Uteliaisuus vie syvällisesti ajattelevan kuvitelmien atmosfääreihin

 UTELIAISUUS|2967|530170|KUVITELMAT

Kuva:  ~ https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/kuvittelu_kuntouttaa_aivoja - 

HT-ote: "Liikkeen kuvitteleminen aktivoi samoja aivoalueita kuin liikkeen tekeminen.

Tämän vuoksi mielikuvaharjoittelua pitäisi käyttää paljon enemmän hyväksi esimerkiksi aivohalvaus- ja kipupotilaiden kuntouttamisessa, vaatii HYKSin neurologian klinikan ylilääkäri Nina Forss.

– Jos fyysinen liike ei onnistu, niin liikkeen kuvittelu on hyvä tapa pitää aivoradat aktiivisina."

*******

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

Utelias nero - Albert Einstein; aivotkin "Elämä on"| * jälkeen hukassa |0 ..

 |* by dna

|0 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Einsteinin_aivot - 

|0 ~ https://areena.yle.fi/1-66149795 - 

|0 ~ https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010216156.html - 

 __ __ _

ilkka.luoma

2024-09-14  --  08:45:17

Vilpitön utaliaisuus vie herkästi syvällisesti ajattelevan kuvitelmien atmosfääreihin ---

Lisäys tehty: 14.09.2024

Albert Einstein

TV 1 esitti maanantaina 18.4. 2005 (!) kiehtovan dokumentin tai oikeammin erään kuvitelman |1 ehkä nykyaikamme maineikkaimmasta ihmisestä Albert Einsteinista. Hänen kaava E=mc2 on käynyt lähes kaikkien huulilla sitä tarkemmin ymmärtämättä.

Einstein oli kiistaton älykkö tieteessä ja "hankalikko" kotona. Einstein oli juutalainen, jolla meihin nähden oli nuorena kutakuinkin samat lähtökohdat tyydyttää uteliaisuuttaan kuin meillä keskimäärin.

__ __
PIKANA- HS | Lukijat

HS-linkki ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010690785.html -
HS-otsikko: "Kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli oppimisessa ja taitojen hankinnassa
Lukijan mielipide | Kuvittelukyky on tärkeä myös tunteiden kokemisessa."

HS-ote: " .. Se, ettei kykene luomaan mielessään kuvaa jostakin asiasta, kertoo kuvittelukyvyn puutteesta. Kuvittelukyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen luo mielikuvia omassa mielessään, usein tahdonalaisesti, tai kuvittelee sellaista, mikä ei ole näkyvillä. Voimme esimerkiksi kuvitella miltä ystävän kasvot näyttävät, vaikka tämä ei seisoisi edessämme. .. | ..

__ __
IJL-kommentti ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -
"Miksi jotkut ovat uteliaampia kuin toiset?" -vuodelta 2005!
__ __ 
Kuva 2

Katso: https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -

__ __ __
Uteliaisuutta pidetään (joskus) kiusallisena tai hyvinkin innostavana,

... kuinka milloinkin arvioija haluaa ihmistä määritellä. Lapsi on suunnattoman utelias ensimmäiset elinvuotensa ja sitä pidetään hauskana ja itsestään selvänä ilmiönä. Vanhemmat ovat ylpeitä kehittyvistä lapsistaan, ja nimenomaan tuo uteliaisuus tai tiedon etsintä generoi tyydyttämään tyhjiä kohtia aivoissamme saaden havainnoinnin, oivaltavuuden ja päätelmänteon mahdolliseksi.


Lapsen kasvaessa meille aikuisille syntyy häveliäisyys mielestämme liiasta uteliaisuudesta,

... joka rajaa toimiamme ja tekojamme lapsiamme kohtaan. Monilta se tappaa lopullisesti uteliaisuuden ja tuo tilalle staattisen toimijan roolin, jossa tärkeimpinä tekijöinä ovat turvallisuus, perinteen jatkuvuus ja kammo muutoksia kohtaan.

Sitä vastoin utelikko, joka jaksaa ihmetellä ja kysyä luonnolta kuin itseltään loputtomasti - miksi?, miten? kuinka se on mahdollista tai ratkaisevasti - mikä sen aiheuttaa? -nämä tietämyksen janoajat ja hermosolujensa kiusaajat löytävät silloin tällöin sen oivalluksen ja idean, josta voi syntyä keksintö.


Miksi toinen on utelias ja toinen ei?

Sanotaan, että utelias haluaa tietää, sanotaan myös hänen tyydyttävän aivollista himoaan kuin nälkäinen syödessään ylisuurta annostaan lopputuloksena ravinnelisä vatsan ympärillä. Samanlaisella tiedollisella vararavinnolla utelias tyydyttää aivojansa, jotta aivojen sähköimpulssit voisivat löytää uusia reitityksiä oivaltamaan uutta, siis keksimään jotain sellaista, jota ei ole aiemmin lausuttu.


Lienee tosiasia, että kaikki tieto on jo olemassa,

... se vain ei ole kaikki tiedostettuna meille ihmisille. Tieto on aina läsnä, kuten sekin tieto, joka on aikojen alusta olemattomuuden räjähdyksenä singonnut maailmojen ääriin, jota nyt kalastelemme suuremmilla ja suuremmilla havaintovälineillä.

Tiedon läsnäolo on konkreettinen, se suurempikin kaukoputki on edelleen omassa havaintovälineessämme kiinni eli silmien tai tietokoneen näytön kautta aivoissamme. Tieto konkretisoituu meille vain aivoissamme. Kuinka aistiton henkilö havaitsee ympäristön? Tieto on aina läsnä ja se havaitaan vain kemiallisen prosessin mahdollisesti aikaansaamana ymmärryksenä kunkin oman käsityskyvyn puitteissa.


Siepattu tieto

Utelias on herkempi sieppaamaan tiedon tai vielä meille tuntemattoman ja havaitsemattoman väliaineen tai säteilyn, joka kommunikoi aivojemme kanssa. Ihminen saa paremman tuloksen 100 metrin juoksussa, kun hän treenaa oikeita lihaksia, samoin uteliaisuus treenaa aivoja; se voi synnyttää uusia hermosoluyhteyksiä tai se muodostaa jotain muuta, mitä emme vielä tiedä. Kuitenkin tiedämme toisten olevan herkempiä uteliaisuudelle ja keskittymiselle, joka aikaansaa sopivissa oloissa oivalluksia ja ideoita jäsentelyä varten.


Perusrakenteiltaan meidän aivomme eivät pienimmissä osasissaan, atomitasolla eroa toisistaan;

... ne eivät itse asiassa eroa juurikaan esimerkiksi torakan aivoista, tosin aivotilavuutemme kudosmassana on suurempi, käyttöaste jää vielä tuntemattomaksi suureeksi. Erona vuosimiljoonainen kehitys on saattanut kehittää uteliaisuuden pois torakalta, koska sen konseptit ovat jo täydelliset jatkamaan sukua kiistattomalla ylivoimalla.

Oliko uteliaisuus vain muinoinen välivaihe harmoniaan ja keskinäissovinnaisuuteen vai olisiko uteliaisuus keskeneräisen ihmisen yksinoikeus, koska meidän kehityksemme on vielä välivaiheessaan? Tosin jotkut eläinlajit ovat ihmisen näkökulmasta vilkkaan uteliaita, varsinkin kasvuvaiheessaan.

..

158533
__

|  16  SUOMI24  100  |  ED  |

Kuviteltua uteliaisuutta - pitää Elmän kiintoisana

 KUVIT|2966|530077|TELU

Kuva/ piirros:  

~ https://festival.uniarts.fi/events/ymmarrys-ja-kuvittelu-keskustelu/  --

 

Ym­mär­rys ja ku­vit­te­lu -kes­kus­te­lu

~ https://www.youtube.com/live/CmIQBX_wWPY?si=sAiDeiHJ6kELIwCy  --- 

****

Lisäys tehty: 14.09.2024

Albert Einstein

TV 1 esitti maanantaina 18.4. 2005 kiehtovan dokumentin tai oikeammin erään kuvitelman |1 ehkä nykyaikamme maineikkaimmasta ihmisestä Albert Einsteinista. Hänen kaava E=mc2 on käynyt lähes kaikkien huulilla sitä tarkemmin ymmärtämättä. 

Einstein oli kiistaton älykkö tieteessä ja "hankalikko" kotona. Einstein oli juutalainen, jolla meihin nähden oli nuorena kutakuinkin samat lähtökohdat tyydyttää uteliaisuuttaan kuin meillä keskimäärin.

__ __
PIKAKOMMENTTI - HS | Lukijat

HS-linkki ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010690785.html -
HS-otsikko: "Kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli oppimisessa ja taitojen hankinnassa 

Lukijan mielipide | Kuvittelukyky on tärkeä myös tunteiden kokemisessa."

HS-ote: " .. Se, ettei kykene luomaan mielessään kuvaa jostakin asiasta, kertoo kuvittelukyvyn puutteesta. Kuvittelukyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen luo mielikuvia omassa mielessään, usein tahdonalaisesti, tai kuvittelee sellaista, mikä ei ole näkyvillä. Voimme esimerkiksi kuvitella miltä ystävän kasvot näyttävät, vaikka tämä ei seisoisi edessämme. .. | .. 

__ __
IJL-kommentti ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -

"Miksi jotkut ovat uteliaampia kuin toiset?" -vuodelta 2005!

__ __ _

Kuva 2 

Katso: https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html - 

 

__ __ __   

Uteliaisuutta pidetään kiusallisena tai innostavana, 

 ... kuinka milloinkin arvioija haluaa ihmistä määritellä. Lapsi on suunnattoman utelias ensimmäiset elinvuotensa ja sitä pidetään hauskana ja itsestään selvänä ilmiönä. Vanhemmat ovat ylpeitä kehittyvistä lapsistaan, ja nimenomaan tuo uteliaisuus tai tiedon etsintä generoi tyydyttämään tyhjiä kohtia aivoissamme saaden havainnoinnin, oivaltavuuden ja päätelmänteon mahdolliseksi.


Lapsen kasvaessa meille aikuisille syntyy häveliäisyys mielestämme liiasta uteliaisuudesta, 

 ... joka rajaa toimiamme ja tekojamme lapsiamme kohtaan. Monilta se tappaa lopullisesti uteliaisuuden ja tuo tilalle staattisen toimijan roolin, jossa tärkeimpinä tekijöinä ovat turvallisuus, perinteen jatkuvuus ja kammo muutoksia kohtaan. 

Sitä vastoin utelikko, joka jaksaa ihmetellä ja kysyä luonnolta kuin itseltään loputtomasti - miksi?, miten? kuinka se on mahdollista tai ratkaisevasti - mikä sen aiheuttaa? -nämä tietämyksen janoajat ja hermosolujensa kiusaajat löytävät silloin tällöin sen oivalluksen ja idean, josta voi syntyä keksintö.


Miksi toinen on utelias ja toinen ei? 

Sanotaan, että utelias haluaa tietää, sanotaan myös hänen tyydyttävän aivollista himoaan kuin nälkäinen syödessään ylisuurta annostaan lopputuloksena ravinnelisä vatsan ympärillä. Samanlaisella tiedollisella vararavinnolla utelias tyydyttää aivojansa, jotta aivojen sähköimpulssit voisivat löytää uusia reitityksiä oivaltamaan uutta, siis keksimään jotain sellaista, jota ei ole aiemmin lausuttu.


Lienee tosiasia, että kaikki tieto on jo olemassa, 

 ... se vain ei ole kaikki tiedostettuna meille ihmisille. Tieto on aina läsnä, kuten sekin tieto, joka on aikojen alusta olemattomuuden räjähdyksenä singonnut maailmojen ääriin, jota nyt kalastelemme suuremmilla ja suuremmilla havaintovälineillä. 

Tiedon läsnäolo on konkreettinen, se suurempikin kaukoputki on edelleen omassa havaintovälineessämme kiinni eli silmien tai tietokoneen näytön kautta aivoissamme. Tieto konkretisoituu meille vain aivoissamme. Kuinka aistiton henkilö havaitsee ympäristön? Tieto on aina läsnä ja se havaitaan vain kemiallisen prosessin mahdollisesti aikaansaamana ymmärryksenä kunkin oman käsityskyvyn puitteissa.


Siepattu tieto

Utelias on herkempi sieppaamaan tiedon tai vielä meille tuntemattoman ja havaitsemattoman väliaineen tai säteilyn, joka kommunikoi aivojemme kanssa. Ihminen saa paremman tuloksen 100 metrin juoksussa, kun hän treenaa oikeita lihaksia, samoin uteliaisuus treenaa aivoja; se voi synnyttää uusia hermosoluyhteyksiä tai se muodostaa jotain muuta, mitä emme vielä tiedä. Kuitenkin tiedämme toisten olevan herkempiä uteliaisuudelle ja keskittymiselle, joka aikaansaa sopivissa oloissa oivalluksia ja ideoita jäsentelyä varten.


Perusrakenteiltaan meidän aivomme eivät pienimmissä osasissaan, atomitasolla eroa toisistaan; 

 ... ne eivät itse asiassa eroa juurikaan esimerkiksi torakan aivoista, tosin aivotilavuutemme kudosmassana on suurempi, käyttöaste jää vielä tuntemattomaksi suureeksi. Erona vuosimiljoonainen kehitys on saattanut kehittää uteliaisuuden pois torakalta, koska sen konseptit ovat jo täydelliset jatkamaan sukua kiistattomalla ylivoimalla. 

Oliko uteliaisuus vain muinoinen välivaihe harmoniaan ja keskinäissovinnaisuuteen vai olisiko uteliaisuus keskeneräisen ihmisen yksinoikeus, koska meidän kehityksemme on vielä välivaiheessaan? Tosin jotkut eläinlajit ovat ihmisen näkökulmasta vilkkaan uteliaita, varsinkin kasvuvaiheessaan.


Tiedon häviämättömyys?

Asuuko uteliaisuuden synnyttämä tieto meissä kaikissa aineen häviämättömyydessä vai ristiriitaisessa säieteoriassa, missä olemattomuuden käsitys saa houkuttelevan selityksen maailmankaikkeuteen. 

Onko tieto kuitenkin vain aivojen harhaa toimeliaalle ihmiselle vai olisiko kytkentöjä olevaisuuden synnyttäjään, joka on on kaikkialla, myös meissä ja luonnossa. 


Uusmoderni kirkko voisi antaa uuden sille perinteellisen nimityksen tiedosta, 

 ... tällöin Tiedolle syntyisi ikuisuus. Uteliaisuus tuo hitaasti, mutta varmasti uutta näkemystä, jonka kuitenkin tiedepiirien enemmistön tulee hyväksyä ennen kuin se saa tieteellisen arvon. Itse tieto tai sen merkitys ei ole tekemisissä meidän kuin muidenkaan eliöiden kanssa. 


Tieto on irrallinen elementti, jolla on merkitystä vain pohdiskelijalleen 

Onko ympäröivä luonto liukunut tuohon harmoniaan sisään, joka ei enää tarvitse tiedon janoa, koska kaikki tarpeellinen saadaan jatkumosta, mikä ohjaa elonsysteemejä, jää meille vielä mysteeriksi.

MUSIC

~ https://youtu.be/Ye_dHSbCxoU?si=sPUf38puAswgL8EA - 

Yllätys varattuna! ☺

EXTRA
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010678549.html -
"x"

|  SUOMI24  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB TILANNE  |  X  |

Viisaus

Oravanpyörästä hellittänyt filosofi Markus Neuvonen kertoili viisaudesta – mitä se voisi merkitä, miten siihen voisi pyrkiä ja kuinka sitä voisi kehittää. Stoalaisuus oli filosofin ratkaisu tai löytö ---

~ https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005385183.html -

[Filosofi Markus Neuvonen *]

Kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen ---

… Lopun kolme kohtaa avaa viisaudelle ovia: Uteliaisuus [1, musiikki ja luonto. Viisaus on johdonmukaisuutta, ei sokeaa seurailua. Meitä johdetaan takaa, medialla, joka on päättänyt linjansa ja päämääränsä. Viisas kyseenalaistaa, kysyy ja vaatii vastauksia - tietäen, ettei niitä helposti kaikin näkökulmin saa.

Viisas hyväksyy tosiasiat, ja osaa punnita kaikkia "tiedon talon kulmia", sortumatta valmiiksi ajateltuun. Uteliaisuus on lahja. Taitava kyselijä täyttää tyhjiä tiedon puutteen koloja pala palalta, synnyttäen eheän kuvan maailmasta, jossa elää muiden kanssa - toivottavasti sovussa - tietäen sen olevan osin toiveajattelua. Viisas kuolee surullisen onnellisena [2 - maailma ei tullutkaan valmiiksi! …

Ote itse linkkitekstistä ---

” … Asioita kannattaa ajatella laajemman näkökulman kautta … ”

MOTTO

Viisaus on onni kulkevat käsi kädessä – vaikka vähän surullisena, sillä tieto luo tuskaa!

…

[1 Uteliaisuus ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html -

[2 Onni ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/onni-happyness.html -

.

EKSTRA

… kaikkien eläinten ja eliöiden pitää sovittaa mahdollinen hyöty mahdolliseen menetykseen – yleensä hyöty on hieman suurempi kuin riski, mutta menestyksen ja menetyksen välinen ero pieni” ... tämän pitäisi herättää ”paatuneimmankin” kasvukiihkoilijan …

Kuvateksti *

… ”Ihminen ahdistuu nykyajan epävarmuudesta – ja sillä on se seuraus, että varmuutta usein haetaan yksinkertaisista tarinoista ja vastakkainasetteluista”, Markus Neuvonen sanoo. (KUVA: Mikko Suutarinen / HS) …

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

US  - SUOMI24 - VU T BL BL BL FB FB FB FB BLOG 152021

DOC viisaus_28092017.doc – OpenOffice Writer

PVM 28092017

244_2094

Poikien ja tyttöjen pisa-tulokset ja osaaminen ovat eri luokilta

Graf.: ~ https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/kaatuuko-pisan-torni----liikaa-hehkutusta-oppimistuloksista/ - (piirros lisätty 03122020)

*

(Uutisointi kertoo pisa-tuloksien laskeneen voimakkaasti jo vuosien ajan. Nuorten keskuudessa esiintyy jopa lukutaidottomuutta |1 (-ymmärtämättömyyttä). Tasolliset oppitulokset ovat revähtäneet alueellisesti vertailtaessa|2 – )

[ … kansalainen Erkki mietti omaa kansakouluaan, karttakeppiä, jöröhattunurkkaa ja kynän ottoa vasemmasta oikeaan käteen. Oli kuri ja opettajalla auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Erkki pohtii lapsenlapsiaan, jotka kertovat, ettei opettaja saa heille tehdä mitään – me teemme valituksen …

… kansalainen Liisa aprikoi miten poikien käy |*, kun kiinnostus ei herää lukemiseen – pojat haluavat temmeltää, kisailla ja ropaavat omia juttujaan sormet rasvassa. Käden työ on tärkeää ja eipä nuo meidän rakennelmat pysy kunnossa, jos ei joku niitä korjaa! … ]

…

|* ... Ennakkoon jo vuosia sitten arvatusti tiedetty tuli nyt laajana tutkimuksena ulos ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-tyttojen-kouluarvosanat-huomattavasti-poikia-parempia/6020620 -

Uteliaisuus on tie kohti tietämyksen syttymistä. Me tarvitsemme tietoa, jotta luomamme yhteiskuntajärjestelmä hierarkioineen ja konkreettisine rakennelmineen pysyy säädetyllä linjalla, kehittyy ja muuntuu luovien tarpeiden ja ymmärryksen kasvamisen myötä.

…

|2 ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oppimistulokset-jakautuvat-yha-jyrkemmin-aaripaihin-suomessa/6020456 – kts. lisäteksti alta [2].

Opettaja on keskiössä

Moni isä ja äiti ei jaksa kiireiltään huolehtia uteliaisuuden sytyttämisestä. Sytytys pitää aloittaa jo kapaloista. Jos työnnät lapsen television ääreen, annat nettitabletin tai jopa vähän myöhemmin älyttömän kännykän, herää kyllä uteliaisuus, mutta mihin suuntaan. Ei se erikoisuus, naapurin matkinta päiväkodissa tai koulussa – vaan osallistuminen, tarpeelliseksi olonsa tunteminen ja riemu löytämisestä – yhdessä!

Löytäminen

Miten me löydämme tien, jonka ei tarvitse olla mainosohjattua kulutusseurailua? Koulu on avain tien löytämiseen – sen tien, joka johdattaa uteliaisuuteen, sen myötä oivalluksen sytyttämään haluun tietää miksi, miten ja milloin.

Kenties se oleellisin kysymys ja aihe olisi kuitenkin kyseenalaistaminen. Kysymykset, jotka ovat vaikeita vanhemmille, eivät ole hankalia useastikaan opettajille. Opettajien asema tulee nostaa uudelleen sinne entisaikojen nimismiehen, apteekkarin, papin ja lääkärin rinnalle. Opettaja on niin ”apteekkari” tiedon rohtoineen kuin myös ”lääkäri” keinoineen parantaa halua osata ja ymmärtää.

Peruskoulu tasapäisti ja se oli aikakausituote – hyvä niin, aikansa

[ ... Ei oppi ojaan kaada, vai mennäänkö nyt ojasta allikkoon? ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001236668.html - ]

Tänään elämä, maailma ja vaikutesuhteet kuin syyn ja seurauksen lait hahmottuvat yhä hankalammin |3, koska muuttujien määrä tiedostettuna kasvaa koko ajan. Me elämme dynamiikassa, jota ohjaa markkinointi ja mainonta. Onko nykyinen peruskoulujärjestelmä tähän päivään liian staattinen? |4

Olemme väkevästi tiellä kohti itsekkäämpää näytön ja vertailun taloutta. Kateus pitäisi valjastaa positiivisesti ajamaan harmoniaa, mihin kukin vaikuttajalokeroon asemoituu, olematta sokea, vaan oman osaamisalueensa reunalta maailmaa havainnoiva utelias ihminen.

Anna kaikien kukkien kukkia ja poimi kirkkaimmat – unohtamatta himmeämpiä

Kirkkain on tavoite – muun muassa nyt Brasilian Olympialaisissa. Niin koulussakin kilvoitellaan, ja tässä kisassa kaukoidän valtiot ja niiden yhteiskuntamentaliteetti ajaa meistä ohi – he haluavat tietää, osata ja ymmärtää. Heillä uteliaisuus ajaa kiihdytyskaistalla – pitää tietää koko ajan enemmän.

Vanha sanonta kertoo: ”Mitä enemmän tiedät, sen enemmän ymmärrät, että tiedät kokonaisuuteen nähden yhä vähemmän. Tieto jakaantuu yhä pienempiin lokeroihin ja uusi tieto synnyttää aina useita uusia kysymyksiä – kaiken tietoa ei ole olemassa, kuin vain sillä viimeisellä hetkellä, kun saatu lainatieto sammuvista aivoista synaptiikan pysähtymisenä antaa sen lopullisen valon, kun se viimeinen säde sammuu. Tapahtui luovutus.

Mitä teemme, jotta lapsemme ja heidän lapset pärjäävät?

Vastaus on helppo. Panosta siihen sinulle toiseen annettuun tehtävään, joka alkaa yhtymisen jälkeisen syntymän jälkeen. Lisääntymisen ohella meillä on toinenkin projekti: Saata jälkeläisesi tielle, jossa hän/he voi/voivat onnistuneesti jatkaa myös sukuaan ja kasvattaa uudet polvet, jotta geenivirtasi ei katkea.

Tie on oppiminen, oppi tulee halusta ymmärtää

Kannusta uteliaisuuteen, luo kysymyksiä, tee havaintoja yhdessä lapsesi/ lapsiesi kanssa – tutki, kaiva ja pengo. Mikään heräävä kysymys ei ole tyhmä, sillä vain kysymyksien myötä löytyy vastauksia.

Me emme ole tasalaatuisia, vahinko, sillä näin ei (täyttä) tasa-arvoakaan voida saavuttaa kuin vahvalla byrokratialla |5. Laadukas kestää, ja oivaltaja löytää toimeentulevamman tien – urallaan sinne jonnekin, jonka päämäärästä pitäisi jokaisen päästä päättämään. Tässä on se ydin. Päämäärä!

Päämäärä

Jos lapsi ei saa asettaa pieniä suuria päämääriä, ei ole myöskään tavoitteellisuutta. Päämäärän saavutus on ponnistelun tulos. Tuloksesta nautitaan ja se luo uusia kysymyksiä ja uusia tavoitteita. Luo tavoitteille tilaa, jäsennä ne lapsellesi ikäkausittain, älä projisoi omaasi, vaan katso lasta – hän on oma maailma, hän ei ole sinä, jonka kautta koetat toteututtaa haavaitasi.

Haave

Haave voi olla yhteinen, tällöin synkronoi molempien halu päästä maaliin, välietappiin ja tarkastelupisteelle – yhdessä. Anna vinkkejä, anna mahdollisuuksia löytää se omin, lapsen omin. Kerro karikot, ja esteet – älä tuputa liiaksi mieltymyksiäsi, ellei niitä kysytä. Silti olet esimerkki ja kiintöpiste.

Lapsen uteliaisuus lähtee sinusta, ja siitä kuinka ruokit sitä. ”Älä tee niin kuin minä teen – vaan niin kuin minä sanon”; tämä vanhan papin virsi on taakse jäänyttä elämää. Nyt ollaan seurattava kohde, joka luo vastuuta ja näkemyskykyä huomiseen – sillä lapsesi elää myös silloin, kun sinä et enää elä – ja tällöin pitää olla jo valmis kohtaamaan huominen, ylihuominen – aina uteliaana.

Opettaja

[ Huominen pelottaa monia ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/pelko-huomisen-tuntemattomuudesta.html - ]

Koulu on lataamo ja virkistämö, jossa virkistäjät tekevät ansiokasta ja yhteiskuntatärkeää työtä huomiselle ja ylihuomiselle. Opettaja on keskiössä, sillä hän on usein enemmän lapsen kanssa kuin tämän omat vanhemmat – vieläpä laatuaikana, osallisena, mukana siinä temmossa, jota luotu vilpitön uteliaisuus ruokkiin.

Tässä tulee se ero – kaikki eivät ole eikä pidäkään olla yhtä uteliaita ja luovia. Toinen tulee tietämään enemmän kuin toinen |6, silti yhteiskunta tarvitsee jokaisen jäsenensä – kaikille on paikka, kunhan tie siihen paikkaan osoitetaan ja risteyksissä annetaan riittävä opastus – liikennevalojen käyttäjä on tärkeässä tehtävässä.

Vihreällä mennään ja punaisella odotetaan – opettaja antaa taidon hallita itse oman elämän liikennevaloja, toisin kuin meillä liikenteessä – signaalit annetaan jostain muualta. Oman elämän liikennevalot ohjataan yksilöllisesti itse, lopulta – kun opettaja ja vanhemmat ovat antaneet niiden käyttöohjeet riittävän monipuolisina.

Hyvä mieli – parempi tieto!

***

…

|1 Tyttöjen ja poikien pisa on erilainen - entä itäisestä Suomesta Helsingin eliittilukioihin - Ressuun ja Norssiin nähden? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080922048691_uu.shtml -

|1 ” … Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.

Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja. … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html -

|2 ... Takavuosien kiireiset vanhemmat, omat menot ja kiinnostus pubielämään jättivät monet lapset ja nuoret yksin kotiin, kadulle tai vääriin kaveripiireihin. Hinta on nyt kova, karu ja tyly. Mikä meni pieleen? Koulu ei voinut korvata puuttuvia vanhempia, jotka olivat osin jopa sokeita, kunnes totuus rävähti silmille. Nyt tulee löytää korjaussarja ja se on suuri juttu ja se alkaa omien silmien avaamisella.

|3 … Monimutakistuva yhteiskunta vaatii yhä jäsennellympää osaamista, tarkempaa tietoa, erikostumista ja silti yleistiedon pitäisi olla riittävällä tasolla, että tulee toimeen muiden kanssa – vuorovaikutksessa, myös vapaa-ajallaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

|4 ... Uteliaisuuden esiin kaivaminen tuottaa luovuutta, luovuus taas intoa oppia uutta. Uuden oppiminen aikaansaa innokasta kokeilua ja kokeilu nostaa esille keksintöjä ideoiden piristäminä. ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grahn-laasonen-koulun-kehityssuunta-on-vaara/6020448 -

|5 ” … Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia --- … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/lahjakkuuden-louhintaa-varttuvista.html -

|6 ” … Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.
Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html -

...

EKSTRA

Suomessa nuorisotyöttömyys pahenee. Hallituksellamme ei ole homma hanskassa, ja kohta hanska on nuorten nyrkissä. Tukholmassa työttömät ja maahanmuuttajat mellakoivat; kuten jo vuosia sitten Pariisissa – jossa ei vältytty kuolonuhreilta.

Miksi ihminen mellakoi; vastaus on yksinkertainen – on tekemisen puute, on samankaltaisia rohkaisemassa ja löydetään yhteinen kohde – oli se sitten väärä tai oikea. Eurooppa on kulttuurien sulatusuuni, uskontojen ristiriitakenttä ja kielten keskinäinen sekamelska, jossa harva tulee ymmärretyksi halutulla tai tahdotulla tavalla. ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 86042

DOC uteliaisuus johtaa osaamiseen_10082016.doc – OpenOffice.org Writer

PVM 10082016

1351 | 11438

.

Kansallinen olohuoneen jatke – kirjasto yhdistää

!

Helsingin Lassilan kirjasto

(”Lukeminen kannattaa aina” – Jörn Donner. Kirjasto yhdistää, monipuolistaa ja kierrättää tietoa ja nykyään jo paljon muutakin. Kirjasto kansalaisten kokoontumispaikkana ehkäisee yksinäisyyttä ja tuo ystävyyden likemmäksi)

[ … kahvikupposen ääressä tietokoneella selailee ’seuraa haetaan’ -palstoja elämää nähnyt ja kokenut mies, vieressään toistaiseksi tuntematon nainen, joka haaveilee vielä kerran ystävästä jakamaan iltoja ja viikonloppuja kuin arkista elämääkin – ehtoo on menossa ja vieressä saattoi istua se sopiva … -todellinen tapahtumatilanne Lassilan kirjaston ikkunanvierustietokonerivistössä! … ]

Helsingin Lassilan sivukirjasto 1] innostaa innostavan henkilökunnan voimalla. Kirjasto tarjoaa erinomaisia klassikkoja poistoina hintaan 0,2 euroa per kappale. Valikoima on laaja ja jokaiselle löytyy iltojen iloa lukemisharrastuksensa kehittämiseksi tai peräti aloittamiseksi. Kirjastossa on myös kansalaisten oma kierrätyskirjasto – ota ilmaiseksi ja tuo ilmaiseksi.

Kirjasto Lassilassa (Pohjois-Haaga) on osannut hienosti asetella uutuudet ja ajankohtaisuudet omaksi hyllykökseen. Jos haluat tietää enemmän kuin iltapäivälehdistön lööpit huutavat kissan kokoisesti, astu kirjastoon, selaa ja mieluummin lainaa taustoitusta väitteisiin, mitä pinnalta voit ruokakaupan kassajonossa lehtitelineestä lukea. Lukeminen avartaa.

Äitiys- ja isyyslomalaiset ja hoitovapaalaiset saavat mielenvirkistystä –

kirjastosta löytyy myös lastennurkkaus ja ”hys hiljaa” on kirjastojen menneisyyttä. Kirjasto on osa elämää. Kirjasto kannattaa verokohteena aina – niinpä kansalaiset käyvät sankoin joukoin kirjastojen lakkauttamista vastaan. Kirjasto 2] on suomalaisena kehitysilmiönä miltei vientituote.

Kirjasto ei maksa suoranaisesti käyttäjälleen mitään,

ja tästä lahjasta saa vielä hyötyä – hyllyistä löytyy kaikille jotain. On kiva tietää ja on mukava tyydyttää uteliaisuutta. Uteliaisuus tiedon janona on hyve. Kirjastosta löytyy tiedon nälkään apu – ohjatusti, saat juuri sen opuksen, mitä etsit – ellei se löydy juuri Lassilan kirjastosta, niin se varmasti löytyy jostain Helsingin kirjastosta, kaukolainana.

Työtön on herkkä vaipumaan

Vaipumiselle erinomaista helpotusta saa kirjastosta, sieltä voi löytyä se uusi virikekin. Uusi ajatus huomisesta saattaa ideoitua selaillessa lehtiä, joita kirjastoihin tulee runsain määrin. Tässäkin voidaan sanoa, että jokaiselle jotain.

Verovaroin mielenvirkeyttä - pyyteettä

Kirjastotoimi ylläpidetään verovaroin ja henkilökunnan palkat sivukuluineen operoidaan kaupunkien/ kuntien kukkaroista. Emme voi sanoa kirjastoväkeä palkka-ahneiksi, sillä korkeasti koulutetut ihmiset, asiakaspalvelijoina, saavat hämmästyttävän pientä palkkaa – voidaankin sanoa, että kirjasto on kutsumus.

Tähän kutsumukseen tarvitaan ilo ja into itsekin tietää enemmän, ja palkkioksi saa kansalaisten varauksettoman kiitoksen ja sinnikkään kansalaispuolustuksen 3], jos sattumalta kunnanisät ovat höyläämässä kirjastoa.

On syytä edesauttaa kirjastoväen kehityspyrkimyksiä,

sillä olohuoneen jatkolle on taattu kysyntä – Suomi onkin eräs aktiivisimmista kansakunnista kirjastonkäyttäjinä. Arvaan sanoa, että yksinäisyyden lisääntyessä kirjastojen arvo entisestään kasvaa – sillä sieltä se toivottu voi löytyä, niin kirjana, tapahtumana kuin seuralaisenakin.

Yhdessä lukeminen on turvallista ja kahvikin maistuu kaksin paremmalta. Kirjasto on tätä päivää – vaikka digitaalisuus ja ’kaukoläsnäolo’ lisääntyvät valvontana ja robotiikkana. Kirjastoväki on sen sijaan eläväisiä ihmisiä, juuri Sinua palvelemassa. Suosittelen lämpimästi käymään Lassilan kirjastossa!

VIITTEET

1] Lassilan kirjasto ~ http://fi.yelp.fi/biz/pohjois-haagan-kirjasto-helsinki - (Pohjois-Haaga)

2] Kirjastotoimi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Kirjastotoimi -

3] Nimikeräys ~ http://www.adressit.com/kirjasto -

Ilkka Luoma, Lassila - Helsinki

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

|  AL  IL   Vf   Pz   BL    BLOG 47383  |  2  SUOMI24  65  |  VU  |  FB  |  

---19012015---

doc.: kirjasto_19012015 – Microsoft Word Starter

458s