Näytetään tekstit, joissa on tunniste osaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste osaaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, joulukuuta 13, 2013

Lahjakkuuden louhintaa varttuvista nuorista


*

Lisävuosi tietämättömille nuorille – 10-luokka valituille, vai yksilöllinen koulutus lahjakkuuksien ja ominaisuuksien mukaisesti. Emme tiedä, koska päämäärät ovat eri aatteilla (puolueilla) niin erilaiset. Toiset vaalivat yksilöllistä kilpajuoksullista menestystä ja toiset vaativat inhimillistä tasa-arvoa ja ristiriitoja herättävää tasapäistämistä.


Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia ---



Koulutus on numero kolme – heti lisääntymisen ja kasvatuksen jälkeen se on oleellinen ominaisuus jatkumossa, jos tavoitteena on yhteiskuntakelpoisuus, vastuunkanto ja sukupolvisopimuksen ylläpito.


[ = Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan aktiiviväestön huolehtimisoikeudesta ja -velvollisuudesta jo aktiivityönsä tehneitä kohtaan– tosin meillä siihen on varattu etukäteiskerättyä rahaa (paljon tapertila olevat eläkevakuutusyhtiöt) – kultakin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti]




[2006] Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yleissivistävämpää, empaattisuuteen pyrkivää, kilpialua edistävää ja lopussaan kjatkuvan erikoistumisen kouluttamista – päivityksineen ja yllättävine tilanteineen, joissa pitää vaihtaa alaa radikaalisti --- ~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -



Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.


Yksi maailman rikkaimmista miehistä,

Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.



Kisa maapallon työn ja koulutuspaikkojen uudelleen jaosta on käynnistynyt

Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä, turvaten sukulaisuusominaisuukisen siirtymä tulevaisuuteen.
Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.



Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan,

mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys.

Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.



Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat

Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.



Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa

Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukevat. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.



Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu

Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta.


Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta

Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.



Osoita hyväksyntää!

Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista.


Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään;

he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä.

...
Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin sopiva avain.

...
EXTRA – Tyttöjen ja poikien pisa-tutkimuksen tulos
…
KUVATEKSTI - Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005. Ressun lukio – Helsinki.

...
Ilkka Luoma

...
AL – US – Vf – IL

doc.: elamankoulutus_13122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 27850

604 | 5555

keskiviikkona, joulukuuta 04, 2013

Tyttöjen ja poikien pisa


*


Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.


Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja.

Kasvattamista ei voi sälyttää opettajille, päiväkodin ohjaajille, neuvolatädeille eikä papeille kuin poliiseillekaan. Kyllä me vanhemmat olemme se oleellinen mallin näyttäjä – esimerkki, tuki ja turva. Unohdimmeko jotain, kun kylvimme lahjoja, nintendoja, xboxeja, pelejä, kännyköitä, mopoja … mopoautojakin - miten näytimme mallin ja esimerkin?


Työt ovat nyt sitten ”parempia” kuin pojat –

kaikissa pisan tutkimusalueissa. Luotammeko siihen vai ymmärrämmekö tyttöjen ja poikien erilaisen lähtökohdan, päämäärän ja geeniperimän. Epäilemättä kin osaavat asiansa, kunhan heillä olisi riittävä kurinpito- ja esimerkinnäyttövalta. Huuli pyöreänäkö ihmettelemme nyt!

…
Miten me kirjoitimme tyttöjen ja poikien tilanteista kouluissa ja opinahjoissa – kun televisio, elokuvat, pelit ja muut katu-uskottavuuden reliikit ja virtuaalit ohjasivat lapsukaisiamme, kun meitä vanhempia usein ei juuri kotona näkynyt – kun oltiin töissä, töissä, ylitöissä ja klubilla ---


Kulutussuuntautunut markkinoiti ohjaa tytöt ja pojat eri lähtöruutuihin


[ 2007 … eduskunta sai ennätysmäärän naisia eduskuntaan, heitä on kuitenkin vähemmän kuin suhteellisen osuus kansasta "edellyttäisi" - tytöt suuntaavat lukioihin ja pojat enemmän pajoille ja linjoille käden töihin ... ]

Työpaikoilla nuoret naiset aloittaisivat pienemmällä palkalla kuin miehet. Suomesta on katoamassa monien vientialojen kilpailukyky kokonaispalkkakustannusten vuoksi. Kädentaitotyöt nousevat palkkaluokissa ja tekijöiden puutetta havaitaan miltei kaikissa mm. rakennusalan tehtävissä.


Tytöt

Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.


Pojat

Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille.

Kilpailukykymme ulkomaille paranee hiljalleen, kun korkeampi palkkaisille aloille suuntautuu paremman ja pidemmälle menneen koulutuksensa myötä enemmän naisia - palkkatasot alenevat, koska nuoret naiset ovat varovaisia, realisteja ja "järkevämpiä" palkkapyyntöjensä suhteen. Naisilla ei ole miehille pakonomaista palkkataistelua paremmuuden osoituksena - naiset arvostavat enemmänkin itse tehtäviä, tiimejä ja kokonaisuutta.


Äidit ohjaavat enemmän kuin me miehet tajuamme!

Äidit haluavat lapsensa ja tyttärensä eliittilukioihin ja sitä myötä akateemiselle tielle vastuisiin ja vaikutustilanteisiin. Kärjistäen isät joko loikoilevat sohvalla, pubissa tai loputtomissa ylitöissä ja pitkästyttävän turhauttavissa kokouksissa vierailla paikkakunnilla - ainakin muun perheen mielestä.

Miehet mittelevät vallasta, palkoista, optioista ja bonuksista. Naiset pohtivat osatekijöiden vaikutuksia järkevän kokonaisuuden muodostumiseksi. Ikiaikaisen geeniohjauksen myötä nainen näkee harmoniaa ja palapelien palojen siisteyttä, kun mies taas näkee uhkia, konflikteja ja vastakkainasettelua geeniohjauksessa ja reviiriajattelussa. Nainen kokoaa ja mies hajottaa.


Tyttöjen suuntaus korkeampaan,

mutta ei välttämättä parempaan koulutukseen tulee ohjaamaan koko yhteiskuntaa. Poikien suuntautuminen käden töihin tulee nostamaan entisiä duunariammatteja ansaitsemaansa arvostukseen ja näin muodoin nostamaan palkkatasoja siellä, ellei sitten ulkomaalaisvahvistukset hillitse palkkatasonousua.

Naisten laajempi hakeutuminen entisiin, jopa yliarvostettuihin, valkokaulusammateihin taas tulee laskemaan niiden palkkatasoja, joka tuo sitten kaipaamaamme kilpailukykyä nimenomaan vientialojen avainaloihin.


Tyttöjen ja poikien suurin esimerkki-imu lähtee markkinoinnista,

joka alkaa jo heti siinä vaiheessa kun lapsi tiedostaa television. Telkkarista lähtee vahva vaikute urasuuntaukselle - mainokset iskostavat, tyypittävät ja kohdistavat ihanteita kuluttamisen maailmaan kokemaan halustaan, sielustaan ja ruumiistaan malleja, jotka rakennetaan mainostoimistojen piirustuspöydillä.

Tytöt ohjataan suuntiinsa ja pojille annetaan suuntavilkut tahoillensa. Erilaistuminen rakennemuutoksena koittaa vahvimmillaan valinnoissa lukion ja ammattikoulujen välillä - osan jäädessä ajalehtimaan, koska perinteellistä kotiohjausta ei ole saatu nuorten kaipaavasta tarpeesta ja halusta huolimatta.


Pojat tulevat taivuttamaan putkia,

nostamaan elementtejä, korjaamaan jakokaappeja sekä laskemaan asfalttia. Näiden töiden arvostus nousee miehisen egon mukana, koska kukapa mies aliarvostetussa työssä olisi - miehinen reviiritaistelun itsetunto näkee tarpeellisuutta entisissa aliarvostetuissa ammattiryhmissä.

Tytöt taas opettavat, suunnittelevat, logistisoivat ja hoivaavat tasaisella järkevyydellä - ilman miesmäisiä intohimoja - tehtäviä, arkitoiminnallisesti molemmat jalat maassa. Näistä tehtäväjakaantumisista kohtaa myös tuleva palkkatasa-arvo.


Loppuosa palkkaeroista miesten ja naisten väliltä poistetaan hyvin yksinkertaisesti:

Miehet pudottavat sen naisia suuremman osuutensa pois seuraavassa palkkatarkistuksessa ja kas - näin syntyi taas uutta kilpailukykyä vientitoimintaamme - olemmahan monilla aloilla tuskaisen ylihinnoiteltuja kovaan kansainväliseen työn uudelleen jakoon nähden.

...
Lopuksi:

Uuden eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on panna alulle täysin uusi pohdinta kokonaiskoulutusjärjestelmästämme alkaen jo ajasta ennen nykyistä peruskoulun ala-astetta [ vakavuudella ].
On myöskin mukavaa ja hyödyllistä vastakkaisten sukupuolien ollessa kiinnostuneita edelleen toisistaan, tekemättä siitä kuitenkaan sen vakavampaa vastakkainasettelua [ keveydellä ].

KESKUSTELU --- TIEDE

...

Kuva
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/430629644/

Kuvateksti:
Kalevala oli miesvaltainen eeppos suomalaisuuden juurista ja tarustoista merkiksi omaleimaisuudesta, josta suomalainen voisi olla terveesti ylpeä - oli sitten takaa siintävästä lukiosta valmistuneiden tyttöjen osuus jo reilu 65% tai ei. Mainittu lukio on Suomen paras, tai sitten se toiseksi paras on eri mieltä - koulujen välillä on vallinnut ikiaikainen mittelö Suomen mestaruudesta - poikien villitsemänä tyttöjen katsoessa vierestä reviirihärkien paremmuustaistelua.

Kuva
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/430629636/

Kuvateksti:
Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005.

Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä. 12. marraskuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005.

…
doc.: pisa_tytot_pojat_04122013.doc – OpenOffice Writer

Aiheeseen hyvin sopiva kappale (Tapani Kansa - ”Kuljen taas kotiin päin” ~ http://youtu.be/7N2zVUNHbeI - [yt]

AL – US – VF – IL

…
866 | 7881

tiistaina, heinäkuuta 16, 2013

Kirvesmies




*

Kädentaidot ovat nousemassa arvoonsa. Ennen oli maisterit, virkamiehet, oikeusoppineet ja kynänpyörittäjät kunniassa ja kateuden pistoksissa – oli valkoinen paita ja kravatti. Naisilla jakut, nutturat ja lukulasit. Nyt arvostetaan taitoa, jossa tehdään jotain konkreettista – osataan korjata, nikkaroida ja ollaan samalla miehen näköisiä, jos uroksesta on kysymys …

Tänään YLE Aamu-TV:ssä oli esillä kirvesmies, joka osasi käyttää akkuporakonetta, nitojaa ja muita vempeleitä, joilla valmistui maustehylly. Aamussa olleet juontajat (kaksi naista) olivat silminnähden innostuneita miehestä, joka osasi muutakin kuin puhua – broilerpoliitikkojemme ainut ”hyve”.

Maailmassa me olemme tottuneet saamaan kaiken valmiina

Valmistusketjut ovat jo niin täydelliset, ettei kohta ruoan purentaakaan tarvita, vaan ravinto imeytyy suoraan suolistoon – jopa lihottamatta. Ennen kaikki tehtiin itse, tarvekalut, käyttöesineet sekä muut elämälle välttämättömät kalut ja vermeet

Nyt hankitaan kaikkea sellaista, jota ei itse asiassa välttämättä tarvittaisi –

… markkinamiehet ovat jo pidempään osanneet luoda tarpeet; ja tarvetta osata itse, ei enää tarvita. Siksipä mies, joka osasi jotain konkreetista, herätti ihastusta kauniimmassa sukupuolessa. Vaistoavatkohan naisemme jotain sellaista, mitä me miehet emme oivalla, kun olemme niin kiinni näyttö- ja vertailutaloudessa? 1]

Naiset saattavat alitajunnassaan synnyttävinä olioina vaistota, että maailma muuttuu ja kädentaito herää uudelleen eloon – ei tule liukuhihnoilta rompetta ja roinaa ja ruokakin pitää itse kasvattaa. Nämä ominaisuudet uinuvat useimmissa meissä  - osalla vielä ollen jäänteenä taitoa tehdä jotain sellaista, joka elonkorjuun mahdollistaa!

Naiset ovat aina tehneet valinnat –

… kuka saa oikeuden siittää lapsia ja kenelle. Nyt tarkkaavaisuus on herännyt jo tutkailemaan osaamista, todellista elämän osaamista. Naaraat luomakunnassa ovat aina vertailleet uroksia ja valinneet osaavimmat, vahvimmat ja kykenevimmät. Valkoinen kaulus ja kravatti ei elätä lapsia, vaan se kyky, joka tuo ravinnon ja lämmön perheelle – konkreettisesti, toivottavasti myös henkisesti.

Sortuuko läntisen miehen itsekeskeinen kulutusähkytalous? 2]

Lähestymmekö hetkeä, jolloin yhteiskuntarakenteet sortuvat ja alkaa taistelu elon oikeudesta ja mahdollisuudesta. Kirvesmies tienaa ehkä jo huomenna paremmin naaraan kuin kynänpyörittäjä konttoreista – ehkä asenneilmastokin muuttuu sen oikean ilmaston myötä? Kädentaito on jo noussut arvostuksen portaissa ylemmäksi.

[16072013] YLE AamuTV:ssa kirvesmies rakensi maustehyllyn ihastelevien katseiden alla. Naaras oli herännyt alitajuisiin virtauksiinsa ja katseli jo ’sillä silmällä’ – kykenevää urosta, joka voisi huomennakin elättää ja huolehtia … mihin menemme tänään näyttö- ja vertailutaloudessamme?


VIITE
2] Kun läntinen maailma romahti” ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106219-kun-l%C3%A4ntinen-maailma-romahti  --- [US_P/IL]



EKSTRA



Ilkka Luoma





…

AL – US

BLOG 20 994 | 1 661 – IL
---16072013---



383  ~  P

maanantaina, tammikuuta 14, 2013

Soten vaikeus ja Kreikan helppous





Uutisointi mourusi kuinka laihaksi, ristiriitaiseksi ja osin epäonnistuneeksi torsoksi SOTE*] uudistus jäi - aihe, joka oikeasti koskettaa kaikkia suomalaisia ja nimenomaan täällä kotona Suomessa.


[ ... terkkarin odotushallissa Helsingin Haagassa istuu 50 jonottajaa, heistä on eläkeläisiä 70 prosenttia, joukossa kaksi tai kolme maahanmuuttajaa ja yksi odottava äiti - jonotusaika vastaanotolle on vajaa kolme tuntia. Odottava äiti oli määrätty sairaalasta vuodelepoon, mutta säntillisesti hän odotti vuoroaan labrakokeeseen - kukaan ei oivaltanut kysyä: "Haluaisitko päästä hiukan aiemmin sisään?" ... ]


Kirjohallitus on jakanut avokätisesti vakuuksia, rahaa ja suomalaista luotettavuutta Etelä-Eurooppaan, solidaarisuus- ja pyrkyryyssyistä. Hallitus on jakanut rahaa ja vakuuksia veronmaksajilta, jotka jonottivat tuolla terkkarissa. Kreikka oli kuitenkin - puheista huolimatta - helppo päätös riemunkirjavalle hallitukselle. Miksi SOTE, joka koskee koko kansaa - jäi vettyneiden puheiden ja puoluepoliittisten ideologiariitojen alle?


Kyllä kansa oikeasti tietää!

Kansakuntamme ikääntyy, veroeurot tai huomenna -markat vähenevät, valtion velka kasvaa. Kansalaiset odottavat vankkaa ratkaisua sosiaali- ja terveyskeskustelun päätöksiksi. miksi nuo päätökset jäävät piiloon; onko se hallituskyvyttömyyttä, osaamattomuutta, ideologiariitaa, vai mitä - mutta yksi on varma: Kansa tuskastuu - nyt on kysymys omista tärkeistä asioista.


Kreikka on kuitenkin kaukainen asia

Kreikkalaiset manipuloivat itselleen saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta ostovoimaa, jota ei ollut - otettiin velkaa yli kykyjen. Oli kivaa nautiskella hulabaloota, kuten osaksi meillä tapahtui 1980- ja 1990 -lukijen taitteessa - tunnetuin seurauksin. Nyt me ryntäämme solidaarisuushallituksena hätiin ja apuun - järjestiin lainoitus, järjestettiin epäselvästi vakuudelliset rahoitukset - tähän riitti tarmoa ja päätöskykyä **].


Helpommat päätökset kauas, ei tarvitse vastata paikanpäällä tuloksesta

Solidaarisuusinto on ollut suurta Jyrki Kataisen hallituksessa - huhutaan, että itse Jyri Katainen [kok.] halusi näin pestautua kandidaatiksi, kun Saksa jakaa mahdollisia palkintoja uskollisilleen - kärkytäänkö tässä korkeaa asemaa EU:ssa Suomen kansan varoilla - jää nähtäväksi.

Muistamme kuinka nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (sdp) "pakeni" Brysseliin, kun meidän oma lama painoi kansakunnan päälle 1990 -luvun alussa - Erkki Liikanenhan 1] oli meidän hulabaloo aikojen valtiovarainministeri vuosina 1987-90. Tekeekö Katainenkin vielä  "liikaset"?



Vaikeammat päätökset lähelle - jäävät tekemättä, ei tarvitse näin kantaa "vastuuta"

Kansa odotti SOTE päätöksiä, jotka liittyvät synkronoituen kuntauudistukseen jo ennen kuntavaaleja. Osin vaalitaktisista syistä päätökset liprutettiin yli vaaliuurnien - kansaa sumutettiin lupauksilla päätöksistä ennen vaaleja - olihan ennakkoäänestys koko ajan käynnissä. Kansa luotti kuitenkin ja äänesti, mutta laiskemmin.

Vaaleista on kulunut aikaa, eikä vieläkään kansalle tärkeästä asiasta mitään rakentavaa ole kerrottavana. Miksi hallitus kiemurtelee, onko taito ja kyky uuvahtanut? Kuinka kauan kansakunta ja kansalaiset odottavat?


Mieskykyä odotetaan

Nyt pääministerin olisi syytä ottaa hänelle suodut vallanavaimet käyttöön ja puhaltaa ideologiariita poikki ja ottaa tilalle kansakunnan etuideologia, jossa puoluepolitiikalla on harvoin mitään tekemistä. Jyrki Kataisen on nyt ryhdistäydyttävä, irroitettava katse Brysselistä ja suunnattava tarmo tänne kotiin - meidän omaan maahan, josta veronmaksajat kustantavat halituksen päätöksien ja päättämättömyyksien seuraukset. On korkea aika ryhtyä töihin - puheiden aika on ohi.


Vaatiiko kansa lopulta uudet ennenaikaiset eduskuntavaalit?
[2010 - jo tuolloin vaadittiin ennenaikaisia eduskuntavaaleja]


SOTE ja kuntauudistus ovat meille Suomen kansalaisille tärkeitä asioita - valitettavasti Kreikka ei ole meille niin tärkeä, ja paremminhan me jaksamme olla solidaarisiakin, kun omat asiat ovat kunnossa. Hallitus ryhdistäytykööt tai viekööt eroilmoituksensa Tasavallan presidentille, Sauli Niinistölle, joka muuten saattaa jo odottaakin sitä! Kansan kasvava jyrinä on ehkä kuulunut Mäntyniemeen saakka, jossa vaikuttaa myös nuorempi sukupolvi.




*]
SOTE - lyhenne sanoista sosiaali- ja terveyssektori - Suomen ylivoimaisesti tärkein kolminaisuuden osa, rinnallaan työelämä ja opetustoimi.

**]
"Ei niin paljon pahaa, ettei mahdollista hyvää". Solidaarisuus saattaa kantaa meille myöhempää auttamishalua muilta, kun me ajaudumme "kreikkadilemmaan" - jos ajaudumme, joka on kuitenkin mahdollista - sillä olemmehan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!



Ilkka Luoma




Sent:
Sent: Saturday, January 12, 2013 10:01 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - SOTEn vaikeus ja Kreikan helppous
...


SOTEn vaikeus ja Kreikan helppous

keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2005

Kaikki koulut eivät voi olla yliopistoja tai korkeakouluja

Taustalla Ressun lukio Helsingissä. Ressu yhtenä Suomen menestyneimmistä lukioista valmistaa uusia innokkaita oppilaita mm. yliopisto-opintoihin. Kuvattu Ressun avoimien ovien päivänä lauantaina 12.11. 2005. Photo by Ilu. Nikon D70, 50mm/1.4 Nikkor AF.


Tieteessä tapahtuu -lehdessä nro 3/2005 Suomen akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen kirjoittaa yliopistojen levinneisyyden saavuttaneen huippunsa Suomessa. Tuo on terävä havainto, sillä me emme ole kaikki halukkaita ja/tai kyvykkäitä tuon malliseen koulutukseen. 


Ihmiset ovat aina suuntautuneet eri tasoille; se on luonnon- ja valinnanlaki

Aluepolitiikka halusi miltei väkisin rakentaa jokaiseen vähänkään itseään kunnioittavaan kaupunkiin yliopiston statusta kantavan opinahjon pönkittämään alueen egoa. Aluepoliitikot omaa hyvää äänisaalistaan kalastaessaan väljähdyttivät yliopistojen alkuperäisen tarkoituksen olla vain terävimmän kärjen kouluttajia. Resurssit jakaantuvat liian lavealle ja opin terävyys laimenee huippuopettajien puutteeseen.

Niin ihmiset kuin luonto jakaantuvat tietyssä luonnollisessa suhteessa oikeasti kädentaitoisiin, näppäimistötaitoisiin, suunnitteluun kykeneviin ja johtajiin eri tasoissaan. Yliopistot ja korkeakoulut valmentavat alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden suunnitteluun ja johtamiseen kykeneviä ihmisiä. Osa meistä ei edes kouluttautumalla tule johtajiksi, osa ei pysty pitkälle luovaan työhön ja osa haluaisi oikeasti tehdä kätten työtä.



Yliopistot ovat kokeneet inflaation, aivan kuin mikä tahansa asia tai esine, jos se on kaikilla 


Laatu laskee tai sitä ei koskaan saavutettu. 13.4. Digitoday julkisti, että 17% suomalaisista pystyy luovaan työhön. Luovuutta esiintyy kaikilla tasoilla, niin tehtaan hihnoilla kuin ala-asteen opetustoimessa. Lähtökohdiltaan miltei jokainen meistä syntyi "samat jauhot laarissa" periaatteella. Suurin vaikuttaja on kasvatus ja elinympäristö. 

Lasten vapaaehtoisen hakeutumisen tulisi ratkaista oppikirjo, mitä koulutuslaitoksemme pitäisi tuottaa yhteiskunnan kysyntää tyydyttämään. Vinoutumat ovat havaittavissa. Yliopistokoulutusta ei tarvita kaikkeen. Yliopistot ovat sijoittumisjakauman normaalin ja luonnollisen jaon osalta erityisesti tutkijoita ja ylintä johtoa kouluttavia laitoksia. 

Perustutkimus ja sitä lähellä olevat sovellustutkimukset vaativat yhä syvempää osaamista ja luovuutta ja tähän ominaisuuteen me emme valitettavasti kaikki pysty.


Enemmän osallistujia toimeliaisuuteen

Ammattikorkeakoulut voivat puskea kysynnän ja tarpeen mukaan seuraavan alemman tason osaamista asiantuntijatehtäviin sekä väliportaan johtamiseen. Opistotaso tuottakoon sen toisen suuren veronmaksajajoukon eli alemman väliportaan ja suoritetason yhteiskuntaosallistujat. 


Kädentaitajat, joiden tarve on suuri, tuotetaan ammattioppilaitoksissa. Kaikkien ei tarvitse eikä pidä olla teoreettispainotteisia koulutukseltaan, kaikkiin tehtäviin ei tarvita yliopistokoulutuksen saanutta. Monissa tehtävissä korkeamman tai alemman tason yliopistokoulutus voi olla peräti haitaksi saavutettaessa mitattavaa tulosta itse työstä.


Kaikki tiimit ja työryhmät kuin myös työyhteisöt tarvitsevat johtamista 

Hyvän johtajan merkki ei aina ole koulutus. Hyvä johtaja on henkilö, joka motivoi, palkitsee, ojentaa ja kannustaa sekä nauttii arvostusta tiimiltään tai ryhmältään. Erinomainen johtaja omaa karismaa, jota ei voida kouluttaa missään opinahjossa.

(Mainittakoon, että alussa mainuttu Tieteessä Tapahtuu -lehti on ilmainen ja yksi arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista Suomessa)



Ilkka Luoma