Joko euro on kuin markka - vaihdammeko valuuttapeliä?

Vuonna 1973 bensiinilitra maksoi 1,29 markkaa – nyt osin biostettua bensiiniä saa 1,59 eurolla litra. Milloin oli aika, jolloin bensiini maksoi tuon 1,29 euroa? Vuonna 1973 koululainen sai kesätöistä ruhtinaallisen 5,5 markan tuntipalkan – nyt tuo kesätyöläisen liksa on tunnilta suunnilleen sama- euroina. Mopo vuonna 1973 maksoi uutena noin 1300 markkaa – entä nyt euroina?


Olemmeko lähestymässä hetkeä, jolloin yksi markka on kuin yksi euro?

Muistamme kahvikupin hinnaksi 2 markkaa, nythän tuo laillinen huume ja piriste maksaa usein samaiset kaksi euroa. Syntyisikö meille nyt helposti tilanne, jossa vain vaihdamme valuuttamme nimeä – eurosta takaisin markaksi? Muuntojutut vaikeine 5,94573 kertoimineen olisi historiaa.

Mikäli ottaisimme nyt tai lähiaikoina markan takaisin, voisimme vielä toistaiseksi kolmen AAA:n suomalaisena potilaana selvitä hienosti ja näin saisimme takaisin säätelyjärjestelmän, jolla virittäisimme ulkoista kilpailukykyämme Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Norjan lailla – eikä tarvittaisi tälle ajalle lähes pakollista sisäistä devalvaatiota – palkkojen totaalialentamisineen 1].

Samalla voisimme mobilisoida kansalaisemme ja yhteiskuntamme lisääntyvään omavaraisuuteen, kulutusvähentämiseen 2] ja ympäristömme korjaamiseen, jotta olisimme valmiudessa kohta antamaan maamme paremmassa kunnossa uusille sukupolville [37286 - IL]


Tänään puhutaan vain hintojen noususta,

kallistumisesta ja ostovoimamme vähentymisestä – emme ole hoksanneet, että monien tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat reaalisesti ja raha-arvoltaan laskeneet, mahdollistaen esimerkiksi kotiemme täyttymisen sähköisistä kodinteknologista – jopa ähkyyn ja ”annetaan ilmaiseksi” kierrätykseen 3] saakka!

[ … ison kansainvälisen kodinkoneketjun pesukonemainos hypähti silmille – automaattikone, edestä täytettävä – 1200 kierroksen linko ja tunnettu merkkituote, vain 249 euroa. Tämä siis vuonna 2014. Ostin ensimmäisen edestä täytettävän automaattipesukoneen vuonna 1981, kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Tuo kone oli kotimaisen kodinkoneketjun mukaan nimetty ja linkoa oli peräti 700 kierrokseen saakka – hinta oli 1290 markkaa … ]


Vaihdammeko euromme markoiksi,

olisiko muuntosuhde lähestymässä 1:1, jolloin heikompikin matikkapäinen hallitsisi maitolitran hintamuunnon, kuten se oli vuonna 1973, jolloin litra maitoa, litra bensiiniä ja III olut ruokakaupassa olivat liki saman hintaisia – entä nyt?


Radikaalisti ajatellen voisimme siirtyä Kiinan valuuttaan!
[ … yuan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html - valuutaksemme … ]

Radikaalisti ajatellen valuuttapeliksi voisi muodostua myös Kiinan valuutan käyttöönotto; villit huhut kertovat, että Venäjä olisi synkronoitumassa Kiinan yuaniin (renminbi 4]), jolloin saisimme maailman suurimman raaka-aineaitan ja maailman suurimman liukuhihnan sekä suunnitteluvoiman ”samaan leiriin” - pitäisikö meidänkin liittyä yuaniin, jonka arvo laskee tasaisesti US dollariin nähden – hallitusti, ja Kiinan kansantaloutta tukien 5].


Halusimmeko aikanaan euron,

ellemme, niin haluaisimmeko nyt markan, jota nyt hallitseva poliitikkobroileristo ei halua, entä jos me kansakuntana vaadimme sen – vastapainoksi sille, ettei meitä kuunneltu kun euroon ryhdyttiin?

Valjastaisiko valtiovarainministeriömme ”viisaiden klaanin” sekä oivaltavimman tietokone- ja mobiilipeliyhtiön 6] rakentamaan kaiken kattavaa kansantalouspeliä, jolla ”viisaiden klaani” voisi mallintaa erilaisia kansantalousskenaarioita – eurolla ja markalla!


VIITTEET
1] Työtä – vaikka palkkoja alentamalla! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=976157 - [1501 - IL]
2] Kasvuhokema ei luonnistu! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html – [BLOG/IL]
3] Kirpputorilla kierrättyy ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/05/10/kirpputori-on-vastuullisen-trendipaikka – [US_P/IL]
4] Renminbi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Renminbi - [wiki]
5] Kiinalaista kansantaloutta Suomen Pankista ~ http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/kiinatilastot/Pages/default.aspx - [BoF]
6] Peliyhtiö ohjelmoimaan kansantalouspeliä … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107261-mustapekka-el%C3%A4m%C3%A4npeliss%C3%A4 – [US_P/IL]

EXTRA
Kun Kiinan kansa lähtee samalla kulutusuralle ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/kiinan+kansa+lahtee+markkinoille/a2243827 - kuin me suomalaiset per capita – ei muille sitten mitään jääkään!

Koko maapalloa ajatelleen totaalikorjausliikkeessä olisi myös pohdittava tarkoin omistusten, velkojen ja perintöoikeuksien suhde biosfärilliseen elokerrokseen, joka meidät ihmisetkin lopulta ainoana resursina elättävät ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156657-velan-olemus-ja-oikeutus-kyseenalaistetaan - [US_P/IL]


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

AL US IL Vf BL _Jon - BLOG 34569
---21042014---

doc.: markka_kuin_euro_21042014.doc – OpenOffice Writer

512 | 4898

Entä jos kaikki velat nollataan?

Olemme itsekkin lainassa täällä – keneltä tai mistä? **] Elämme edellisten molekyyleillä ja atomeilla – jokaisella hengenvedolla vedet muutamia happiatomeja, joita käyttivät esimerkiksi jo Cleopatra ja Galileo Galilei. Ihmiset sieluineen tulevat - menevät ja laina-atomit pysyvät. Olemme siis lainaolijoita. Maksammeko elämästämme korkoa?

Eräs tunnettu talousviisas pohti vakavasti kysymystä, jossa talousmaailman kaikki velat nollattaisiin – mitä tapahtuisi, kuka hyötyisi ja kuka häviäisi. Velka mitataan rahassa – harvemmin materiaaleina. Rahassa mitattava velka on helposti nollattavissa. Miten ylijäämäänsä lainanneille korvattaisiin menetykset, vai ovatko ne edes menetyksiä [fil.] Paljon velanantoa on myös synnytetty tyhjästä!

Kaikissa tilanteissa olemme velkaa biosfäärille/ hiilielämän maapallolliselle elonkehälle – nimenomaan biomaterialainoista, joita muuntelimme yhä suuremmalla määrällä energiaa ja samalla heikentäen muun biomassan eloa ja lisääntymistä. Tässä on koko olevaisuuden rasiteyhtälön perusmuuttujat – olemme rikkoneet biomassojen vuosimiljoonaiset keskinäissuhdekaavat!


Velanotolla on mahdollistettu nykyinen talouskasvu,

joka onkin siis näennäistä ja lainaa toisaalta. Tuo laina maksetaan aina takaisin – kun se luonnolta on lopulta otettu. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee”, on tunnettu sanonta. Kuitenkin nykyinen talous on olemassa olevien resurssien edestakaisin pyörittelyä, muuntelulla, joka lopulta käy ylivoimaisen hankalaksi itse evoluution ohjastamalle biosfäärin biodiversiteetille (=monimuotoisuudelle).



Ostamme velalla so. toisen tekemällä työllä,

josta on jäänyt ylijäämää velkaosan verran – materiaaleja, energiaa, palveluita ja luontorakenteita, vaikka esimerkiksi eloa tuottava maa ei meille yksinomaan kuulu. Velka on ostovoiman siirtoa – kiihdyttäen meteriamuutoksia ja energiankäyttöä. Nyt emme ota kantaa työnteon tai tekemättömyyden moraaliin.

...
Entä, jos tosiaan nollaamme kaikki rahalliset velat – koko maapallolta?

Samalla meidän pitäisi yhtenäistää valuutta yhdeksi ja tasaistaa ansainta samasta työstä ostovoimaltaan samanarvoiseksi – kaikissa valtioissa. Näin syntyvä todellisen niukkuuden jako tasaistuisi ja se onkin jo sotia aiheuttava tekijä, koska pidämme kiinni saavutetuista eduista ja näyttää olevan selvää, että toisilla pitää olla enemmän – elämmehän kilpailutekijänä näyttö- ja vertailutaloutta.


Miksi syntyi raha, miksi syntyi lainananto ja lopulta pankit,

joiden toimintamallit ovat kehittyneet tekemään rahaa so. säädeltyä ostovoimaa voittotavoitteella, ilman mitään verrantoa reaalimaailmaan. Reaalimaailmalla tarkoitetaan vastikkeellisuutta johonkin mittamateriaaliin – kuten se oli aikanaan vaihtosuhteena kultaan. Sanotaankin, että ”raha tulee rahan luokse”.


Mittaamme itseämme muihin muun muassa varallisuudella,

siis omaisuudella, mitä olemme saaaneet hankittua mitä erilaisimmilla tavoilla – moraaliakaan aina tunnustamatta. Elämän arvokkuus on materialisoitunut, ja tätä kehitystä on edesauttanut jopa katteeton velanotto, kun lainanantajat ovat ottaneet riskejä – hamutessaan löysälle toimettomalle rahalle lisätuottoa.


Velka on aina ylijäämää, jota ei itse velanantajana haluta kuluttaa ostamiseen

Velanannosta on syntynyt elinkeino, jossa ei ole mitään tekemistä luontoreaaliteettien kanssa. Lainapaperissa on vähän vitamiineja kuten niitä ei ole seteleissäkään. Me siis haluamme näyttöefektiä esitettävänä ostovoimana ja sen käyttönä. Velka lisää tätä maskuliinista tuntoa – olemme ikäänkuin erottuvia muista ”vähävaraisemmista” -jotenkin kykeneväisempiä.


Lopulta kaikkien velka nollautuu viimeisellä matkalla viimeiseen asuinsijaan – hautausmaalle

Perintönä voi jättää velkaa, tosin sen lainvoimaisuus ei aina päde – ellei perijän nimi ole velkapapereissa. Perintö voidaan ulosmitata velkojen maksamiseksi ja jos varallisuutta ei ole, niin velat jäävät lopullisesti maksamatta.

Pitäisikö materiaaliset ja ostovoimaiset perinnötkin kieltää? Saammehan perinnöksi sen tärkeimmän ilman rahallista velkaa – geenit, ja rakennekaavat, jotta meistä syntyisi ”loputtoman elämän jatkajia” *] - laina-atomeilla suurien tähtien räjähdyksi! **]

…
*] Kirjoituksia mitä on seurannut kun materialismi, sen tavoittelusta johtuva häiriintyneisyys ja ymmärtämättömyys ovat johtaneet – emme ole ymmärtäneet mitä on biosfäärin yhden elämän filosofia ja jatkumo, jossa kuolemaa seuraa jatkuva elämä ---
Resurssiymmärtämätön kasvuhuuto ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto -
Kemikalisoituneet ihimset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Pienen Eerikan hätähuuto! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136731-pienen-eerikan-karsimysnaytelma -


**] Supernovat synnyttivät ne atomit, jotka toivat meille loputtoman elämän paetakseen joskus lähtökohtiinsa ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova - [wiki] – täältä ovat perimmäiset lainamme lähteneet! Ja tähän kohtaan he, jotka haluavat uskoa johonkin ylevymmyyteen, voivat asettaa jumalan – kukin uskonsa ja näkemyksensä [ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/02/saikeiden-takaa-evolutiivinen.html – BLOG_jontikka] mukaisesti.

...
HUOM!
Tulee myös muistaa, että pankkien ottolainaus yleisöltä (=tallettajilta) on velkaa - pankki on velkaa tänään erittäin paljon aivan tavallisille usein velattomille eläkeläisille, joilla raha makaa nollakorkotileillä - mahdollistaen muun muassa pankkien velanannon (=antolainaus) muille - lähinnä nuoremmille, esimerkiksi asuntoihin jne --- entä nämä talletusvelat, pitääkö nekin nollata!?


...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL – US – Vf [306] – IL

BLOG 28112 _ 2735 [JON]
---19122013---

doc.: velka_19122013.doc – OpenOffice Writer

576 | 5319

621 | 5721

Velka on toisen aiemmin tekemää työtä

[U] 17.1.2011 17:00 Ilkka Luoma 

• Raha
 

11 kommenttia 

Kautta-aikain osa ihmisistä on syönyt huomisen etukäteen - tuon "ruoan" ovat mahdollistaneet toiset, tekemällä työtä ja säästäen osan "hyödyttömäksi ostovoimaksi" mm. pankkeihin. Korko on eräissä maissa kielletty, koska se mielletään ansiottomaksi ansainnaksi. Sijoittaminen on myös usein työtä ilman vastinetta yhteiskunnalle - sijoittaja syö usein toisen pöydästä ...

---

09102006 - Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.

Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.

Uhkia kasaantuu päällemme 

On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu. [?]

Velka veli otettaessa

Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon. Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.

Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.

Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.

Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, 

ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.

Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää, ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. 

Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet. Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.

Ilkka Luoma

Katsaus lähitaloushistoriaan:

"Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, SDP). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?"

---

Linkki keskusteluun -> Kopauta <- p="">

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58344-velka-on-toisen-aiemmin-tekemaa-tyota - 

.