Lahjakkuuden louhintaa varttuvista nuorista

Piirros ~ http://www.mensa.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/12/pro_gradu_matti_gronlund.pdf - lisätty 25042020.

*

Lisävuosi tietämättömille nuorille – 10-luokka valituille, vai yksilöllinen koulutus lahjakkuuksien ja ominaisuuksien mukaisesti. Emme tiedä, koska päämäärät ovat eri aatteilla (puolueilla) niin erilaiset. Toiset vaalivat yksilöllistä kilpajuoksullista menestystä ja toiset vaativat inhimillistä tasa-arvoa ja ristiriitoja herättävää tasapäistämistä.


Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia ---



Koulutus on numero kolme – heti lisääntymisen ja kasvatuksen jälkeen se on oleellinen ominaisuus jatkumossa, jos tavoitteena on yhteiskuntakelpoisuus, vastuunkanto ja sukupolvisopimuksen ylläpito.


[ = Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan aktiiviväestön huolehtimisoikeudesta ja -velvollisuudesta jo aktiivityönsä tehneitä kohtaan– tosin meillä siihen on varattu etukäteiskerättyä rahaa (paljon tapertila olevat eläkevakuutusyhtiöt) – kultakin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti]




[2006] Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yleissivistävämpää, empaattisuuteen pyrkivää, kilpialua edistävää ja lopussaan kjatkuvan erikoistumisen kouluttamista – päivityksineen ja yllättävine tilanteineen, joissa pitää vaihtaa alaa radikaalisti --- ~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.

Yksi maailman rikkaimmista miehistä,

Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.

Kisa maapallon työn ja koulutuspaikkojen uudelleen jaosta on käynnistynyt

Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä, turvaten sukulaisuusominaisuukisen siirtymä tulevaisuuteen.
Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.

Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan,

mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys.

Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.

Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat

Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.

Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa

Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukevat. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.

Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu

Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta.

Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta

Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.

Osoita hyväksyntää!

Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista.

Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään;

he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä.

...

Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin sopiva avain.

...

EXTRA – Tyttöjen ja poikien pisa-tutkimuksen tulos

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html - [BLOG/il]

…

KUVATEKSTI - Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005. Ressun lukio – Helsinki.

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

...

AL – US – Vf – IL

doc.: elamankoulutus_13122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 27850

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kaikki-koulut-eivt-voi-olla.html - [BLOG/il]

604 | 5555

Kaikki koulut eivät voi olla yliopistoja tai korkeakouluja

Taustalla Ressun lukio Helsingissä. Ressu yhtenä Suomen menestyneimmistä lukioista valmistaa uusia innokkaita oppilaita mm. yliopisto-opintoihin. Kuvattu Ressun avoimien ovien päivänä lauantaina 12.11. 2005. Photo by Ilu. Nikon D70, 50mm/1.4 Nikkor AF.


Tieteessä tapahtuu -lehdessä nro 3/2005 Suomen akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen kirjoittaa yliopistojen levinneisyyden saavuttaneen huippunsa Suomessa. Tuo on terävä havainto, sillä me emme ole kaikki halukkaita ja/tai kyvykkäitä tuon malliseen koulutukseen. 


Ihmiset ovat aina suuntautuneet eri tasoille; se on luonnon- ja valinnanlaki

Aluepolitiikka halusi miltei väkisin rakentaa jokaiseen vähänkään itseään kunnioittavaan kaupunkiin yliopiston statusta kantavan opinahjon pönkittämään alueen egoa. Aluepoliitikot omaa hyvää äänisaalistaan kalastaessaan väljähdyttivät yliopistojen alkuperäisen tarkoituksen olla vain terävimmän kärjen kouluttajia. Resurssit jakaantuvat liian lavealle ja opin terävyys laimenee huippuopettajien puutteeseen.

Niin ihmiset kuin luonto jakaantuvat tietyssä luonnollisessa suhteessa oikeasti kädentaitoisiin, näppäimistötaitoisiin, suunnitteluun kykeneviin ja johtajiin eri tasoissaan. Yliopistot ja korkeakoulut valmentavat alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden suunnitteluun ja johtamiseen kykeneviä ihmisiä. Osa meistä ei edes kouluttautumalla tule johtajiksi, osa ei pysty pitkälle luovaan työhön ja osa haluaisi oikeasti tehdä kätten työtä.


Yliopistot ovat kokeneet inflaation, aivan kuin mikä tahansa asia tai esine, jos se on kaikilla 

Laatu laskee tai sitä ei koskaan saavutettu. 13.4. Digitoday julkisti, että 17% suomalaisista pystyy luovaan työhön. Luovuutta esiintyy kaikilla tasoilla, niin tehtaan hihnoilla kuin ala-asteen opetustoimessa. Lähtökohdiltaan miltei jokainen meistä syntyi "samat jauhot laarissa" periaatteella. Suurin vaikuttaja on kasvatus ja elinympäristö. 

Lasten vapaaehtoisen hakeutumisen tulisi ratkaista oppikirjo, mitä koulutuslaitoksemme pitäisi tuottaa yhteiskunnan kysyntää tyydyttämään. Vinoutumat ovat havaittavissa. Yliopistokoulutusta ei tarvita kaikkeen. Yliopistot ovat sijoittumisjakauman normaalin ja luonnollisen jaon osalta erityisesti tutkijoita ja ylintä johtoa kouluttavia laitoksia. 

Perustutkimus ja sitä lähellä olevat sovellustutkimukset vaativat yhä syvempää osaamista ja luovuutta ja tähän ominaisuuteen me emme valitettavasti kaikki pysty.


Enemmän osallistujia toimeliaisuuteen

Ammattikorkeakoulut voivat puskea kysynnän ja tarpeen mukaan seuraavan alemman tason osaamista asiantuntijatehtäviin sekä väliportaan johtamiseen. Opistotaso tuottakoon sen toisen suuren veronmaksajajoukon eli alemman väliportaan ja suoritetason yhteiskuntaosallistujat. 

Kädentaitajat, joiden tarve on suuri, tuotetaan ammattioppilaitoksissa. Kaikkien ei tarvitse eikä pidä olla teoreettispainotteisia koulutukseltaan, kaikkiin tehtäviin ei tarvita yliopistokoulutuksen saanutta. Monissa tehtävissä korkeamman tai alemman tason yliopistokoulutus voi olla peräti haitaksi saavutettaessa mitattavaa tulosta itse työstä.


Kaikki tiimit ja työryhmät kuin myös työyhteisöt tarvitsevat johtamista 

Hyvän johtajan merkki ei aina ole koulutus. Hyvä johtaja on henkilö, joka motivoi, palkitsee, ojentaa ja kannustaa sekä nauttii arvostusta tiimiltään tai ryhmältään. Erinomainen johtaja omaa karismaa, jota ei voida kouluttaa missään opinahjossa.

(Mainittakoon, että alussa mainuttu Tieteessä Tapahtuu -lehti on ilmainen ja yksi arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista Suomessa)


Ilkka Luoma