 prosenttia kulutti enemmän kuin loput 70 prosenttia.

Liian arvokkaat länsitoverit – liian vähillä tehotyötunneilla

[Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-palkka-ale-meidat.html - BLOG/il]

Läntisten markkinataloustoverien yltäessä liian arvokkaiksi tuotannontekijöiksi – keksittiin automaatio, robotisaatio ja lopulta sarjatyötehtävien ulkoistus halvempien toverien maihin (Kiinaan, Intiaan, Bangladeshiin jne …) - samalla päästiin huomisen maailman suurimmille sisämarkkinoille ja olemattomien ympäristölakien piiriin, kun omamme Euroopassa olivat nostettu niin vaativiksi, että ympäristöinvestoinnit muodostuivat uhaksi maksimoivalle voitontavoittelulle.

Lännenmiehet ammentavat rahaa toisten niskalimasta

Läntinen tuotantokoneisto on haalinut suuret rikkaudet Kiinasta, Intiasta ja monista muista kehitys- ja kehittyvistä maista, joissa halpa toveri on tehnyt maksimityötunneilla tuotantoa maailman suurimpien markkinoiden keskellä sekä olemattomien ympäristölakien puitteissa.

Sarjatuotanto siirtyi esimerkiksi Kemijärveltä Kiinaan ja ennen kemijärveläisten tekemät kännykkälaturit tulevatkin nyt kiinalaisten toverien tekeminä Suomeen. Esimerkiksi Nokia teki vuosien 1998-2008 aikana suurimmat voitot juuri Kiinasta.

”Menimme ulostamaan kiinalaisten taskuun -hyödynsimme olemattomat ympäristölait”

Moni länsiyhtiö siirtyi Kiinaan, ”ulosti kiinalaisten taskuun”, maksoi hitusen enemmän liukuhihnatoverille kuin kiinalainen yrityskolleegansa – näin palkat lähtivät nousuun ja tuloerot idän ja lännen välillä (hyvin) hiljalleen kaventuvat, tuskallisen hitaasti. Nyt olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa – emme itätoverien vuoksi, vaan niiden länsiyritysten, jotka tuotantonsa voittoahneina siirsivät tuotantohalvempiin maihin. Kohta sinne menevät (osin jo menneet – tai vaikkapa intialaisina tulleet Suomeen) myös suunnittelu ja perustutkimuskin.

Nyt olemme siirretyn ympäristöjäljen verran saastevelkaa kehittyville –

jopa kehitysmaille; usein raaka-aineiden louhinta ynnä muu tuotanto ovat länsiyritysten omistuksessa ja hyödynnös kohdistuu itse kehitysmaahan vain pieninä palkkoina – voittojen ja jalostusosuuksien siirtyessä omistajamaihin ja ympäristöjälkien jäädessä kehitysmaihin.

Milloin maksamme velkamme kehitysmaille –

[Maksammeko velkame kehitysmaille? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille - US_P/il]

velkaannuimme viimeisten 150 – 400 vuoden aikana reippaasti; emmekä unohda esimerkiksi espanjalaisten totaaliryöstöä – kohdistuen Väli- ja Etelä-Amerikan intiaaneihin.

...

Meillä Suomessa eräät merkittävät tahot –

perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo olisi median mukaan kertonut, ettemme maksa ympäristövelkaamme kehitysmaille, koska he veivät meidän työpaikkamme.

Mikäli Slunga-Poutsalo olisi näin sanonut, osoitti se täyttä ymmärtämättömyyttä kuinka liiketoimi on siirtynyt meiltä muualle. Olisi ainakin syytä muistaa, että me itse kuluttajina ostamme halvempien toverien valmistamaa tavaraa muualta, koska emme halua maksaa ”täyttä hintaa” omista tuotteistamme, joita ei näin enää kannata valmistaa Suomessa.

Työpaikkojemme karkaamiseen syy on meillä, eikä muualla!

Ympäristövelkamme jää edelleen maksuun ja se vieläpä kasvaa korkoa … emme edes tiedä mitä kehitysmaiden saastekuormat vaikuttavat jopa meihin itseemme – tänne kauas lintukotopohjolaankin.

Sormemme osoittavat muualle kuin itseemme

Olemme toki osoittaneet syyttävän sormemme saastuttavaan Kiinaan, tajuamatta, että siirtämämme teollisuustuotanto vei mukanaan myös ympäristöjäljet. Mieluusti nuo yhtiöt kuitenkin ottavat vastaan voitot - tai sitten investoivat kaikkialle muualle paitsi tämän päivän osin kilpailukyvyttömään kotimaahamme.

Tutkitaan se oikeasti rehellinen tilasto

Me voisimme joskus kysyä ympäristöjälkemme suuruutta per asukas ja vieläpä niin, että laskemme viimeiset 150 vuotta yhteen ja sitten katsomme miten se kiinalainen toveri on päästellyt meihin nähden. Samalla voisimme arvioida millainen ympäristöjälki kaikkinensa muodostuu, kun otamme kuluttamiemme energioiden ja tavaroiden kaikka elinkaarisysteemit huomioon.

Miten kävisi, jos joutuisimme maksamaan reaalisesti haittaverot kulutuksestamme – näinkö enää ostaisimme lisää ja enemmän?

Nyt on kysymys kuluttajan vastuusta –

voimme olla ostamatta sellaisia tuotteita, joiden elinkaarimitoitettu ympäristöjälki on liian suuri. Voimme tukea sellaisia tuotteita, joiden ympäristöjälki on pieni tai jopa miltei luonnostaan olematon! Miten käy, jos jokainen kiinalainen kuluttaisi kuten meidän keskiarvosuomalainen – entä miten sitten, jos intialaiset veljet ja siskot liittyvät samaan seuraan?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

doc.: ymparistovelka_14112013.doc – OpenOffice.org Writer

...

AL – US - IL

Maksat vain ajetuista kilometreistä!

Kuva: ~ https://koeajolle.com/saastovinkit/kilometreihin-perustuva-autovakuutus/ - 

"Kilometreihin perustuva autovakuutus"

-kuva lisätty 27122023, johtuen tästä:

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010081364.html - 

HS-otsikko: 

"Keskusta haluaa sähkö­autoille kilo­metri­veron – Näin kommentoivat kokoomuksen ja vihreiden edustajat"

-HS-toimittaja Anu-Elina Lehti

*****

X

Auto on Suomessa näyttö- ja vertailutalouden 1] voimakas ilmentymä -ainakin vielä

Autoa ja sillä kulkemista on verotettu reippaasti – onhan tulontasausta harjoittava valtio tarvinnut paljon rahaa luotaessa materiaalista hyvinvointia. Tiestö sen sijaan ei ole suhteessa saanut autoilijoilta riittävästi varoja, jotta kulkemisverkosto olisi pysynyt kaikin osin kehityksen vauhdissa.

Auto on edelleen statussymboli, jolla osoitetaan monissa tilanteissa asemaa, varallisuutta ja viriiliyttä. Autoja on entistä enemmän, sillä tarvitsemme kiihdyttäjän, kun haluamme entistä enemmän kuljetella itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen – tavaroitakin on siunaantunut jo niin paljon, että peräkärryjen määrä on lisääntynyt huimasti.

Valtio tarvitsee lisää veroja, kun repeäviä menoreikiä ei ehditä tilkitä, uusien jo syntyessä. Ikäpyramidi vinoutuu, ja yhä useammalla on auto, jota käytetään entistä enemmän – mökillekin 200 kilometrin päähän pitää päästä joka viikonloppu. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyvät, koska ajetut kilometrit kasvavat vuodesta toiseen – tosin autojen per kilometri tuottamat hiilidioksidit vähenevät.

Lisääntyvät kilometrit aiheuttavat ympäristömuutoksia

Ihminen aiheuttaa kasvavassa kulutuksessaan yhä enemmän ympäristömuutoksia materiaalien ja energian käytöstään. Vastuu ympäristön tuhoutumisesta ja muutoksista on tekijän kannettava, siis aiheuttaja maksaa ja tarkasti tekosiensa mukaisesti. Ajetut kilometrit ovat yksi tälläinen ”tekonen”.

Veroja on kerätty kollektiivisesti,

jotta on saatu riittävä rahamäärä pyörittämään yhteiskuntaa, johon esimerkiksi hermoverkkojen lailla liittyvät tiet ja liikennejärjestelyt ovat yksi osa. Ilman kollektiivisuutta ei meillä olisi yleisiä teitä – kaikkien liikkua vapaasti ja ”rajoituksetta”.

Kohdistettu verotus

Tietojärjestelmien kehittyessä on meille syntynyt mahdollisuus kohdistaa veroja tarkasti aiheutumisperiaatteen mukaisesti. ”Siitä maksat mitä käytät” – kutsuttakoon tätä individuaaliksi veronkannoksi, jopa reaaliajassa myöhemmin! Syntyy kylläkin ajatus orwellimaisesta yhteiskunnasta, jossa kaikki tapahtuu ”kaikkitietävän silmien alla”.

Olemme joka tapauksessa valvovan silmän alla 2], joten tässä yhteydessä emme enempää pohdi seurantajärjestelmien yksilön vapauteen vaikuttavista tekijöistä – koska yhä enemmän meitä joka tapauksessa valvotaan. Puutumme mieluummin ympäristö- ja oikeudenmukaisuustekijöihin.

Ainut vero on kulutusvero,

kaikki muu voidaan unohtaa, kunhan tieto- ja paikkajärjestelmät ovat riittävän varmoja ja esteelliset ”vihamielisille urkintahyökkäyksille” 3] (tätähän ei saavuteta sinänsä koskaan vedenpitävästi). Kulutusverossa sinä maksat vain siitä, mitä kulutat – määritellyin haittakertoimin.

Mitä suuremman negatiivisen ympäristöjäljen aiheutat,

sen enemmän maksat. Kehittyneimmillään meistä jokainen saa oman ”ympäristöjälkimerkin” - siis mikä on ollut kulutuskäyttäytymisemme summaava vaikutus. Ympäristömerkissä näkyy ”haitallisuutemme” ja siitä maksetut ympäristöverot, joilla sitten pyritään korjaamaan se, minkä olet ”rikkonut”.

Kävely ei aiheuta haitallista ympäristöjälkeä,

eikä lihasmoottoripyöräily. Hengittäminen kuin nukkuminenkaan ei tuota ”otsassa palavaa haittanumeroa” suurenna. Tarkalla kohdisteelliselle kulutusverolla säädellään nimenomaan ympäristörasitetta – ympäristöstä eli biosfääristä me kuitenkin elämme, ja vain siitä sekä tunteesta olla tarpeellinen ja pidetty.

Vähenevätkö ajatut kilometrit?

Voimme olla liki varmoja, että autojen yksilökohtaisella kilometriverotuksella turhat ajot minimoituvat – ja tästähän kiittää niin ympäristö kuin lompakko. Se ajaa autolla kuka todella tarvitsee, tosin on erilaisia kilometrejä; Lapissa omansa kuin myös Helsingin ydinkeskustassa – tämähän on vain järjestelmien säätö- ja parametrikysymys. Niin, ja jokainen itse määrittelee mikä on turhaa ja mikä ei – siitähän kuitenkin maksetaan.

Oletko Sinä huolestunut ympäristömme tilasta?

Loppu viimeeksi olisitko kiinnostunut tienaamaan koko palkkasi ja eläkkeesi nettona, ei tuloveroa, ei arvonlisäveroa, ei omaisuusveroa, ei mitään muuta veroa kuin kulutusvero kohdistettuna juuri siihen mitä teet ja sen suuruisena mitä haittajälkenä biosfäärillemme aihautat.

Herää tietysti kysymys,

mistä otamme sosiaalisen inhimillisyyden tulontasausrahat, johon kuuluvat koko stm -pääluokka sekä opetus ja oikeudenmukaisuuden valvontajärjestelmät. Se jääkööt vallassaolijoiden päätettäväksi.

Luoko kohdistettu kulutusvero harmoniaa luonnon kanssa?

Yhteiskunnan ja meidän kunkin suurin tehtävä on lisääntyä ja huolehtia elinolot sellaisiksi, että biosfäärimme jaksaa kantaa tekosemme ja tuottaa meille se jokapäiväinen leipämme, josta voima lisääntymiseen ammentuu. Voimme myös todeta faktan, että joudumme täällä lännessä puolittamaan kulutuksemme 4], jotta tasa-arvoperiaatteella itäiset veljemme pääsevät samaan kulutustahtiin kuin me – per capita.

Eräs asia on varmaa, tarkasti kohdistettu kulutusvero tasaa suuria tuloeroja, koska kulutukseen projisoituu kulutus- eli ympäristöverojen progressiivisuus – olisiko tuolta löydettävissä rahaa inhimilliseen heikompien ylläpitoon?

…

^VIITTEET

^1] Näyttötaloudesta sopeutumistalouteen … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen - [US_P/il]

^1] Ajetut kilometrit nielevät energiaa, myös bioenergiaa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133052-biopolttoaineet-ratkaisu-vaestoongelmiin - [US_P/il]

^2] Vakoileminen on häiritsevää ja pakonomaista uteliaisuutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142257-vakoilu-lahtee-uteliaisuudesta - [US_P/il]

^3] Kenelle ”vihamielisillä” urkintahyökkäyksillä? Case Mr. Snowden ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844 - [IL/Kesk./il]

^4] Kansa jarruttaa – kulutus vähenee? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139103-kansa-jarruttaa-kulutus-vahenee - [US_P/il]

...

^EXTRA

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten – kun pohdittiin ainutta todellista veroa – kulutusveroa

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

Vero- ja oleiluparatiisit!

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/vero-ja-oleiluparatiisit.html - [BLOG/il]

...

^{Sent by email ---}

Cc: jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jukka.tolvanen@autoliitto.fi ; pasi.nieminen@autoliitto.fi ; autoliitto@autoliitto.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sampo.terho@europarl.europa.eu ; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu ; satu.hassi@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@formin.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; Paasio Heli ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; presidentti@tpk.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; osmo.kokko@eduskunta.fi ; kalle.jokinen@eduskunta.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; jaakko.kiander@ilmarinen.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; vesa.vihriala@etla.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; merja.kyllonen@lvm.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Saturday, September 07, 2013 8:22 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Ainoa vero, kulutusvero - maksamme muun muassa joka ajokilometristä

...

Maksat veroa siitä mitä kulutat ja mitä jälkeä ympäristöön jätät

(Mediassa kohistaan individuaaliverosta, joka kohdistuu ajettuihin kilometreihin – kerrankin verottaja ja poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä merkittävän siirron kohti huomioivaa ympäristötaloutta)

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 22 690 | 2 043 – IL

---07092013---

doc.: kulkemisvero_07092013.doc – OpenOffice.org Writer

682 | 6334