xic|2460|387235|ez
Graf.: ~ https://www.kaleva.fi/suomen-valtion-velka-on-moninkertaistunut-30-vuode/3981535 -, ingressiltään näin:
"
Vertailimme Suomen velanottoa eri hallitusten aikana. Suhdannetilanne huomioiden Marinin hallituksen velanotto ei ole ollut poikkeuksellisen suurta, mutta taloustieteilijää huolestuttaa hallituksen sitoutumattomuus menokehykseen
" -toimittajana Julia Blomqvist.
***
Suomi ei ehkä maksa tietoisesti osaa EKP-velastaan? |E
USA ilmoitti hyväksyvänsä jälleen liittovaltion velkakaton nostamisen -*
[ ~ https://www.salkunrakentaja.fi/2023/01/usa-velkatto-katastrofi/ -, otsikoituna näin:
"USA kohtaamassa jälleen velkakattokriisin – ajautuminen maksukyvyttömyyteen olisi katastrofi"
-toimittajana Jorma Erkkilä.]
*- ennätystasolle. - republikaanit hyväksyivät ja demokraatit kiljuen allekirjoittivat – ei ole muuta vaihtoehtoa.
--
Euro-Euroopassa EKP painaa seteleitä ja laskee bittirahaa pankkeihin 1] – ostaa eurovaltioiden velkapapereita näillä ”katteettomilla” painokonerahoilla. Velan määrä kasvaa kaikkialla. Mitä velka on?
Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla
[ Velka syö huomisen edellytyksiä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22531-velka-syo-huomisen-poydan-leivattomaksi - ]
Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa.
Entä jos emme ota velkaa pankista?
Jos omakotitalonrakentaja saa tavaraluottoa kaikilta osatoimittajilta – esimerkiksi 15 vuodeksi, voisi talon rakentaminen olla mahdollista ilman pankkivelkaa, ja entä jos tuossa tavaratoimittajan luottamuksessa ei ole korkoa, vaan se on leivottu hintaan? Lopultahan velanotossa on vain kysymys luottamuksesta tai sen 'korvikeveljestä' vakuuksista ja/tai takaajasta.
Kuinka pitkälle voidaan velkaantua?
(Sen tarkoittaen kuinka kauan voimme huutaa kasvuhokemaa?)
USA:n liittovaltio on jo nyt enemmän velkaa Kiinalle, kuin on sen vuotuinen budjetti. Meillä valtion velkaraja on ylittämässä 140 prosenttia valtiomme budjetista
– siis velkaa kaikille, ei vain yhdelle.
USA:n velka on ongelma, tai se ei ole heille ongelma, koska on oma valuutta – dollari, jota voidaan säädellä. EKP:kin säätelee omaa euroaan alhaisen inflaation tavoitteella. Kiina ei enää luota saavansa reaalista kokonaan velanmaksua USA:sta.
Rahalla pääsee, mutta sillä ei elä!
Saksalaiset muistavat, kun aamulla ruisleipä maksoi puoli kottikärryllistä seteleitä – tosin iltapäivällä se maksoi jo koko kottikärryllisen. Rahalla ei saa mitään, jos se menettää arvonsa. Jos maailmassa olisi yksi valuutta, eikä sitä painettaisi jatkuvasti katteetta lisää, ei meillä olisi valuuttapeliä, jolla monet tänään rikastuvat ”ansiottaan” - tekemättä mitään elonkierron järjestelmien ylläpitämiseksi.
Ennen raha sidottiin johonkin konkreettisesti arvokkaaseen – kultaan
Kun menee huonosti – ostetaan kultaa, vaikka sen ravintoarvo on nolla. Valtiot, joilla on oma valuutta, kuten Kiinalla – voivat ”pelata” rahan arvolla, meillä sitä kutsuttiin D-devalvaatiovitamiiniksi. Kiinalla on oma valuutta, joka suurella todennäköisyydellä vain vahvenee ja siihen luotetaan – kohta enemmän kuin US dollariin. Kiina ei voi laskea omaa valuuttaa heittelehtimään, sillä nykytilassa Kiinan oma sisäinen järjestelmä ei kestäisi ulkomaantuonnin loppumista (Kiinalla on jättiläismäinen sisäinen, nk. maakuntavelka).
Omavaraisuus
Maa tai valtio, jonka ei tarvitse tuoda mitään – ei myöskään tarvitse viedä.
Jos tällä omavaraisuusvaltiolla on oma raha, voi se operoida omassa maassaan mielensä mukaan – nostaa palkkoja, nostaa hintoja tai ylläpitää ”kasvuhuutamatonta” taloustilaa.
Millään valtiolla ei materiaali- ja energiavarannot riitä loputtomiin, jonka jälkeen alkaisikin riippuvuus muista. Nytkin me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! Kehitysmaa toverit ovat meitä niin paljon halvempia - nätisti sanottuna edullisempia, ehkä jopa työtunneiltaan ahkerampia; entä työn laatu?
Minimalismi
Monilla eläkeläisillä on yllättävän paljon rahaa, käteisenä pankissa -lähes nollakoroilla. He elävät käyttötileillä ja säästötileille pahan päivän varalle jää yhä enemmän. Herää kysymys minkä pahan päivän, sillä tänä vuonna jälleen jakoon tulevat vanhuksiemme ennätykselliset perinnöt, nälkäisille sukulaisille 2], joiden huolenpito alkaa usein vasta juuri ennen perunkirjoituksia. Minimalismilla geeniperimälle ostovoimaa.
Valtiovelan lisäyksen toteuttaja, tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen sitoi jo seuraavaa hallitusta – Keskustan Juha Sipilää? 3]
Katainen halusi aikanaan sitoa seuraavan hallituksen omanlaisekseen ja lykkäävän velanmaksua useammalle vuodelle. Sinänsä aivan oikein – sillä työ on etusijalla, ja työtähän ei ole, jos ei ole kilpailukykyä ja mahdollisuuksia eli markkinoilla ostohalukkuutta. Työ eli toimeliaisuus ylläpitää ainakin kotimaista kysyntää.
Me olemme riippuvaisia ulkomaille viennistä, koska tuomme paljon - ”turhaakin”.
Maksetaanko valtion velkoja koskaan loppuun?
Valtion velkaa ei koskaan makseta loppuun, ja sehän liikkuu tietyissä rajoissa, joille haetaan kulloinenkin hyväksyntä. USA haki jälleen yhden ylityshyväksynnän, koska ei ollut muuta mahdollisuutta!
.
|E ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006493617.html - IJL-kommentti: " .. Velka siis maksetaan takaisin?
Tälle kohdin ollaan EU-Euroopassa kehittämässä vaihtoehtoa, joka esiintyy jo piilopuolittaisuutena Kreikan velkojen hoidossa, jossa ne ikään kuin haihtuvat ilmaan - 'tuulen vieminä' rahoina |EE (?)
|EE " .. Ellei velka kasva - niin niitä ainakin uusitaan, loputtoman omaisesti - metsästäen yhä edullisempia velanhoitokustannuksia -nythän ne ovat nousussa. Viimeiset yli 10 vuotta - aina valtiovarainministeri Jyrki Kataisesta lähtien valtiomme velka on kasvanut. Silti Katainen puhui, siis vain puhui, ettei 'tuulen tuomia' rahoja ole olemassakaan. .. "
Nyt Suomessakin talousviisaat ehdottelevat vakavina 'helikopteroidusta' EKP-rahasta, jopa valtioille, yrityksille ja ei puutu kuin kansalaiset, joille dumpataan pankkitileille esimerkiksi 2 000 euroa puhtaana käteen: "Mene ja kuluta". Näinkö se tapahtuisi? Ehkä.
Nyt valtiovelka ylittää EU-Bryssel määräykset, mutta sääntöjä hellitetään, jotteivat valtiot "kaadu". Eivät valtiot kaadu, mutta biologinen kierto voi kaatua, jos kulutus kasvaa yli äyräiden. Rajallisesta kun ei voi lohkaista jatkuvaa kasvua - nyhtötalouden aika on ohi. Miksi talousviisaat hokevat kasvua?
Maksammeko otetut koronavelat koskaan nollille?
Veikkaan ettemme, vaan niistä ainakin osa "kuoleentuu" tuulen viemiksi rahoiksi, tai jäävät ikuisuuseriksi käänteentekeviin ja hienostuneisiin valtio- tms. taseisiin. .. "
| SUOMI24 P | 37 SUOMI24 A 628 | 54 SUOMI24 E 521 | VU | FB | FB2 | Vapaa sana | FB BLOG | Twitter |
--
103340
2
Antaako esimerkiksi Kiina enää lisää lainaa Yhdysvalloille – kuitenkin Kiina tarvitsee tilauksia USA:sta! USA ei saa kaatua, eikä kaadukaan, vaan velka kasvaa.
Kaiken pitää kasvaa!
[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/muutummeko-kasvuhokemasta-vahentamisen.html - ]
Kun velka kasvaa, on tulojenkin kasvettava, mutta jossain tulee kestämätön raja vastaan – tapahtuu ”kreikat”. Mehän olimme omassa ”kreikassa” jo 1990 -luvun alkutaipaleella, kun valuutat olivat lopussa ja Maailmanpankin holhous oli vuorokausien päässä 4].
Mikä on kipuraja velalle?
Kaikelle kipuraja on ravinnon loppuminen ja sellainen välttämättömyys kuin lämpö. Kun ravinto loppuu – ei tarvita rahaa eikä kultaa – eikä kyllä lämpöäkään. Lopulta viimeisen kipupisteen määrittää biosfääri – siis se biomassa, joka pyörii kierrossa vuosimiljoonasta toiseen 5]. Olemmeko nyt käyttäneet sitä jo liikaa, sellaiseen materiamuunteluun, jossa ravinnekierto häiriintyy, tai on jo lopullisesti häiriintynyt.
..
VIITTEET
1] EKP:n setelikone ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
2] Ennätysperinnöt! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/12/taloudessa-tapahtuu-kulutamme-sstmme-ja.html -
4] Case Raimo Sailas ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147391-tapaus-raimo-sailas -
5] Stressattu biosfääri ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160602-olemme-ylittaneet-biosfaariosuutemme-yli-200-vuoden-ajan -
EXTRA
Velalla syödään tänään huomisen biokasvua! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/39290-velka-syo-kiihtyvasti-ympariston-antamia-elinmahdollisuuksia -
EKSTRA 2
~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2023/01/otamme-valtiovelkaa-myos-ukrainan.html -
"
Otamme valtiovelkaa myös Ukrainan slaavisodan vuoksi!
"
| SUOMI24 | VU | FB |
--
e
Liikanen saattoi olla liikaa, kun Suomessa meni synkeän huonosti. Erkki Liikanen jätti Suomen vuonna 1990 ja siirtyi häveliäästi Brysseliin, pian talouskatastrofimme jälkeen – Liikanen toimi Suomessa valtiovarainministerinä vuosina 1987-90.
Nyt Erkki jättää päiväntyöt ja siirtyy armoitetuille eläkepäiville – kunniakkaassa 67 vuoden iässä, tälle esimerkille vilpitön hatunnosto – ei tarvittu mitään poliitikkojen sopeutuskorvauksia. Palaako Liikanen politiikkaan – jää nähtäväksi, Paavo Väyrynenkin on iältään kokeneempi ---
Helsingin Sanomat suitsutti [1 kauniin taloustuhkimotarinan miehestä, jonka taustoja olisi kaikkinensa perattava tarkemmin – ei ilkeyksissään, vaan rehtiyttä kannattaen – kansakuntamme näkökulmasta. Olisi hienoa tietää, mikä oli Liikasen osuus Suomen talouskriisissa 1990 -luvun alussa ja mikä oli mahdollisesti Liikasen merkitys, kun kansakunnaltamme vietiin markka ja siirryttiin yhteisvaluutta euroon.
…
[1 ~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005747069.html - Ote linkin alta: ”Erkki Liikanen oli Euroopan keskuspankin ytimessä, kun euroa ravisteli ennennäkemätön kriisi – nyt hän kertoo, mitä siitä oppi [otsikko]… Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon. Pian sen jälkeen alkoi euroalueen pahin kriisi [lyhytingressi] … ”
Allekirjoittaneen kommentti lähetettynä Helsingin Sanomiin: Melkoista suitsutusta häveliäästi ikäviä muistoja vältellen 1980-luvun poliitikolle, joka teki osin "esi-kataiset" ja poistui (pakeni) Brysseliin mandaattipaikalle, kun Suomessa meni surkeasti. Olisi ollut kehujen osalta hyvä kertoa myös päätöksistä, mitkä veivät Suomen 1990-luvun alun lamaan, konkursseihin ja pankki- ja velkakriisiin.
Erkki Liikanen toimi demarileiristä valtiovarainministerinä noina epätietoisuuksien aikoina (1987-1990), oli myös eletty edesmenneen kokoomuspääministeri Harri Holkerin hallitun riskinoton aikoja.