lauantaina, joulukuuta 14, 2013

Tonnikalat huutavat tuskaansa!


Tonnikalojen huutokauppa




Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.


Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.

Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.



Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa

näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.

1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]


Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.

2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]



...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat

Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.

Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.



Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun

ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.



...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883 – Jontikka 2700
---14122013---

ALUSVf – IL


366 | 3305

Ei kommentteja: