Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsätalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsätalous. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, syyskuuta 06, 2024

Metsä - elävä hengittävä älykone

 FORR|2950|527809|ESTS



Omistamisen roolista katsottuna: 

"Metsäalan yhteisenä hankkeena Metsien Suomi on merkittävä: pitkään aikaan ei ole nähty näin voimakasta yhteistä viestintäponnistusta toimialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Metsäala on Suomelle tärkeä, sillä esimerkiksi kolme seitsemästä suurimmasta vientituotteesta tulee metsästä. --- ”Saamme yli 20 prosenttia vientituloistamme metsästä. Samalla metsät tarjoavat meille virkistystä ja sielun hyvinvointia”, sanoo MTK:n metsäjohtaja

-herää paljon kysymyksiä!


^********^


YLE-ote: "Jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, se tuottaisi valtiolle noin 200 miljoonan euron hyödyn vuoteen 2050 mennessä, kertoo uusi selvitys. ..
..Suomen kannattaisi suojella jopa viisi kertaa enemmän valtion vanhaa metsää kuin hallitus on esittänyt. Vanhojen metsien suojelu tuottaisi yhteiskunnalle enemmän taloudellista hyötyä kuin niiden hakkaaminen .. "


Yle-otsikko + ingressi: "Uusi laskelma: vanhojen metsien hakkaaminen voi maksaa valtiolle enemmän kuin niiden suojelu
Jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, se tuottaisi valtiolle noin 200 miljoonan euron hyödyn vuoteen 2050 mennessä, kertoo uusi selvitys."




IJL-kommentointi - METSÄMME ja NIIDEN TEHTÄVÄKUVA -ilman ihmistä!

__
A - IJL-kommentti v. 2020:
Ote: ""Niin metsä tulee vastaamaan, kuin sinne huudetaan" -vanha liperiläinen sananlasku

Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.

Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!"


Otsikko: "Metsää kaadetaan ennätystahtiin!"

__
B - IJL-kommentti v. 2019:
Ote: "Erinomaisia tilastonumeroita [ ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006093030.html - ]! Saattavat avata silmiä. Metsä on Suomen kulta - kerrottiin aikana jolloin olimme lopputuotteen - paperin suurvalmistaja. Paperi ei mene enää niin vauhdikkaasti kaupaksi - se korvautuu sähköisillä alustoilla ja menetelmillä - arkistotkin ovat kohta binäärijonoja. Nyt paperintuotannon korvaa puolijaloste selluloosa, koska lähinnä Kiina tarvitsee "kaikki maailman pahvit" miljardeihin paketteihin, kun koko maailma tilaa halpaa tavaraa maailman suurimmalta liukuhihnalta.

Sellu hakataan metsistä, yhä kiihtyvällä tahdilla, jos esitetyt hienosti sanottuna biotuotetehtaat saavat rakennusluvat. Kiina ei hakkaa omia metsiä selluksi, ei juuri miksikään muuksikaan ja näin Kiina vihertyy maailman nopeinta tahtia Intian ohella! (Nasa). Suomessa metsä olisi erinomainen "vientituote" - se toimisi hiilinieluna, kunhan sen annettaisiin kasvaa rauhassa ja samalla eliöstöltään monipuolistua, jolloin meilläkin tämä pohjoisen biosfäärillinen biodiversiteetti saataisiin tasapainoon."


Otsikko: "HS: Onko Suomen kansallis­aarretta käytetty järkevästi?"

__
C - IJL-kommentti v. 2019:
Ote: "Kasvikunta - metsät ja niiden puut ovat saaneet kehittyä pidempään kuin yksikään eläinkunnan edustaja - ehkä jopa 600 miljoonaa vuotta. Tuona aikana evoluutio on hionut "tuotekehityksenään" sopeuman ja keskinäisyyden täydelliseksi - yhdestä lajista (puut metsänä - metsää puilta) kokonaisiin kasvuympäristöihin. Täydellisyys hipoo niin hienostuneena, ettei käsityksemme sen ymmärtämiseen riittänyt - kun aloimme kaatamaan tuota monimuotoista osaa biosfääristä.

Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne."


Otsikko: "Metsä on hengittävä biologinen kone - evoluution antamalla kellotaajuudella"


__
D - IJL-kommentti v. 2021:
Ote: "Kuvittelemme omaavamme juuri sen oikean tavan "säätää omaisuuttamme", metsiä ja niiden kasvua ja käyttöä. Metsä puhuttaa, sillä nyt ollaan oivallettu lajikohtaisten biomassojen suhteellisuudet ja keskinäisyydet - unohtamatta kausaliteettia ja hiilikiertoa sen täydessä välttämättömyydessä nykymuotoiselle Elämälle.


Ihminen haluaa luomakunnan kruununa omistaa - myös metsiä!*

Eikä tuossa vielä kaikki, me haluamme omistaa enemmän - lisäksi haluamme kuluttaa myös sellaista, joka on suhteetonta meidän ihmiskunnan omaan biomassaan nähden."


Otsikko: "Ihminen ei omista metsiä"


__
E - IJL-kommentti v. 2023:
Ote: "Nyt metsien ylihakkuut ovat vieläkin suurempi vaara kuin hallittu turpeennosto tai reilusti vähentyvä raakaöljyn käyttö fiksuihin ja käyttöiältään pitkäaikaisiin kuin kierrätyskelpoisiin lopputuotteisiin ja tasapuolisuussyistä myös vähäisesti liikennesähkön lisääntymisen myötä eräiden maiden kulkuneuvoliike-energian luojana.

Metsäliiketoimintamalli eilen ja vielä tänäänkin

- Entä tämä puolijalosteellinen selluloosa, joka tuottaa esimerkiksi kiintokuutiosta raakapuuta laskutusta vaikkapa 200 euroa ja katetta tekijälleen 100 euroa (luvut ovat vain kuvainnollisia)?

Aikanaan sellu raaka-aineena tuotti hyvin; Kiina oli maailma suurin yksittäinen ostajavaltio ja Metsäliiton Äänekoski erinomainen investointi |3 -"


Otsikko: "Biologiasta puhuttua -ylihakkuilla vessapaperia? !!"



__
|1
|2
|3

|* Kiinassa ei yksittäinen ihminen voi omistaa maata, peltoja eikä metsiä - ne ovat yhteiskunnan, maakuntahallinnon tai kyläyhteisöä tms.

__ __
Kuva 2



GP-ote: "Metsät ovat suomalaisille tärkeitä, mutta siitä huolimatta metsäluontomme köyhtyy jatkuvasti. Metsiemme hakkuut tuhoavat uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja kiihdyttävät ilmastokriisiä. Pysäytetään metsiemme hävitys ja vaaditaan metsäyhtiöitä vastuuseen."

*****



__
000000

| 00 SUOMI24 000 | VU | FB | Vapaa sana | FB TILANNE | X |


__

sunnuntaina, elokuuta 11, 2019

Elinehtomme hiili - katoaa johonkin!





...

HS

1 Näillä keinoilla Suomi voisi saada maankäytön päästöt kuriin, asiantuntija sanoo – HS kysyi, kelpaavatko ne hallitukselle


.

Ilkka Luoma 

[MTT Elo 1/2013] Elinehtomme hiili - katoaa johonkin! 

[2013] Atomit ovat ihmisen aikatauluissa ikuisia ja käytännössä rauhallisessa universumissa muuttumattomia; ainakin ne osaset, joista atomit muodostuvat. Mystiset ja vielä teoreettiset säikeet ovat ikuisesti muuttumattomia; koska niillä ei ole aikaa eikä ulottuvuutta – stringejä, joilla ei ole halkaisijaa, ymmärtämällämme tavalla. 

Molekyylit tunnetusti muodostuvat atomeista 

Molekyylirakenteet vaihtavat muotoaan ja ”keräytyvät ja hajoavat” - molekyyleistä muodostuvat suuremmat osaset, kuten ihmisen solut ja puiden kyky yhteyttää. Elämme tänään ihmisen ja biosfäärin aikana niin kutsuttua ”hiilielämää” 2]. - tämähän oli itsestään selvää meille kaikille. 

Hiili on tunnetusti orgaanista kemiaa – ja koko elämämme ajatuksineen, kuvitelmineen, onnen - ja surun tunteineen ovat täyttä kemiaa, varustettuna myöskin vielä mystisellä ”minä kuvalla” ja olevaisuuden kokemuksella (”ajattelen, siis olen”); joka voisi olla myös täyttä mielikuvitusta. 

Elämänvirrat 

Maapallollinen elämä on mikrosiru suuremman koneiston ”elämänvirroissa”. Kaikkea elämää emme edes näe, emmekä koe. Ajatuskoneistomme kemia on viritetty fysiikan- ja kemian lakien alle – lämpötilammekin loppuu absoluutissa. 

Elämämme siis ammentuu hiilestä, vedestä ja hengitettävästä hapesta sekä joukosta hiukkasia, jotka ovat rakenteellemme välttämättömiä. Näinhän me evoluutiossa muodostuimme, jonkin suuremman antaman rakennekaavan mukaisesti. Onko nyt paljastumassa oleellinen virheohjelmointi – tarkoituksella vai sattumalta? 

Mihin hiili häviää?
 

Tänään metsien ja peltojemme hiilimäärät ovat vähentymässä, merkittävästi. Ja mikä merkittävintä – emme tiedä syytä (MTT Elo 1/2013). On ollut jo pidempään ihmiskunnalle selvää, että tietomme kasvaessa epätietoisuutemme määrä myöskin lisääntyy – kiihtyvästi. Emme osaa ratkaista niitä ohjelmointikäskyjä, jotka luovat elämän, aikaansaavat suvun jatkumisen ja ennen kaikkea miksi elämme ja mitä se on?
>2 

.

Näillä keinoilla Suomi voisi saada maankäytön päästöt kuriin, asiantuntija sanoo – HS kysyi, kelpaavatko ne hallitukselle

.

Ilkka Luoma 

2 - Elämme hiilielämää – 

… alkuaine C määrittää biosfäärin peruskoostumukset. Biosfäärin kokonaisbiomassa on osasiensa ja lajiensa summa. Evoluutio loi soputumisen kautta tasapainon, jossa jatkuva kilpailu ylläpitää mahdollisuuksia elämän kuolemattomuudelle; voimme sanoa, että evoluutio on kuolematon; se ylläpitää lajikirjoa elämisen katkeamattoman varmuuden saavuttamiseksi. Onko sittenkin niin, että maapallollamme on vain yksi elävä olento, jota nyt kutsutaan biosfääriksi? 

Miksi hiilen määrä vähenee? 

Onko se merkki meidän ihmisten liiallisesta kulutuksesta – siitä biomassasta, jonka kiertokulku on tarkoitettu kaikille suhteutettuna kunkin eliölajin biomassaan? Tiedämme, että muurahaispopulaatiot ovat suunnilleen biomassaltaan ihmiskunnan kokoiset. Merten palanktonien määrä lienee biomassaltaan merkittävin ja kokonaiseloa ylläpitävin ravintokiertokulun lähde – entä maaperän triljoonat pieneliöt ja niiden merkitys biomassana huipulla elävään ihmiseen? Emme tiedä. 

Pitäisikö hälytyskellojen soida, 

kun olemme innoissamme ja vihreydessämme polttamassa biomassoja metsätähteinä, biojätteinä ja muina yhdisteinä, joiden hiilitasapaino saattoi säätyä jo miljoonia vuosia sitten. Olemmeko rikkomassa harmonian, tuon evoluution mestarituotteen – jonka ohjelmoitumiseen saattoi mennä satoja miljoonia vuosia? Mikä olisi suhteellinen osuutemme biomassojen elämänkiertokäytöstä – ajatellen juuri meile ohjelmoitua suvunjatkantaa? 

... 
Hiili karkaa pelloiltamme - ~ 0,4% vuodessa – ollen noin 220 kiloa per hehtaari” ~ http://issuu.com/mttelo/docs/mtt_elo_1_2013?e=2189930/2161400 - [MTT _ELO 1/2013]
...