Näytetään tekstit, joissa on tunniste toimettomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toimettomuus. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, elokuuta 19, 2017

Työ rauhoittaa - nuoret tarvitsevat haasteita ja tarpeelliseksi tuntua!

Viimeisen tiedon mukaan marokkolaiset nuoret olivat niin Espanjan Barcelonan kuin Suomen Turun iskujen takana - nuoria miehiä - kotona Marokossa ei ollut töitä. Lännen eldorado houkutteli, oli odotus työstä ja uudesta elämästä - näinkö? Ehkä, tai sitten ei. Kuitenkaan töitä ei löytynyt ja nuoren miehen/ nuorten miesten energia patoutui ja herkistyi ehkä kutsuille uskonveljiltä, jotka lupasivat jotain sellaista, mistä kaikki kunnon uskovaiset haaveilevat.


Ei käynyt näin - kävi niin, että sivullisia viattomia uhreja menehtyi iskuissa, jotka on nimetty terroriksi. Oli terroria tai ei - niin murha on aina suunniteltu toisen hengen riistäminen ja sen uskonnot kieltävät kaikkialla, niin lännessä ja idässä, paitsi valtioiden sodat siunataan kirkkojen toimesta ... tai ainakin ennen niin tehtiin.

Entä nuorten vahva energian purkamisen nälkä - miten se tulisi suunnata, oltiinpa missä valtiossa tai uskonnossa tahansa? ---

...
[2013][U] Nuorison aktiivienergia pitää osata kanavoida innostavasti ja hyödyllisesti!
~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html​ -

Suomessa nuorisotyöttömyys pahenee. Hallituksellamme ei ole homma hanskassa, ja kohta hanska on nuorten nyrkissä. Tukholmassa työttömät ja maahanmuuttajat mellakoivat; kuten jo vuosia sitten Pariisissa – jossa ei vältytty kuolonuhreilta.


Miksi ihminen mellakoi; vastaus on yksinkertainen – on tekemisen puute, on samankaltaisia rohkaisemassa ja löydetään yhteinen kohde – oli se sitten väärä tai oikea. Eurooppa on kulttuurien sulatusuuni, uskontojen ristiriitakenttä ja kielten keskinäinen sekamelska, jossa harva tulee ymmärretyksi halutulla tai tahdotulla tavalla. *]


Ihminen on luotu tekemään työtä
Työn pitää olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa – nyt näin ei ole, vaan homma on karannut hallituksen lapasesta. Tuo lapanen on kohta toimettomien nuorten hallussa ja silloin se pyyhkäisee – saimme pienen esimaun Helsingin Makasiinien palosta, jossa vasta satunnaisesti harjoiteltiin.

Johtajuus puuttuu!
Mitä tapahtuu, kun toimettomat nuoret saavat johtajan ja idolin, jolle vannotaan uskollisuutta? Nuoret tarttuvat oljenkorsiin tai kilauttavat kaverille – ”tule mukaan, minä tiedän erään hyvän tyypin, joka ymmärtää meitä. Entä jos tuo hyvä tyyppi lietsoo nuoret ja äänestämättömät vaaliuurnille. Voimme vain arvata.

Välittämisen ja tarpeelliseksi tuntemisen filosofia
Nuoret haluavat itsekin tunnetta, välittämistä, jopa kuria, mutta erityisesti hyväksytyksi tulemista. Entä jos tuo hyvä tyyppi ymmärtää nämä yksinkertaiset asiat, jotka monien kodista kasvatuksen puutteen vuoksi unohtuivat?

*] ”Kunkin ihmisen tai ihmisryhmän paras isänmaa on se valtio tai alue, jossa hän/ he tulevat parhaiten ymmärretyksi juuri omalla äidinkielellä



Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Pariisissa paloi, ja mitä kun poliisi Suomessa harjoitteli menettelytapoja 2] – entä kun Makasiinit paloivat 3] ---

2] ”Suomalainen poliisi harjoittelee” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/suomalainen-poliisi-harjoitteli.html ---
3] ”Muutoksen monumentti nousi hetkeksi polttopisteeseen” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/muutoksen-monumentti-nousi-hetkeksi.html ---



[2005] Mellakka on patoutunutta vihaa ja kapinaa jotain väärinmukaisuutta kohtaan!
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/mellakka-on-oire-muutoshalusta-ja.html ---

Yhteiskuntatieteilijöiden hyvin ennustamat Pariisin mellakat alkoivat tai provosoituivat pienestä tapahtumasta, jossa ei välttämättä ole ilmaistun asian mukaista totuusarvoa. Mellakoiden aloitus on pienen ryhmän tapahtuma, jossa ei ole systematiikkaa.
Nopeasti liiaksi patoutuneen vihan ja epätoivon johdattelemana mellakat saavat lisävoimaa johtajista, joilla voi olla jo missio tapahtumien kiihdyttämiseksi.

Ranskan vallankumouksesta on kulunut yhteiskuntahistoriallisesti lyhyt aika;
sekin lähti liikkeelle muutoshalusta ja patoutuneesta epäoikeudenmukaisuuden tunteesta. Yhteiskunta ei ole staattinen rakenne, vaan eri kansankerrokset kokevat mm. länsimaisessa demokratiassa tasa-arvon, tulonmuodostuksen ja ostovoiman sekä vaikuttamismahdollisuudet eri tavoin.

Stabilaattorin voima ja virhe
Vallassaolija mielellään stabiloi tilannetta puolustaessaan edustamaansa tapaa ja järjestelmää. Vastakkaisella puolella pahimmillaan syyttään kärsimään joutuneet tai tulonjaon hylkykuppiin joutuneet pienen kipinän sytyttämät saattavat ohjatusti, sopivan johtajan manipuloidessa, ryhtyä barrikadeille.


Maahanmuuttajat – kulttuurien sekamelska deharmonisoi
Koko vanhan EU:n alueella on suuret maahanmuuttajien ryhmät omine tapoineen ja kulttuureineen. Osa heistä on houkuteltu maahan tarjoamalla työtä, joka ei kelvannut alkuperäisasukkaille tai yksinkertaisesti omaa alkuperäistä väestöä on ollut kasvun talouteen nähden liian vähän.
Muun muassa Saksassa on laaja turkkilaisyhteisö, joka tuli siivoamaan Saksaa. Nyt nämä uuskansallisryhmät kokevat mahdollista vääryyttä, kun Keski-Eurooppa on niin henkisessä kuin taloudellisessa lamassa ja yhteisöidentiteettikriisissä. Meneillään on maailmanlaajuinen työnuudelleenjakotaistelu.


Osattomat kärsivät eniten
Mellakka, joka kohdistuu viattomiin sivullisiin on ehdottomasti tuomittava. Mellakka, joka suoritetaan johdetusti, järjestelmällisesti ja sen kohdistuessa valtaa pitävään yhteisöön, on sallittu, kun sen sanoma on koetusta ja todistetusta vääryydestä johtuvaa ja muut "kevyemmät" vaikuttamiskeinot on jo käytetty.

Väkivalta on ilmiö,
joka on myös ehdottomasti huliganismiaatteena tuomittavaa. Mielenilmaus järjestäytyneenä on viimeinen keino herättää vallassaolijat huomaamaan epäkohdat, joilta useasti halutaan sulkea silmät keskittyen vain oman valtakoneiston ja maallisen omaisuusmassan suojeluun ja kartuttamiseen. Laillinen väkivalta on taas valtion oma sodanjulistus.

...
Maahanmuuttoryhmät,
jotka ovat aktiivisesti ja tuloksellisesti osallistuneet tulomaansa yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehittämiseen nostaen mm. bruttokansantuotetta tekemällä alkuperäisille kelpaamattomia työtehtäviä, ovat oikeutettuja puolustamaan nyt asemaansa, kun alkuperäisväestö on heräämässä talouden harmaaseen arkeen ylisuurten palkkatyöpaikkojen karatessa uusiin kehittyviin maihin.

Lähinnä oma keskieurooppalainen valkoinen mies haluaa heittää nyt työttömyyden uhatessa maahanmuuttajat takaisin kotimaahansa perustellen sitä alkuperäisenä oikeutena väheneviin työpaikkoihin. Näin on syntynyt välirikko, jossa maahanmuuttajille jää vain barrikadeille nousu.
Riippumatta mistään kansallisuusryhmästä, on rikollinen väkivalta ja huliganismi kiellettyä ja nuo ilmiöt on kitkettävä tarvittavilla, jopa voimatoimilla pois.

Millään kansallisuusryhmällä ei ole mitään oikeutta aiheuttaa mitään väkivaltaa tai tuhoa syyttömälle ja osattomalle ulkopuoliselle. Valkoinen mies voi syyttää omaa ahneuttaan houkutellessaan aikoinaan maahansa halpatyövoimaa nostamaan tuotosta ja kulutusta, siis talouden kasvua eli omia voittojaan. Vanhan sananlaskun mukaan sitä niittää mitä kylvää.

Nyt on mm. Suomessa meneillään kansalaiskeskustelu yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta moraalista ja etiikasta. Loputon kasvuntavoittelu ja ostovoiman ahnehdinta kulkee vääjäämättömästi kohti loppuaan; kansalaisvoima on löytämässä vaikuttamismahdollisuutensa.

...
EXTRA
Suomalaiset eivät hevin nouse barrikadeille
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/suomessa-harvinainen-mellakointi.html ---

EXTRA II - vuosien takaa

Kansallinen vetoomus pääministeri Jyrki Kataiselle - ”Eroa tehtävästäsi ja hajota sextettihallitus” – on aivan uudentyyppisten tehtävien aika – kyseessä on kansallinen operaatio, jossa tartutaan riuskasti yhteiskuntamme jyrkkiin ja syviin epäkohtiin. Puheiden aika on nyt ohi.
Aivan ensimmäiseksi kaikki alle 30 vuotiaat työttömät nuoret komennetaan valtion erityiskoulutukseen tavoitteena muodostaa maallemme kodinturvajoukot lopetettaviin varuskuntiin, siten, että nuorten aktiivinen voima saadaan kanavoitua yhteiskuntaamme hyödyttäviin asioihin. Tämä järjestely on halvempi kuin nykyinen ”tuloksia miltei tuottamaton tapa” huolehtia nuoristamme.


...
Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi
http://www.facebook.com/first.ilkka

ALUS

BLOG 18540 IL

---21052013---

perjantaina, joulukuuta 09, 2016

Vaikein sisäinen uhka – nuorten syrjäytyminen




"Nuorten syrjäytyminen on ongelma, jonka syistä ja ratkaisutavoista ollaan montaa mieltä. 2000-luvun syrjäytymiskeskusteluissa syitä on haettu muun muassa puutteellisesta mielenterveystyöstä, yhteiskunnan rakenteista ja hukassa olevasta vanhemmuudesta. Yhtä syypäätä tai ratkaisua harvemmin julistetaan, vaan kyse on monialaisesta ongelmasta" -Yle-ingressi, kuva lisätty 20032021.

*


(Sisäministeri Paula Risikko Kokoomuksesta totesi yksikantaan, että suurin sisäinen uhkamme on nuorten syrjäytyminen |1. Kovin moni nuori ajelehtii – ei tiedä aamulla herättyään, mitä iltapäivällä tekisi)


Syrjäytyminen ja ajelehtiminen ovat pompanneet otsikoihin nyt oikein urakalla, vaikka herääminen olisi pitänyt alkaa jo 1990 – luvun laman alku- ja jälkihöyryissä. Niin moni lapsi jäi syrjään – oli vanhemmilla muutakin tekemistä: Ensin oli niin paljon työtä, ettei illaksi ehtinyt kotiin ja sitten ei ollut työtä, oli velkaa – tuli ero, vaimo lähti, lapsista riideltiin – oikeutta jaettiin, usein epäoikeudenmukaisesti. Kärsimykset jäytivät lasten mielissä. Olimme pahasti ajaneet ojaan – emme tienneet mitä piti tehdä.
|1 60.000 nuorta vaaravyöhykkeessä ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071221898298_uu.shtml -


Nyt lopputulos on käsissämme, ikään kuin yllättäen syliimme tipahtaneena

Koetimme lakaista vaikeuksia sinne kuuluisan keittiön maton alle. Nyt matto on niin kupruilla, että jopa sisäministeri oivalsi puuttua asiaan – aivan kuin ei olisi tiennyt ongelmista.  Samaan aikaan muun muassa monet nuoret ajautuivat ruoho- ja huumekokeiluiden kautta kierteeseen, josta irtoaminen voi viedä vuosia – vuosikymmeniä |2.
|2 Miksi kemikaalein harhautamme aivojamme keinotekoisin ja ulkoisin ainein? ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6432610 – linkin alta noin 1000 lukijakommenttia!

Tosin Kokoomus on kaukana näistä arkikansan vaikeuksista – ollaan ikään kuin parasta A-luokkaa ja keskustellaan Linnan juhlien pukuloistosta, rinnuksien antavuudesta ja kiilteiden kimalluksesta – samaan aikaan arkikansa jonotti ruokaa Helsingin Hakaniemen torilla Hurstin wurstia – nälkäkin oli, itse asiassa jo vuosia sitten |3. Joku lupasi pitää huolta kaikista |4. Kuka pitää huolta – vain minä ja sinä itse, lopulta!


Kansalaismielipide ja – kirjoittajat ovat nostatelleet vakavinta ongelmaa – nuorten pahoinvointia aika-ajoin esille, paljolti tuloksetta

Nyt tapahtui ministeritasollakin herääminen, ehkä Imatralta |5, jossa kolme osatonta menetti henkensä – sattumanvaraisesti. Oliko tapahtunut sillä karmeimmalla tavalla hätähuuto, julmasti tappamalla, jopa murhaamalla – olihan tapahtuma todennäköisesti etukäteen suunniteltu, kun ei ollut enää mitään muuta.

Katsaus aiempaan,

 … mitä on kirjoitettu hädästä, osallistumattomuudesta, syrjäytymisestä, tarpeelliseksi tuntemisen puutteesta – hyväksymättömyydestä, yksinäisyydestä – jopa Pisa – tuloksista, joissa tyttöjen ja poikien ero kasvaa kasvamistaan.


1.      Hätähuuto!

[... kansalainen Erkki kuuli omalta koulukaveriltaan, nykyiseltä kokeneelta opettajalta, että on niin paljon nuoria, jotka eivät osaa lukea, tai oikeastaan lukea, mutta eivät ymmärrä lukemaansa. Aika oli koululaisilta mennyt kaikkeen muuhun kuin kouluun ja opintoihin – tai sitten aikaa mennyt mihinkään …

 … kansalainen Liisa on pahanolon vallassa kun luki mieltä masentavan tekstin jutusta |1 - oli käynyt ilmi, että nuorisotakuujärjestelmä toi koulujen penkeille nuoria, joille itse koulunkäyntikin on jo liian vaikeaa. Liisa tajusi heti, että nuo nuoret ovat syyttömiä hätäänsä … ]


2.      Osallistumattomuus

 … Haemme muutosta ja odotamme suunnannäyttäjää, mikä kulminoituu myös henkilönä, joka sanoo ja pitää sen mitä lupaa. Suurin lupaus on yhteenkuuluvuuden viesti - vaikuttavin lupaus on välittäminen ja osallistuminen, ei välttämättä katteeton palkankorotus, verojen alennus, vaan oikeudenmukaisuus jaossa, tuessa ja huomioimisessa.

Huomisen aate ei ehkä ole puoluepolitiikkaa, vaan se saattaa olla kansalaistoimintaa, jossa osallistumisen riemu ja yhteenkuuluvuus nostavat ihmiset vaikuteryhmiin kukin mieltymystensä mukaisesti. Yksinäisyys, osallistumattomuus ja sivuraiteelle jäänti pelottavat eniten …


3.      Syrjäytyminen

A] Lapsuus ja nuoruus, jolloin opitaan leikkimään - yhdessä, lukemaan, kirjoittamaan ja googlettamaan sekä ymmärtämään yhteiskunnan säännöt ja lopulta tekemään työtä, kesto noin 23 – 24 ikävuoteen asti …


4.      Tuntea itsensä tarpeelliseksi

 … [2007]Demarit jäävät oppositioon keräämään aatettaan, voimaansa ja uutta linjaa, jossa kansakunta kohtaisi joukkohengen, yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi tuntemisen olotilan. Oikeudenmukaisuudesta ei tarvitse suuresti puhua - se ei koskaan täysin toteudu, sillä ihmiset ovat yksilöllisesti laumasieluja ja heillä on mielipiteensä. Vain koko kansakuntaa vahvasti uhkaava tekijä muodostaa kokonaishengen, jossa oikeudenmukaisuutta yhtenäisenä on helpompi jakaa. Yhtenäinen ja motivoitunut kansakunta kestää myös alenevan kulutusvoimakehityksen paremmin kuin hajallaan oleva


5.      Kansalaiset samaistuvat yhteenkuuluvuuteen ja karismaan – pitää olla johtaja

Kriisitilanne vaatii karismaattisen johtajan, joka tietää mitä tekee. Tekemistä ennen tarkalla korvalla on suuri merkitys kansanjohtajalle, joka ymmärtää, mitä pitää kuulemansa pohjalta tehdä. Suuri johtaja ei ajattele itseään, vaan valtiota, jonka muodostavat kansalaiset.
Johtaja osaa tehdä myös "epämieluisia" päätöksiä - koska päämäärä ratkaisee. Päämääränä on kansallinen etuus ja hyöty, jossa itse kansalaiset saavat mahdollisuuden tehdä työtä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta.

6.      Yksinäisyys

 … ”Tässä piilee vaara tiettyjen tahojen noususta barrikadeille. Silti me elämme osallistuvassa verkostoyhteiskunnassa, jossa jokaisesta olisi huolehdittava ja päinvastoin kunkin olla mukana vastavuoroisuudessa. Erakoituva yksinäisyys pelottaa suurinta osaa ihmisiä. Tarvitsemme hyväksyntää

Yhteiskuntamme kaksi suurta ongelmapesäkettä ovat yksinäisyys ja ajelehtiminen

(Tämä tarkoittaa lähinnä vanhuksia ja nuoria – iällisiä äärilaitoja; toisella elämänkokemusta ja toisella toivottavasti halua oppia elämänkokemusta) …


7.      Pisan harhat ja tasapainottomuus

[ … kansalainen Erkki mietti omaa kansakouluaan, karttakeppiä, jöröhattunurkkaa ja kynän ottoa vasemmasta oikeaan käteen. Oli kuri ja opettajalla auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Erkki pohtii lapsenlapsiaan, jotka kertovat, ettei opettaja saa heille tehdä mitään – me teemme valituksen 

 kansalainen Liisa aprikoi miten poikien käy |*, kun kiinnostus ei herää lukemiseen – pojat haluavat temmeltää, kisailla ja ropaavat omia juttujaan sormet rasvassa. Käden työ on tärkeää ja eipä nuo meidän rakennelmat pysy kunnossa, jos ei joku niitä korjaa! … ]

8.      Miten Te kehtaatte ja kyllähän te tosiaan kehtaatte!

Olisiko aika myllätä koko koulutusjärjestelmä, 

 … koska osa nuorisostakin jo sairastaa 24] – syrjäytyneitä on yli 60.000. Työttöminä on jo noin 100.000. Tässä on Sipilän suurin koetus, sillä nuo nuoret me kaikki tarvitsemme – olisi mukava saada joskus eläkettäkin. Voimme näin muodoin varautua kuluttamisen vähentämiseen ja muutoinkin materiaaliseen minimalismiin. On arvokeskustelujen aika *]


Entä nyt – mitä ME teemme?

 … Eduskunta voi oikeasti tehdä nyt jotain – ja kerrankin ohi puoluepolitiikan

Mitä jos eduskunta puhaltaisi nyt yhteen hiileen ja rakentaisi pelastusohjelman. Näyttäisi siltä, että yksityistä rahaa olisi tarjolla, kun valtion kassa toimii ulkomaalaisella velalla. Ministeriaitioon olisi hyvä ilmestyä oikea perheministeri, joka koppaa virkaministerinä – ohi puoluekoneistojen – kokopäivätyön vain ja ainoastaan perheiden hyvinvointia, yrittämistä, tulevaisuuden uskoa ja me – henkeä vaalimaan ja raivaamaan kaikki turhat esteet pois …


Missä mennään Suomi, jonka juhlavuosi luovutettuna itsenäisyytenä koittaa ensi vuonna – 2017?

Mikä onkaan meidän oleellisin kärkihanke – liikemies ja kirjeisiin sijoittaja – pääministeri Juha Sipilä? Juha, sinulla on lapsia, joiden elämä on turvattu isän ja äidin työllä – entä nyt, kun niin moni kansalainen on ilman työtä – miten näkisit hallituksen vetäjänä tilanteen, jossa kansakunnassa on niin paljon sairaita – syyttään ja/tai omasta syystään. Annatko kansakunnalle vastauksen? Tässä Sinulle haaste, kärkihaaste – tavalliset ihmiset odottavat.

Ehdotan lopuksi kansalaistalkoita – yhteisen ongelmamme ratkaisemiseksi!

Linkkinumerointi tekstistä

|4 Pidetään mukana, mutta millaisessa kärsimyksessä? ~ http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004895932.html -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | US | PZ | VU | T | BL | BL | BLOG 103679

DOC Vaikein sisäinen uhka_syrjäytyminen_08122016 – Microsoft Word Starter
PVM 08122016


..
EKSTRA 20032021 - HS




|1104|@

maanantaina, tammikuuta 28, 2013

Nuorisotyöttömyydessä kytee aikapommi!






Otsasi hiessä tulee Sinun leipäsi ansaitseman. Työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta ja levottomista ajatuksista 0]. Ihminen on rakennettu pitkässä evoluutiossaan tekemään työtä ja tuon työn nimi on ravinnon haenta, kiimaantuminen, lisääntyminen ja jälkipolven kasvatus uudelle kierrokselle. Muuta meillä ei ole.

Kaikki se muu, on materiaalisen elintason kohotuspaniikkia, kun halutaan lisää ja vielä kerran lisää. Mikään ei riitä – kasvaa pitäisi joka kulmasta 1]. Otamme kasvumme rajallisuudesta ja työtäkin jo jaetaan maailmanlaajuisesti voitto- ja markkinapyyteiden valossa.

Olemme automaation mestareita 2] – saadaksemme lisää halvemmalla, automatisoimme itseämme työttömiksi ja palvelemaan toinen toisiamme. Me suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudeenjaon taistelussa 3] – emmekä halua luopua saavutetuista eduista, vaikka työt menisivät kauko-idän edullisemmille tovereille ...

...



Työn merkitys ja nuorisotyöttömyden ongelmat on havaittu jo vuosia sitten – myöskään nykyisen pääministerimme Jyrki Kataisen (kok.) verotuspäätökset Matti Vanhasen II hallituksen valtiovarainministerinä joululta 2007 4] eivät tukeneet kotimaista työtä, vaan aloittivat pahenevan nuorisotyöttömyyden katkeamattoman kasvuaallon!




...
[2005] Nokian pääjohtaja Jorma Ollila nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja kuntien pohjattomiin laareihin –kirjoitettiin vuonna 2005!.


Työttömyys ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun, joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa. Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin 5] ja pelkästään työtön on herkästi mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.




Ihminen on aina tehnyt työtä

Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa.

Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita. Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä.

Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta.





Työttömän aika on pitkä;

hän odottaa malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta.


Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta

Ihminen ei ole luotu pelaamaan tv-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.


Aktiivikansalaiset keksivät jotain uutta?

Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän.


Selkeiden päämäärien taakse on helppoa saada ihmisiä,

joilla on hätä omasta tulevaisuudestaan. Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa. Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.


Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen;

ihmiset ovat valmiita myös luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta rakentavaa.

Haluatko Sinä olla tekemässä ja luomassa jotain sellaista uutta, joka luo toivoa?


Ilkka Luoma



US       AL

perjantaina, toukokuuta 12, 2006

Prekariaatti on huomisen uusyrittäjä ja provisiomyyjä

Pätkätöiden mekka, amerikkalainen koko maapallon kattava McDonald´s Helsingin Herttoniemessä 13.5.2006, klo 17:58. Kuvan paikassa on 55 työpaikkaa ja pikatankkaamo on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Nuoret ja opiskelijat ovat ottaneet omakseen Mäcin, koska sinne on helppo päästä sisään kuin myös ulos. Palkka on säännönmukainen; 6,66e/h (brutto) ja tämän jälkeen, kun työtunteja on kertynyt 320, perustyöntekijän palkka nousee 8,32:een tunnissa. 

Työajat ovat vaihtelevia ja työtahti nopeatempoista. "Mäcissä" nuoret saavat tuntumaa työelämään ja rytmiin saapua sovittuna aikana. Samalla juniorit oppivat arvostamaan työntekoa ja huomaamaan, että kaikki ei ole säännöllistä, vaan vuoroja on otettava vastaan myös yllättäen. "Mäcissä" opitaan joustavuutta. Yllättävää on se, että osa nuorista kuuluu ammattiyhdistykseen jäsenenä (PAM). Kirjoittajan tytär on ko. "Mäcissä" työssä lukion käynnin ohella. DSC_12126.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70.


...
[ ... YLE:n AamuTV haastatteli voittoon tähtäävää yrittäjyyttä ja pätkätyöläistä, joka koettaa löytää paikkaansa koko ajan muuttuvissa työtilanteissa. Yrittäjä tyypillisesti etsii koko ajan liiketoimintaa motivoituen kasvavasta liikevaihdosta ja voitosta. Samoin provisiopalkattu myyntimies hakee tilauksia kilpailutilanteessa, jossa markkinat jaetaan joka aamu uudelleen ... ]

Yrittäjä ja yritys, siis liiketoiminta haluaa selittää kansainvälistymisellä kiristynyttä kilpailutilannetta haettaessa voitollisia ratkaisuja ylläpitämään tuotantoa, voitonjakoa ja työllistämistä. Yrityksen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi on jo ajat sitten noussut itse työntekijä, koska hän ratkaisee markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja itse markkinoinnin ja myynnin unohtamatta asiakaspalvelua. 

Ihminen on yrityksen - ja yrittäjän menestyksen sielu on taas yrittäjä itse ja hänen työntekijänsä. Yritys hakee voittoa kasvavasti vuosineljänneksittäin, kuten työntekijä kohoavia palkkoja yhteisesti saavutetusta liikevoitosta; on kysymys oikeudenmukaisesta tulonjaosta omistajien ja tekijöiden kesken.


Tehokkuuden tavoittelu - lisää voittoa omistajille

Yrittäjän ja yrityksen tulee vallitsevien länsimaalaisten talousoppien mukaisesti hakea tehokkuutta toimillensa saavuttaakseen sijoitetulle pääomalle korkoa, siis voittoa. Yrittäjä hakee jatkuvasti "pätkätyömäisesti" voitollisia tilauksia saadakseen yrittäjäpalkkansa. Yrittäjä joustaa laskusuhdanteessa omasta ansainnasta. 

Vastuullisen toiminnan yrittäjä pitää ulkoisen työvoimansa motivoituneesti tehtävissään myös huonona aikana, jotta saisi huomisen tilauksen täytetyksi ylläpitääkseen liiketoimintauskottavuutta. Nyt onkin kysymys työntekijöiden palkkajoustosta

Ratkaiseva kysymys on myös voitollisena aikana tuloksen jaosta; palkitseeko yritys ja yrittäjä voiton kasvaessa siihen vaikuttaneet tekijänsä myös bonuksilla, optioilla ja lisäosilla. Uusi vastuullinen markkinamaailma vaatii joustavaa osallistumista puolin ja toisin.


Valtio ei voi jakaa vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen, 

 ... koska ihmisen yksi perusperiaate on päästä helpommalla. Jos tarjoamme rahaa systemaattisesti ja vaatimuksitta, ylläpitää se tekemättömyyden mentaliteettia. Ihmiset ovat luodut tekemään yhdessä jotain, josta saa yhteenkuuluvuuden, osallistumisen ja hyödyllisyyden tunnetta. Ihmisen on tehtävä työtä kykyjensä mukaisesti, me emme kestä lisääntyvää vapaa-aikaa; tällöin on vaarana degeneroituminen. Taantuma lisää kilpailukyvyttömyyttä.


Kansainvälistyminen muun muassa ruokkii palkkaeroja selitykseksi kilpailukyvyn puutteelle 

Globalisaatio on suuri tulonjaon kehitysoppi, jossa suuret rajattomat yritykset hajautetulla toiminnalla tuottavat suurimmat voitot täyttäen myös rajattomat omistajaintressit kasvavina osinkoina. Nyt on vallalla omistajan ja toimivan johdon etuajattelu itse "lattia- ja välitason" kustannuksella. 

Nyt etsitään halvinta menetelmää päämääränä suurin jaettava osinko. Tämä vallitseva aikakausi hyödyntää kilpailun työstä tehokkaasti ja vääjäämättä ajaa länsimaita siirtämään työnteollista tulonjakoa kehittyviin maihin, missä kohtaa myös useasti suurin kysyntä.


Me maksamme aikaisemman siirtomaapolitiikan hintaa! 

Kolonnialismi ja suruton raaka-aineiden ja työvoiman hintaryöstö kostautuu nyt ostovoiman paluuvirtana moniin nouseviin talousmahteihin. Meidän kilpailukykyvastaus on tehokkuuden nousu; yksinkertaistaen voisimme sanoa, että jokaisen länsimaalaisen työntekijän, myös johtajan, olisi oltava esim. viisinkertaisessa palkkaerossa työtehokkuudeltaan viisinkertainen ollakseen kilpailukykyinen. 

Toinen kilpailukeino on olla nokkelampi, innovatiivisempi, oivaltavampi ja motivoituneempi. Kolmas vaihtoehto länsimaille on luopua osasta elintasoansa, joka voisi pelastaa maapallon lämpö- ja päästökuormalta.


Valtio voi tarjota yhden ratkaisevan kannustimen kansalaispalkan sijalle, 

verotuksemme tulisi siirtyä kokonaan kuluttamiseen, siis välillisiin veroihin. Kaikki ansaintaan liittyvä on vapautettava verosta, näin ruokitaan luontaista ihmisen "ahneutta" yrittää ja tehdä ilman tulonjakorasitteita työtä ja aikaansaada työtilanteita. Kaikki kulutustapahtumat ovat verolle pantava painottuen rasitteellisuudesta ympäristöämme kohtaan ja palkiten työllistämisestä.


Niin kauan kuin ihminen kilpailee, on kehitys taattu myös yhteisönä 

Ihminen inhimillisenä eläimenä on luonut turvajärjestelmät itsensä eduksi helpottaen taloudellisen nousunsa myötä työntekoa, vastoinkäymisten kohtaamista ja lisäten vapaa-aikaansa.


Elämme rahan aikakautta ja vertauksemme perustuvat ostovoiman käyttöön ja näkymiseen 

Prekariaatit haluavat muutosta "yrittämiseensä". Siirto pätkätöistä normaalin työajan puitteisiin vaatii vastineeksi palkkajoustoa. Yrityksen ja yrittäjän on taas kannettava vastuunsa ja osattava jakaa hyvin mennessä voittoa myöskin joustavasti olematta pelkästään itse ahneuden tyydyttäjä. Jokaisen ihmisen on myös itseään ohjaten hyväksyttävä normaali kilpailutilanne. Meidän on itse huolehdittava osaamisestamme.


Kaikkinainen vauraus ja liiketoimi voittoineen perustuu kulutukseen ja toimeliaisuuteen 

Kuluttaja on markkinatalouden kuningas. Peruskansalainen on liiketoiminnalle merkittävin tekijä, suuret massat aikaansaavat suurimmat tavara- ja rahavirrat. Markkinatalous perustuu mainontaan, joka ohjaa meitä. Vastuullinen kuluttaja pystyy joukkovoimana muuntamaan kulutustansa - luoden uhkaa yrityksen omistaja-ahneusmomentille. 

Ostoboikotti internet aikakaudella on erittäin tehokas vaikute muuttamaan yrityksen filosofiaa ja käyttäytymistä. Rajaton ja "maaton" liikemies on täysin riippuvainen ostajista. Paras keino turvata kotimainen työllisyys on päätös kotimaisuuden ostamisesta. 

Yrityksen paras päätös ylläpitää kykynsä, on taloudellisen tuloksen oikeudenmukaisempi tulonjako omistajien ja työntekijöiden kesken. Vastuullisuus on nostamassa päätään ahneuden kustannuksella. 

Meidän kaikkien on kannettava huolta kokonaismotivaatiosta ylläpitääksemme kotimaamme maailman kartalla.



Ilkka Luoma

JK. Oliko vuonna 2006 krjoitettu artikkeli liian optimistinen, kun nyt juuri vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kaikki nuo jutun aiheet ovat esillä - todellakin kaikki. Olimmeko jyvällä ja jäljillä tuolloin vuonna 2006?

PS. Kappalejaottelu on luotu 8. lokakuuta 2015 - mitään muuttamatta, lisäämättä tai vähentämättä.