Näytetään tekstit, joissa on tunniste työnantaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työnantaja. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, lokakuuta 23, 2016

Kumpi ensin - toveri vai työtä hänelle antava omistaja?

ID-IN3



Ihmisten eli yhteiskunnan jäsenten koulutus vai yrityksille tukea löytää työtehtäviä, jotta voisi palkata väkeä. Melkoinen työ- ja koulutuskulttuurillinen vastakkainasettelu. Pitääkö asetella vastakkain vai olisi sovitettavissa jokin tasapaino?

Kumpi ensin - kouluttautumismahdollisuudet vai työntekoon liiketoiminnalliset edellytykset? 
Vain kommunismissa, ideaalisena, voidaan tuo yhtälö ratkaista tasa-arvoisesti, mutta kun tuo ideaalinen kommunismi ei istu meidän evoluution luomaan kilpailuhenkeen, jonka sanotaan saattaneen meidät yrityksen ja erehdyksen kautta "eläinkunnasta" ihmisyyden ihmisyyteen - näinkö?
Onko evoluutio epäonnistunut - ei ole, sillä se ei erehdy, se vain korjaa! 

Vihreät - De Gröna asettavat koulutuksen yritystukien edelle ---

Yritysten toimintaedellytykset olisi päivitettävä täysin tyhjältä pöydältä - mullistava digitalisaatio, pilveistyminen, robotisaatio ja automaatio yhdistettynä yksilöllisiin ympäristöjälkikustannuksiiin heittävät työntekijät reserviin useissa työtilannejärjestelyissä, jolloin itse yrittämisen,yrityksen ja yhtiöiden toimintaedellytykset on katsottava aivan uudesta näkökulmasta.
Ehkä Ville Niinistö ei ole tätä oivaltanut, mutta poliitikkohokemallisesti koulutuksen merkityksen kyllä - koska se on turvallinen näkökulma, sillä koulutustahan tarvitaan aina. Koulutus on ikäänkuin evoluutio - sopeutumista muuttuviin tilanteisiin - kysymys on lopulta vain "kellotaajuudesta"!

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma

...
IN - kirjoitussarja numero 3.

torstaina, heinäkuuta 24, 2014

Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!

... kansalaispalkkalainen ...?



Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon 1] – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittäväsati kaikea [-rafl.] 2] 3]

Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä 4], joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä 5], mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?


...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.



Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän

Automaatio on voimaa 6], näin saadaan lakkoiluherkät 7] toverit pois linjoilta ja tuotanto saa kasvaa – onhan kasvuhokema 8] se yleisin haukahtelu, mitä työnantajaleiristä kuuluu. Myös poliitikot ja tutkijatkin ovat hurahtaneet tähän kasvukiimaan, pitää saada enemmän, nopeammin ja yhä useammille. Milloin biosfääri, josta elinvoima ammennetaan sanoo ”painavan sanansa” ja painaa stoppibittiä? 9]



Eläkeikä puhuttaa
[ E65 ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/2010/08/23/elakeikakeskustelu-alkaa-vasta-nyt-todenteolla-e65-e67 - ]

Nyt eletään pidempään, osa terveempinä ja osa raihnaisimpina. Toverista pitää puristaa kaikki irti – näin sanoo bisnesmiesten oppikirjat. Usein puristus vaahdotetaan mukavilla työhyvinvointilupauksilla, jotka aina lisäävät kuitenkin kustannuksia. Kustannus-tuottoajattelu pitäisi kait saadaan uuteen tarkasteluun. Työtä pitäisi tehdä lopulta tekijänsäkin ehdoilla, mutta muistaen, että työllä on teettäjänsä ja hänenkin pitää elää.



Kuinka paljon meidän pitää tehdä töitä?

Helppo kysymys; niin paljon, että toimeentulo turvautuu siten, että seuraavanakin päivänä on kiva mennä töihin. Tältä osin työn pitäisi kiittää myös tekijäänsä. Samalla toveri on tuottoisimmillaan ja kantaa parhaiten vastuun tekemisistään ja näin teettäjäkin saa mitä tälle kohtuullisesti kuuluu.



Oletko valmis alentamaan palkkaasi?
[ Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=976157 - ja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/tyota-vaikka-pienemmalla-palkalla.html - ]

Vaikea kysymys, valitetaan kun hinnat, syöminen 0], eläminen ja asuminen kallistuvat jatkuvasti. Suomalaiset saivat koko 2000 -luvun ensi vuosikymmenen suuremmat reaaliansionousut kuin miesmuistiin, matalien inflaatioiden aikana. Teemme vähemmän työtä kuin eu-toverimme, olemme samalla enemmän lomalla, paljon enemmän kuin amerikkalaiset, japanilaiset – puhumattakaan kiinalaisista.



Palkkojen alennus vähentää vääjäämättä kulutusta,
[ Oletko valmis puolittamaan kulutuksesi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 - ]

josta taas luonnon pitäisi kiittää. Jos kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset – tarvitsisimme 2-3 maapalloa lisää, ja tätä ei mikään automaatio tai robotisaatio tee



Työ on elämän suola, ja jokainen tarvitsee sitä

Työ luo sosiaalisuutta, yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemisen miellyttävyyttä sekä tunnustusta, että kuuluu joukkoon, vaikka työpaikkakiusaaminen *] on kiristyvissä organisaatiotilanteissa lisääntynyt. Olemmehan aika-ajoin ”ilkeitä” ja haluamme näyttää ja näpäyttää – tueksi heikolle itsetunnolle.

*] Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/koulukiusaajasta-tyopaikkakiusaajaksi.html -
...


Osa-aikaistettu työttömyys?
[ Prekariaatti ~ x http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/prekariaatti-on-huomisen-uusyrittj-ja.html - ]

Siintääkö ylihuomisessa pätkätyöllä osa-aikaistettu työttömänä olo, jolloin yhteiskunta maksaa piilokansalaispalkkaa työttömyyspäivärahana, johon saadaan liittää huomenna jo suurempi työssäolokorvaus kuin 300 euroa kuukaudessa ( miinus verot)? Näinkö siirrymme hiljalleen kansalaispalkkaan?



Työ vapauttaa turhalta vapaa-ajalta
[ Yleensä mellakoitsijat ovat hätäänsä huutavia nuoria, vailla työtä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html - ]

Monet ongelmat sikiävät hetkiltä, jolloin ei ole mitään tekemistä. Tekemättömyys on yhteiskuntarauhan myrkky ja palava tulitikku epäoikeudenmukaisuuden ja väärin kohtelun liemeen. Sanotaankin, että ”työ vapauttaa” - no, sen pitäisi vapauttaa haluun löytää mielenkiintoisia ratkaisuja säästää resursseja, energiaa ja turhan tekemistä kyllästyneille kuluttajille.


VIITTEET
1] Tulevaisuutemme lasikuutioissa! ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa - [scifi]
2] Robotit korvaavat ihmiset? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen -
3] Automaatio ajaa meidät palvelemaan toinen toisiamme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html -
4] Todellinen työttömien ja työtä tekemättömien aktiivi-iässä olevien määrä on todennäköisesti paljon suurempi, jopa 450.000. Kaikki eivät enää edes ilmoittausu TE-toimistoon aktiiviseksi työnhakijaksi eli poistuvat työvoimavahvuudesta, monenkin syyn summana – syrjäytyminen, epäusko itseensä, henkinen väsymys tai jokin muu epävarmuuden tekijä, joka on syönyt ihmisen itsetunnon.
5] Nuorisotyöttömyydessä muhii aikapommi! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/nuorisotyottomyydessa-kytee-aikapommi.html -
6] Automaatio ja robotisaatio kiihdyttävät luontotasapainon järkkymistä? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html -
7] Lakkoilu johtaa lopulta palkanalennuksiin! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html -
8] Kulutushokemasta toimeliaisuuteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -
8] Kasvuhokema käy luonnon päälle! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -
9] Bioenergia romahduttaa ravintotuotannon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html -
0] Syömme liikaa ja liian halvalla!? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=853299 -


PS
Filosofi Pekka Himasen ”kertosäe” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/etta-ehdimme-kuunnella-kertosakeen-yle.html -





Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL Vf IL BL 3712 JON. - BLOG 38955
---23072014---

doc.: tyo_teettajaansa_kiittaa_23072014.doc – OpenOffice Writer

663 | 6804

maanantaina, kesäkuuta 24, 2013

Työn vastaanottaminenkin on riskitekijä


Mitä riskin ottaminen merkitsee? Riski on alati oleva uhka, jota koetetaan hallita kokemuksella, koulutuksella ja osaamisella sekä herkkyydellä havaita uhkia. Kaikki uhat eivät ole tiedossa, koska kokemus eikä tutkimus ole koskaan täydellistä. Yrittäminen, yhtiön omistaminen ja työn tekeminenkin ovat riskin alaista toimintaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja  Ilpo Kokkila alleviivasi yrittämisen olevan riskien ottamista 1]; totta. Voimme samaan hengenvetoon todeta, että työn vastaanottaminenkin on riskin ottamista – koskaan ei tiedä miten työ voidaan parhaalla tavalla tehdä ja riski on sekin, jos työn teettäjä ei ole ajan tasalla eikä osaa johtaa resurssejaan.

1] Työpaikat, mutta ennen kaikkea työpaikkojen synnyttäminen, edellyttävät riskinottoa. Jonkun on investoitava ja kannettava riski” – EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila liiton kevät seminaarissa 2013 [julkaistu EK:n Primassa 3/2013, s. 45  – tämä on esimerkki kokonaisvaltaisen asian puolittaisesta käsittelystä (ymmärtämisestä) ja sokeus olla näkemättä metsää puilta. Toisaalta EK on edunvalvontajärjestö, joka ajaa tiukasti omia etuja. Prima ~ http://www.ek.fi/prima  -


Yhteinen riski on sen sijaan menestymättömyys

Jos työnantaja menestyy – olisi oletettavaa, että sen resurssit, muun muassa työntekijät pääsevät nauttimaan tasa-arvoisesti ja panoksiensa mukaisesti otetun riskien hallinnan voitoista.  Tulos muodostuu resurssien hallinnasta, markkinoiden ymmärtämisestä , sisäisestä johtamisesta ja ulkoisesta julkikuvasta – mukaan lukien ympäristövastuu ja asiakasempaattisuus.

Riski menettää asiakas on yhtä vahingollinen tapahtuma kuin riski menettää arvokkaita resursseja. Työntekijä ottaa riskin tullessaan taloon työhön – erityisesti, jos hänellä ei ole kokemusta, tietoa tai näkemystä mihin on menossa. Julkikuva on saattanut olla ”sliipattu” ja sisäiset ongelmat taitavasti piilotettu.

Omistaja ottaa riskin sijoittaessaan

Taitava omistaja ei aseta kaikkia ”munia samaan koriin” – vaan hajauttaa riskiä. Työntekijä ei voi hajauttaa työtään, vaan on oltava moraalinen yhdelle, jolloin ”munat ovat yhdessä korissa”. Työntekijä usein panosta kaiken yhteen kohteeseen – omistaja taas voi ansaita tuottoja useasta  sijoituskohteesta.

Toimitusjohtaja kantaa riskeistä yksin vastuun –

… yhdessä hallituksensa kanssa. Toimitusjohtaja laittaa moraalisesti kaikki yhden kortin varaan – tosin hän on monesti osannut neuvotella poistumispaketin, jolla turvaa tavallisella elämän menolla tulevaisuuttaan useaksi vuodeksi. Työntekijä taas turvaa kykyynsä, ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen ja vakituisen osalta maksimissaan kuuden kuukauden irtisanomispalkkaan – sitten hän tavallisesti jää ”tyhjän päällä” – ellei löydä korvaavaa työtä.


Ensimmäinen riski syntyy,

kun siittiö kohtaa munasolun – liitto ei saata tuottaa hedelmää, eikä yhdistymisestä synny mitään. Synkronointia ei tapahdu, ja alkio ”kuolee jo ennen syntymäänsä” , jo ennen varsinaista solun jakaantumista. Itse asiassa vieläkin aiempi riski syntyy ”puolielämän” – siittiöiden kilpauinnissa;  yleensä vain yksi voittaa mahdollisuuden ”kuolemattomuuteen”. Elämä on täynnä riskejä tästä lukien – niin omistajalla, työnantajalla, johtajalla kuin työntekijälläkin.

Ihminen on laumaeläin

Lauma kantaa vastuuta riskien hallinnasta yhdessä. Laumalla on myös johtaja, jonka pitäisi olla kokenein ja osaavin. Johtajan pitää myös kantaa vastuuta laumasta. Vastuunkanto luo laumalla menestymisen mahdollisuuksia.

Vastuu antaa myös oikeuksia,

koska tuolla johtajakokemuksella huolehditaan laumasta, ja huolehdinta luo turvaa lauman muille jäsenille. Näin riskit ovat hajautetut – yhdessä ponnistaen lauman kyky ja elinkelpoisuus ovat soputuvammat ympäröivään evoluutioharmoniaan.


Markkinatalousoppi kasvusta on suuri riski biosfäärille

Yrityselämässä markkinatalous ja oppi jatkuvasta kasvusta rakensi hallitsemattoman riskin maailmanlaajuisesta kilpailusta sekä eriarvoisista ostovoiman ja talousmahdollisuuksien yhdistelmistä.

Kasvuhuumassa otettu riski lisää biosfääriharmoniaa rikkovia ympäristötekijöitä, vahingoittaen luonnon oman ”hitauteen” liittyvän evoluution rakennuselementtejä – näin nopeutimme ”hitaan kehityksen oppia” haluamalla lisää, lisää ja vielä kerran lisää – näin oli suurin ihmiselämään liittyvä riski otettu.


Riski on yhtälön tulos, jossa likikään kaikkia muuttujia ei tunneta.


PS.

Nytkin Juhannuksen aikana riski elämästä kohtasi parikymmentä kuolemaa – koska ei osattu arvioida osin tuntemattomia uhkia – vaikka monien osalta riskit olivat hyvin tunnistettuja – jo aiemmin.


Ilkka Luoma




ALFbUS

BLOG 20 094| 1 339 – IL

---23062013---