Näytetään tekstit, joissa on tunniste antolainaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste antolainaus. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, joulukuuta 21, 2013

Entä jos kaikki velat nollataan?

Olemme itsekkin lainassa täällä – keneltä tai mistä? **] Elämme edellisten molekyyleillä ja atomeilla – jokaisella hengenvedolla vedet muutamia happiatomeja, joita käyttivät esimerkiksi jo Cleopatra ja Galileo Galilei. Ihmiset sieluineen tulevat - menevät ja laina-atomit pysyvät. Olemme siis lainaolijoita. Maksammeko elämästämme korkoa?

Eräs tunnettu talousviisas pohti vakavasti kysymystä, jossa talousmaailman kaikki velat nollattaisiin – mitä tapahtuisi, kuka hyötyisi ja kuka häviäisi. Velka mitataan rahassa – harvemmin materiaaleina. Rahassa mitattava velka on helposti nollattavissa. Miten ylijäämäänsä lainanneille korvattaisiin menetykset, vai ovatko ne edes menetyksiä [fil.] Paljon velanantoa on myös synnytetty tyhjästä!

Kaikissa tilanteissa olemme velkaa biosfäärille/ hiilielämän maapallolliselle elonkehälle – nimenomaan biomaterialainoista, joita muuntelimme yhä suuremmalla määrällä energiaa ja samalla heikentäen muun biomassan eloa ja lisääntymistä. Tässä on koko olevaisuuden rasiteyhtälön perusmuuttujat – olemme rikkoneet biomassojen vuosimiljoonaiset keskinäissuhdekaavat!


Velanotolla on mahdollistettu nykyinen talouskasvu,

joka onkin siis näennäistä ja lainaa toisaalta. Tuo laina maksetaan aina takaisin – kun se luonnolta on lopulta otettu. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee”, on tunnettu sanonta. Kuitenkin nykyinen talous on olemassa olevien resurssien edestakaisin pyörittelyä, muuntelulla, joka lopulta käy ylivoimaisen hankalaksi itse evoluution ohjastamalle biosfäärin biodiversiteetille (=monimuotoisuudelle).



Ostamme velalla so. toisen tekemällä työllä,

josta on jäänyt ylijäämää velkaosan verran – materiaaleja, energiaa, palveluita ja luontorakenteita, vaikka esimerkiksi eloa tuottava maa ei meille yksinomaan kuulu. Velka on ostovoiman siirtoa – kiihdyttäen meteriamuutoksia ja energiankäyttöä. Nyt emme ota kantaa työnteon tai tekemättömyyden moraaliin.

...
Entä, jos tosiaan nollaamme kaikki rahalliset velat – koko maapallolta?

Samalla meidän pitäisi yhtenäistää valuutta yhdeksi ja tasaistaa ansainta samasta työstä ostovoimaltaan samanarvoiseksi – kaikissa valtioissa. Näin syntyvä todellisen niukkuuden jako tasaistuisi ja se onkin jo sotia aiheuttava tekijä, koska pidämme kiinni saavutetuista eduista ja näyttää olevan selvää, että toisilla pitää olla enemmän – elämmehän kilpailutekijänä näyttö- ja vertailutaloutta.


Miksi syntyi raha, miksi syntyi lainananto ja lopulta pankit,

joiden toimintamallit ovat kehittyneet tekemään rahaa so. säädeltyä ostovoimaa voittotavoitteella, ilman mitään verrantoa reaalimaailmaan. Reaalimaailmalla tarkoitetaan vastikkeellisuutta johonkin mittamateriaaliin – kuten se oli aikanaan vaihtosuhteena kultaan. Sanotaankin, että ”raha tulee rahan luokse”.


Mittaamme itseämme muihin muun muassa varallisuudella,

siis omaisuudella, mitä olemme saaaneet hankittua mitä erilaisimmilla tavoilla – moraaliakaan aina tunnustamatta. Elämän arvokkuus on materialisoitunut, ja tätä kehitystä on edesauttanut jopa katteeton velanotto, kun lainanantajat ovat ottaneet riskejä – hamutessaan löysälle toimettomalle rahalle lisätuottoa.


Velka on aina ylijäämää, jota ei itse velanantajana haluta kuluttaa ostamiseen

Velanannosta on syntynyt elinkeino, jossa ei ole mitään tekemistä luontoreaaliteettien kanssa. Lainapaperissa on vähän vitamiineja kuten niitä ei ole seteleissäkään. Me siis haluamme näyttöefektiä esitettävänä ostovoimana ja sen käyttönä. Velka lisää tätä maskuliinista tuntoa – olemme ikäänkuin erottuvia muista ”vähävaraisemmista” -jotenkin kykeneväisempiä.


Lopulta kaikkien velka nollautuu viimeisellä matkalla viimeiseen asuinsijaan – hautausmaalle

Perintönä voi jättää velkaa, tosin sen lainvoimaisuus ei aina päde – ellei perijän nimi ole velkapapereissa. Perintö voidaan ulosmitata velkojen maksamiseksi ja jos varallisuutta ei ole, niin velat jäävät lopullisesti maksamatta.

Pitäisikö materiaaliset ja ostovoimaiset perinnötkin kieltää? Saammehan perinnöksi sen tärkeimmän ilman rahallista velkaa – geenit, ja rakennekaavat, jotta meistä syntyisi ”loputtoman elämän jatkajia” *] - laina-atomeilla suurien tähtien räjähdyksi! **]

…
*] Kirjoituksia mitä on seurannut kun materialismi, sen tavoittelusta johtuva häiriintyneisyys ja ymmärtämättömyys ovat johtaneet – emme ole ymmärtäneet mitä on biosfäärin yhden elämän filosofia ja jatkumo, jossa kuolemaa seuraa jatkuva elämä ---
Resurssiymmärtämätön kasvuhuuto ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto -
Kemikalisoituneet ihimset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Pienen Eerikan hätähuuto! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136731-pienen-eerikan-karsimysnaytelma -


**] Supernovat synnyttivät ne atomit, jotka toivat meille loputtoman elämän paetakseen joskus lähtökohtiinsa ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova - [wiki] – täältä ovat perimmäiset lainamme lähteneet! Ja tähän kohtaan he, jotka haluavat uskoa johonkin ylevymmyyteen, voivat asettaa jumalan – kukin uskonsa ja näkemyksensä [ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/02/saikeiden-takaa-evolutiivinen.html – BLOG_jontikka] mukaisesti.

...
HUOM!
Tulee myös muistaa, että pankkien ottolainaus yleisöltä (=tallettajilta) on velkaa - pankki on velkaa tänään erittäin paljon aivan tavallisille usein velattomille eläkeläisille, joilla raha makaa nollakorkotileillä - mahdollistaen muun muassa pankkien velanannon (=antolainaus) muille - lähinnä nuoremmille, esimerkiksi asuntoihin jne --- entä nämä talletusvelat, pitääkö nekin nollata!?


...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL – US – Vf [306] – IL

BLOG 28112 _ 2735 [JON]
---19122013---

doc.: velka_19122013.doc – OpenOffice Writer

576 | 5319

621 | 5721

lauantaina, toukokuuta 11, 2013

Pikavippiyhtiöt kuriin ja herran nuhteeseen!


Eduskunta vahvistanee lainmuutoksen, jolla pikavippien kohtuuttomat korot laitetaan aisoihin – maksimin ollessa 50% vuotuista korkoa lainan pääomalle …. oli ensin yritetty suitsia yölainauskiellolla, mutta tuloksetta – moni nuori on ”lopullisesti” velkakierteessä *]


”Velka veli otettaessa – velipuoli maksettaessa” -tämän lorun kaikki tietävät, mutta kuluttamisen ihanuus torppaa lähemmän tarkastelun tähän jo isovanhempiemme oivaltamaan virteen lainan otosta. Laina on aina jonkin toisen tekemää työtä tai ansiosta/ ansiottomasti ansaittua pääomaa, jolle ei heti löydetä omaa ”järkevää” käyttöä. Laina on myös ostovoiman siirtoa. Eräät uskonnot kieltävät koron perimisen lainoista.

Pikavippi oli liukkaiden teflonpukuliikemiesten **] pikaoivallus rikastua, siksi muhkeita tuottoja nämä ”rahaa kuluttamiseen, vaikka heti” yhtiöt ovat takoneet omistajilleen. Siis liiketoimintaa kovimmillaan – tosin luottoriskin otolla, joskin samaan hegen vetoon on kehittynyt tehokkaat ja määrätietoiset perintäyhtiöt – pikavippitoiminnan kylkiäisiksi. Viedään vaikka ”kalsaritkin” jalasta periaatteella …


Mitä saatiin aikaiseksi?

Oikeusistuimet tukkeutuivat kun perintäyhtiöt merkkauttivat virallisisiksi 380.000 ihmiselle luottotietohäiriöt oikeusistuimissa – muun muassa Jyväskylän käräjäoikeuden tapauksista vippi-istuntoja oli noin 70 prosenttia tapauksista – näin valtio kustansi perintäyhtiöille valmiin ”liiketoimimassan” loputtomaan perintätoimintaan. Velkahan on lopulta maksettava – tämä ”velka” kaikkinensa on hyvin, hyvin kallis!


Kansanedustajat heräsivät

Joukko kansanedustajia päätti laittaa suitset näille epäinhimillisille nuorten ”ahdistajille”, jotka kauniita lupaamalla ”tyrkyttivät” rahaa kulutusjuhlintaa täyttämään – tosin joukkoon mahtui myös täydessä ahdingossa olevia, jotka jatkoivat velansiirtokierrettään. Osa otti pikavippejä, kun kännykällä sai helposti ravintola- tai lottokuponkirahat – jopa parissa tunnissa; ei siinä paljoa harkintaa tarvittu!

Syntyi lakimuutos, aiemmin oli yritetty myös pikavippaajien rekisteröimispakkoa – ei auttanut. Pikavippejä haettiin vuonna 2012 noin 3 miljoonaa kappaletta ja ~ 1,5 miljoonaa myönnettiin. Keskimääräinen laina oli noin 300 euroa.


Teflonpukuisten moraali hamutessa voittoja

Onko liike-elämällä moraalia ja onko pikavipin ottajalla syvällistä kykyä miettiä, mitä tarkoittaa huikea vuotuinen korko ja perintäkulut, kun sitä suunniteltua rahaa pikavipin maksamiseen ei sitten löytynytkään ja piti ottaa toinen pikavippi jolla maksettiin ensimmäinen – ja kierre oli valmis.


Saivatko nuoret osviittaa vanhemmiltaan?

Opetettiinko meidät, varsinkin nuoret jo kotona liian helppoon rahan saantoon? Saimmeko eväät lainanotosta jo vanhemmiltamme, jotka omien vanhempiensa perintöjen toivossa ottivat aivan liian suuria asuntolainoja, tietäen, ettei niitä koskaan ”normaaleilla palkoilla makseta” - vaan vanhempien/ isovanhempien perintöasunnoilla ja metsämailla.


Suitset suuhun mahtikoroille

Pikavippitoiminnalle laitettiin suitset suuhun ja nuo nyörit asettuvat supertuottoisan liiketoiminnan esteeksi jo kesäkuussa 2013 – lainmuutoksella. Nyt pantiin pannaan huikeat yli 50 prosentin vuotuiskorot. Pikavippiliiketoiminta on noin 500 miljoonan euron vuosibusiness.


Pikavippiyhtiöiden voitot ovat miehekkäitä,

jopa yli 30 prosenttia puhdasta koko liikevaihdosta – luottotappiotkin ovat jääneet pieniksi, kun epäselvät maksajakandidaatit allokoitiin hyvissä ajoin tytäryhtiölle, joka harjoittavat rompakkaa perintätointa – omine lisäkuluineen. Velka on aina maksettava.

Lainaa oli siis saanut kännykällä,

ilman vakuuksia ja ilman takaajia – jaaha, siis nopsaa toimintaa. Vastuu takaisinmaksusta on jäänyt kokonaan velan ottajalle – ei edes se perintökitara joutunut pantiksi. Ei tarvinnut uhrata mitään omastaan, vaan ottaa massit vastaan ja kiirehtiä kaupoille tai ravintolaan tuhlaamaan helpolla saadun lainaostovoiman.


Pantti rauhoittaa pohtimaan lainan tarpeellisuutta!

Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa toiminut panttilainaustoimintaa 1] jo vuosikymmenien ajan. Tämä on jalostunut, lakiin perustuva muoto saada hätäänsä rahaa, koska on ollut pakko miettiä se todellinen tarve.

Panttilainaamiseen on täytynyt löytyä jokin esine, reaaliesine tai -tavara, joka jää ”kaniin” panttilainaamolle. Yleensä esine tai tavara lunastetaan kaikessa hiljaisuudessa ja ollaan hiljaa ”naaman menetyksen vuoksi” - kanikonttoriinkin mennään ”sukat jalassa”, ettei naapuri huomaa tuiki tavallista hetkiahdinkoa.


Panttaaminen on rehellistä puuhaa –

annat jotain ja saat vastineeksi rahaa. Jos et maksa lainaasi, siis lunasta panttikuittia – menee perintökitara myyntiin ja suurena etuna se, ettet joudu , etkä menetä luottotietojasi; voit jatkaa elämää – tosin ilman kitaraa. Mikäli kitarasta saadaan enemmän kuin itse velka + kulut – tilitetään ylijäämä panttaajalle.

Panttiliiketoiminta on hiljaista toimintaa, sen tunnuslukuja oli vaikea selvittää, mutta sielläkin rintamalla liikevoitot ovat miehekkäitä ja ei siinä vielä kaikki – business on miltei täysin riskitöntä! Panttiliiketoiminta on vanhin rahoitusmuoto maailmassa


Perintökitara arvioidaan inhorealistisesti,

vaikkapa aito Gipson, jonka reaalihinta kitarakaupassa olisi 2000 euroa, niin saat sillä 1000 euroa lainaa ja ”kanikonttori” kauppaa sen 1500 eurolla (ellet lunasta panttikuittia, siis maksa saamaasi rahaa takaisin) – ottaen ensin kaikki lunastamattoman panttikuitin kulut, korot yms. sivuvirtakulut päältä pois. Panttihuutokaupassa kitaran hinta voi toki nousta jopa 3000 euroon.

Mutta kuitenkin, panttikuittia lunastamaton lainaaja ei menetä luottotietojaan, eikä joudu hyljeksittyjen listalle, josta muuten alkaa monen rehdin arkitavallisen ihmisen alamäki, vastuuttomuus sekä ”hälläväliä” meininki – sen sijaan perintökitaran menetys ei vielä saata lannistaa ”hälläväliä” kierteeseen?

...
Nyt on meneillään raivoisa loppukiri poistuvilta pikavippaajilta 2] –

saat jopa ”ilmaiseksi” ensimmäisen lainasi, kuukaudeksi – siis ilman korkoa ja kuluja. Vippaajat haluavat vimmatusti lisätä lainakantaansa – ennen ”koronkiskonta” kieltoa. Kun saadaan asiakas lainarekistereihin, niin sittenhän voidaan tätä velkasaldoa kierrättää ja pitkittää loputtomiin – keräten korkoa ja kuluja.


Syntyykö nyt markkinoilta jotain uutta –

sillä 500 miljoonan euron markkinat varmasti kiinnostavat – toivoisi vastineeksi ja jatkajiksi sellaista liiketoimintaa, jossa on terveen liiketoiminnan lisäksi sopiva annos inhimillisyyttä ja kohtuullisuutta – sillä meillä kaikilla on joskus todellisia ja yllättäviä rahareikiä. Kun annamme pantin, usein haluamme sen takaisin – vähintäänkin tunnesyistä.



...
VIITTEET
*] Tänään osa nuorisostamme on velkakierteessä – ajattelemattoman velanoton ikeessä. Voimmeko lasten vanhempina ja kasvattajina moittia täysin jälkikasvuamme – emme, koska me olemme myös esimerkin antajia ja itse pikavippiyhtiöt ovat aikuisten rahamasinointia miltei epäinhimillisellä tavalla – vaikkakin selitellään kyvyttömyydestä hoitaa omia raha-asioita. Tosiasia on kuitenkin se, että vielä vähän ”elämänkoulua” käyneille ei pidä ojentaa helppoa ja houkuttelevaa puurolusikkaa, se muuttuu nopeasti puurokauhaksi, kun on niin vaivatonta kuitata rahaa – mutta 'herääminen myöhään on parempi kuin ei milloinkaan'. Nyt kannamme vastuuta – maksamalla nuorison suuria rästejä, joista korot ja perimiskulut edustavat huonoimmillaan jo yli puolta koko velasta!

**] Teflonpukumiehet on ”kieli poskessa” yleisnimitys liikemiehille ja poliitikoille, joiden pintakiilto on niin kiiltävä, ettei heitetty sontakikkarekaan jää pukuun kiinni – siis nk. pikatoipuvat sutjake ”vastuu siirtyy kuulijalle” puhegeneraattorit, joille maineenmenetys loanmättökilpailussa tms. ei ole ongelma – korkeintaan hidaste. Tämä sisältöseloste tulisi ymmärtää kornina ja itseriittoisena politiikan huumorina ;-)


2] Sähköpostit täyttyvät reipashenkisistä lainatarjouksista – jopa ilman korkoa. Kun rajoitekielto astuu voimaan – on vaikea enää markkinoida rohmukorkotuotteita – nyt siis täytyy takoa, kun siihen on laillinen mahdollisuus. Tavoitteena tällä raivoisalla mainonnalla on saada rekisterit täyteen asiakkaista, joille on syntynyt lainasuhde ENNEN rajoitekiellon voimaanastumista!





Ilkka Luoma

Kansalaisaktivisti Helsingistä



Sent

Sent: Saturday, May 11, 2013 12:30 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - "Velka veli otettaessa ... liian helppoa pikavipeillä?"
...

Pikavippiyhtiöille suitset suuhun
(Eduskunta vahvistanee lainmuutoksen, jolla pikavippien kohtuuttomat korot laitetaan aisoihin – maksimin ollessa 50% vuotuista korkoa lainan pääomalle …. oli ensin yritetty suitsia yölainauskiellolla, mutta tuloksetta – moni nuori on ”lopullisesti” velkakierteessä *] )






...
AL – US [140015]
BLOG 18193 IL [914334]

---10052013---