Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!

... kansalaispalkkalainen ...?

Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon 1] – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittäväsati kaikea [-rafl.] 2] 3]

Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä 4], joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä 5], mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?


...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.



Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän

Automaatio on voimaa 6], näin saadaan lakkoiluherkät 7] toverit pois linjoilta ja tuotanto saa kasvaa – onhan kasvuhokema 8] se yleisin haukahtelu, mitä työnantajaleiristä kuuluu. Myös poliitikot ja tutkijatkin ovat hurahtaneet tähän kasvukiimaan, pitää saada enemmän, nopeammin ja yhä useammille. Milloin biosfääri, josta elinvoima ammennetaan sanoo ”painavan sanansa” ja painaa stoppibittiä? 9]



Eläkeikä puhuttaa
[ E65 ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/2010/08/23/elakeikakeskustelu-alkaa-vasta-nyt-todenteolla-e65-e67 - ]

Nyt eletään pidempään, osa terveempinä ja osa raihnaisimpina. Toverista pitää puristaa kaikki irti – näin sanoo bisnesmiesten oppikirjat. Usein puristus vaahdotetaan mukavilla työhyvinvointilupauksilla, jotka aina lisäävät kuitenkin kustannuksia. Kustannus-tuottoajattelu pitäisi kait saadaan uuteen tarkasteluun. Työtä pitäisi tehdä lopulta tekijänsäkin ehdoilla, mutta muistaen, että työllä on teettäjänsä ja hänenkin pitää elää.



Kuinka paljon meidän pitää tehdä töitä?

Helppo kysymys; niin paljon, että toimeentulo turvautuu siten, että seuraavanakin päivänä on kiva mennä töihin. Tältä osin työn pitäisi kiittää myös tekijäänsä. Samalla toveri on tuottoisimmillaan ja kantaa parhaiten vastuun tekemisistään ja näin teettäjäkin saa mitä tälle kohtuullisesti kuuluu.



Oletko valmis alentamaan palkkaasi?
[ Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=976157 - ja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/tyota-vaikka-pienemmalla-palkalla.html - ]

Vaikea kysymys, valitetaan kun hinnat, syöminen 0], eläminen ja asuminen kallistuvat jatkuvasti. Suomalaiset saivat koko 2000 -luvun ensi vuosikymmenen suuremmat reaaliansionousut kuin miesmuistiin, matalien inflaatioiden aikana. Teemme vähemmän työtä kuin eu-toverimme, olemme samalla enemmän lomalla, paljon enemmän kuin amerikkalaiset, japanilaiset – puhumattakaan kiinalaisista.



Palkkojen alennus vähentää vääjäämättä kulutusta,
[ Oletko valmis puolittamaan kulutuksesi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 - ]

josta taas luonnon pitäisi kiittää. Jos kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset – tarvitsisimme 2-3 maapalloa lisää, ja tätä ei mikään automaatio tai robotisaatio tee …



Työ on elämän suola, ja jokainen tarvitsee sitä

Työ luo sosiaalisuutta, yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemisen miellyttävyyttä sekä tunnustusta, että kuuluu joukkoon, vaikka työpaikkakiusaaminen *] on kiristyvissä organisaatiotilanteissa lisääntynyt. Olemmehan aika-ajoin ”ilkeitä” ja haluamme näyttää ja näpäyttää – tueksi heikolle itsetunnolle.

*] Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/koulukiusaajasta-tyopaikkakiusaajaksi.html -
...


Osa-aikaistettu työttömyys?
[ Prekariaatti ~ x http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/prekariaatti-on-huomisen-uusyrittj-ja.html - ]

Siintääkö ylihuomisessa pätkätyöllä osa-aikaistettu työttömänä olo, jolloin yhteiskunta maksaa piilokansalaispalkkaa työttömyyspäivärahana, johon saadaan liittää huomenna jo suurempi työssäolokorvaus kuin 300 euroa kuukaudessa ( miinus verot)? Näinkö siirrymme hiljalleen kansalaispalkkaan?



Työ vapauttaa turhalta vapaa-ajalta
[ Yleensä mellakoitsijat ovat hätäänsä huutavia nuoria, vailla työtä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html - ]

Monet ongelmat sikiävät hetkiltä, jolloin ei ole mitään tekemistä. Tekemättömyys on yhteiskuntarauhan myrkky ja palava tulitikku epäoikeudenmukaisuuden ja väärin kohtelun liemeen. Sanotaankin, että ”työ vapauttaa” - no, sen pitäisi vapauttaa haluun löytää mielenkiintoisia ratkaisuja säästää resursseja, energiaa ja turhan tekemistä kyllästyneille kuluttajille.


VIITTEET
1] Tulevaisuutemme lasikuutioissa! ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa - [scifi]
2] Robotit korvaavat ihmiset? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen -
3] Automaatio ajaa meidät palvelemaan toinen toisiamme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html -
4] Todellinen työttömien ja työtä tekemättömien aktiivi-iässä olevien määrä on todennäköisesti paljon suurempi, jopa 450.000. Kaikki eivät enää edes ilmoittausu TE-toimistoon aktiiviseksi työnhakijaksi eli poistuvat työvoimavahvuudesta, monenkin syyn summana – syrjäytyminen, epäusko itseensä, henkinen väsymys tai jokin muu epävarmuuden tekijä, joka on syönyt ihmisen itsetunnon.
5] Nuorisotyöttömyydessä muhii aikapommi! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/nuorisotyottomyydessa-kytee-aikapommi.html -
6] Automaatio ja robotisaatio kiihdyttävät luontotasapainon järkkymistä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html -
7] Lakkoilu johtaa lopulta palkanalennuksiin! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html -
8] Kulutushokemasta toimeliaisuuteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -
8] Kasvuhokema käy luonnon päälle! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -
9] Bioenergia romahduttaa ravintotuotannon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html -
0] Syömme liikaa ja liian halvalla!? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=853299 -


PS
Filosofi Pekka Himasen ”kertosäe” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/etta-ehdimme-kuunnella-kertosakeen-yle.html -

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL Vf IL BL 3712 JON. - BLOG 38955
---23072014---

doc.: tyo_teettajaansa_kiittaa_23072014.doc – OpenOffice Writer

663 | 6804

Prekariaatti on huomisen uusyrittäjä ja provisiomyyjä

Pätkätöiden mekka, amerikkalainen koko maapallon kattava McDonald´s Helsingin Herttoniemessä 13.5.2006, klo 17:58. Kuvan paikassa on 55 työpaikkaa ja pikatankkaamo on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Nuoret ja opiskelijat ovat ottaneet omakseen Mäcin, koska sinne on helppo päästä sisään kuin myös ulos. Palkka on säännönmukainen; 6,66e/h (brutto) ja tämän jälkeen, kun työtunteja on kertynyt 320, perustyöntekijän palkka nousee 8,32:een tunnissa. 

Työajat ovat vaihtelevia ja työtahti nopeatempoista. "Mäcissä" nuoret saavat tuntumaa työelämään ja rytmiin saapua sovittuna aikana. Samalla juniorit oppivat arvostamaan työntekoa ja huomaamaan, että kaikki ei ole säännöllistä, vaan vuoroja on otettava vastaan myös yllättäen. "Mäcissä" opitaan joustavuutta. Yllättävää on se, että osa nuorista kuuluu ammattiyhdistykseen jäsenenä (PAM). Kirjoittajan tytär on ko. "Mäcissä" työssä lukion käynnin ohella. DSC_12126.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


...
[ ... YLE:n AamuTV haastatteli voittoon tähtäävää yrittäjyyttä ja pätkätyöläistä, joka koettaa löytää paikkaansa koko ajan muuttuvissa työtilanteissa. Yrittäjä tyypillisesti etsii koko ajan liiketoimintaa motivoituen kasvavasta liikevaihdosta ja voitosta. Samoin provisiopalkattu myyntimies hakee tilauksia kilpailutilanteessa, jossa markkinat jaetaan joka aamu uudelleen ... ]

Yrittäjä ja yritys, siis liiketoiminta haluaa selittää kansainvälistymisellä kiristynyttä kilpailutilannetta haettaessa voitollisia ratkaisuja ylläpitämään tuotantoa, voitonjakoa ja työllistämistä. Yrityksen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi on jo ajat sitten noussut itse työntekijä, koska hän ratkaisee markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja itse markkinoinnin ja myynnin unohtamatta asiakaspalvelua. 

Ihminen on yrityksen - ja yrittäjän menestyksen sielu on taas yrittäjä itse ja hänen työntekijänsä. Yritys hakee voittoa kasvavasti vuosineljänneksittäin, kuten työntekijä kohoavia palkkoja yhteisesti saavutetusta liikevoitosta; on kysymys oikeudenmukaisesta tulonjaosta omistajien ja tekijöiden kesken.


Tehokkuuden tavoittelu - lisää voittoa omistajille

Yrittäjän ja yrityksen tulee vallitsevien länsimaalaisten talousoppien mukaisesti hakea tehokkuutta toimillensa saavuttaakseen sijoitetulle pääomalle korkoa, siis voittoa. Yrittäjä hakee jatkuvasti "pätkätyömäisesti" voitollisia tilauksia saadakseen yrittäjäpalkkansa. Yrittäjä joustaa laskusuhdanteessa omasta ansainnasta. 

Vastuullisen toiminnan yrittäjä pitää ulkoisen työvoimansa motivoituneesti tehtävissään myös huonona aikana, jotta saisi huomisen tilauksen täytetyksi ylläpitääkseen liiketoimintauskottavuutta. Nyt onkin kysymys työntekijöiden palkkajoustosta. 

Ratkaiseva kysymys on myös voitollisena aikana tuloksen jaosta; palkitseeko yritys ja yrittäjä voiton kasvaessa siihen vaikuttaneet tekijänsä myös bonuksilla, optioilla ja lisäosilla. Uusi vastuullinen markkinamaailma vaatii joustavaa osallistumista puolin ja toisin.


Valtio ei voi jakaa vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen, 

 ... koska ihmisen yksi perusperiaate on päästä helpommalla. Jos tarjoamme rahaa systemaattisesti ja vaatimuksitta, ylläpitää se tekemättömyyden mentaliteettia. Ihmiset ovat luodut tekemään yhdessä jotain, josta saa yhteenkuuluvuuden, osallistumisen ja hyödyllisyyden tunnetta. Ihmisen on tehtävä työtä kykyjensä mukaisesti, me emme kestä lisääntyvää vapaa-aikaa; tällöin on vaarana degeneroituminen. Taantuma lisää kilpailukyvyttömyyttä.


Kansainvälistyminen muun muassa ruokkii palkkaeroja selitykseksi kilpailukyvyn puutteelle 

Globalisaatio on suuri tulonjaon kehitysoppi, jossa suuret rajattomat yritykset hajautetulla toiminnalla tuottavat suurimmat voitot täyttäen myös rajattomat omistajaintressit kasvavina osinkoina. Nyt on vallalla omistajan ja toimivan johdon etuajattelu itse "lattia- ja välitason" kustannuksella. 

Nyt etsitään halvinta menetelmää päämääränä suurin jaettava osinko. Tämä vallitseva aikakausi hyödyntää kilpailun työstä tehokkaasti ja vääjäämättä ajaa länsimaita siirtämään työnteollista tulonjakoa kehittyviin maihin, missä kohtaa myös useasti suurin kysyntä.


Me maksamme aikaisemman siirtomaapolitiikan hintaa! 

Kolonnialismi ja suruton raaka-aineiden ja työvoiman hintaryöstö kostautuu nyt ostovoiman paluuvirtana moniin nouseviin talousmahteihin. Meidän kilpailukykyvastaus on tehokkuuden nousu; yksinkertaistaen voisimme sanoa, että jokaisen länsimaalaisen työntekijän, myös johtajan, olisi oltava esim. viisinkertaisessa palkkaerossa työtehokkuudeltaan viisinkertainen ollakseen kilpailukykyinen. 

Toinen kilpailukeino on olla nokkelampi, innovatiivisempi, oivaltavampi ja motivoituneempi. Kolmas vaihtoehto länsimaille on luopua osasta elintasoansa, joka voisi pelastaa maapallon lämpö- ja päästökuormalta.


Valtio voi tarjota yhden ratkaisevan kannustimen kansalaispalkan sijalle, 

verotuksemme tulisi siirtyä kokonaan kuluttamiseen, siis välillisiin veroihin. Kaikki ansaintaan liittyvä on vapautettava verosta, näin ruokitaan luontaista ihmisen "ahneutta" yrittää ja tehdä ilman tulonjakorasitteita työtä ja aikaansaada työtilanteita. Kaikki kulutustapahtumat ovat verolle pantava painottuen rasitteellisuudesta ympäristöämme kohtaan ja palkiten työllistämisestä.


Niin kauan kuin ihminen kilpailee, on kehitys taattu myös yhteisönä 

Ihminen inhimillisenä eläimenä on luonut turvajärjestelmät itsensä eduksi helpottaen taloudellisen nousunsa myötä työntekoa, vastoinkäymisten kohtaamista ja lisäten vapaa-aikaansa.


Elämme rahan aikakautta ja vertauksemme perustuvat ostovoiman käyttöön ja näkymiseen 

Prekariaatit haluavat muutosta "yrittämiseensä". Siirto pätkätöistä normaalin työajan puitteisiin vaatii vastineeksi palkkajoustoa. Yrityksen ja yrittäjän on taas kannettava vastuunsa ja osattava jakaa hyvin mennessä voittoa myöskin joustavasti olematta pelkästään itse ahneuden tyydyttäjä. Jokaisen ihmisen on myös itseään ohjaten hyväksyttävä normaali kilpailutilanne. Meidän on itse huolehdittava osaamisestamme.


Kaikkinainen vauraus ja liiketoimi voittoineen perustuu kulutukseen ja toimeliaisuuteen 

Kuluttaja on markkinatalouden kuningas. Peruskansalainen on liiketoiminnalle merkittävin tekijä, suuret massat aikaansaavat suurimmat tavara- ja rahavirrat. Markkinatalous perustuu mainontaan, joka ohjaa meitä. Vastuullinen kuluttaja pystyy joukkovoimana muuntamaan kulutustansa - luoden uhkaa yrityksen omistaja-ahneusmomentille. 

Ostoboikotti internet aikakaudella on erittäin tehokas vaikute muuttamaan yrityksen filosofiaa ja käyttäytymistä. Rajaton ja "maaton" liikemies on täysin riippuvainen ostajista. Paras keino turvata kotimainen työllisyys on päätös kotimaisuuden ostamisesta. 

Yrityksen paras päätös ylläpitää kykynsä, on taloudellisen tuloksen oikeudenmukaisempi tulonjako omistajien ja työntekijöiden kesken. Vastuullisuus on nostamassa päätään ahneuden kustannuksella. 

Meidän kaikkien on kannettava huolta kokonaismotivaatiosta ylläpitääksemme kotimaamme maailman kartalla.



Ilkka Luoma

JK. Oliko vuonna 2006 krjoitettu artikkeli liian optimistinen, kun nyt juuri vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kaikki nuo jutun aiheet ovat esillä - todellakin kaikki. Olimmeko jyvällä ja jäljillä tuolloin vuonna 2006?

PS. Kappalejaottelu on luotu 8. lokakuuta 2015 - mitään muuttamatta, lisäämättä tai vähentämättä.