Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokatuotanto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokatuotanto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, heinäkuuta 03, 2013

Bönderäppiä kaupunkilaisille!


Bönderäppi  räppää – ennen muinoin Keskustan ikijuures Paavo Väyrynen tanhusi itsensä Kekkosen suojatiksi ja salaisuuden vartijaksi – näemme vielä Paavon korkeassa virassa tai toimessa, onhan hän vielä niin kovin nuorikin. Nyt maajussi heitti räppäämällä itsensä kaupunkeihin – teki markkinointi-iskun, mistä ravinto ja elämä lähtevät.

Kaupunkilaiset ovat oivaltaneet, että ravinto, ruoka ja elinmahdollisuudet kumpuavat mullasta, pellosta ja sieltä, missä osataan maata muokata, viljellä ja satoa niittää. Maajussi nousee arvoonsa, kun ravinnosta syntyy pula.

Nyt ruokaa on vielä riittämiin ja halvalla 1], varsinkin kun ruokakauppojen ”viimeistä päivää” miinus 30-50% aleliput ovat liimautuneet tuotteisiin – yhä enenevässä määrin. Saksalainen Lidl koettaa lisäksi murtaa kotimaista S- ja K – merkin keskinäistä duopolia. Sinä kuluttajana päätät, mistä ostat.

1] MTK:n ja Suomen Pankin tilastot paljastavat, että suomalainen käyttää käytettävissä olevista tuloistaan tänään noin 13 prosenttia ravintoon eli Maslowin tarvehierarkian tasolle kaksi – ykköstasollahan on vesi ja hengitettävä ilma.


Räppäämällä tutuksi!

Jokin mainostoimisto on oivaltanut myös, että kaupunkilaisten ja maalaisten (anteeksi tämä nimitys – mutta se on tarkoitettu hyvällä) keskinäinen eripura, epäluottamus ja  –luuloisuus täytyy eliminoida, sillä tämä kansakunta tarvitsee toinen toisensa ja se sujuu paremmin, jos saamme olla kylläisinä kohtaamassa paljon suuremmat ongelmat, jotka tulevat rajojemme takaa.

Olemme idän ja lännen vedenjakajalla;

se tarkoittaa sitä, että meidän on huolehdittava erityisen hyvin (ei ruotsalaisittain) oma puolustuksemme, omavaraisuutemme ja keskinainen toimeentulomme, jotta pärjäämme ”oven takana” kuumottavasta kriisistä, jossa ravinnon talousmerkitys kasvaa ja sen myötä omavaraisuutemme.
Olkaamme kiitollisia,

että meillä on pinta-alallisesti suuri eurooppalainen maa-alue, jossa asuu suhteellisen vähän ihmisiä – riitelemään keskenään, puhumattakaan eri kansallisuuksista, jotka tappelisivat uskonnoista, kielistä ja kulttuureista. Olkaamme suomalaisia ja kaupunkilaisina ”räpätkäämme” maaseudun tahdissa sellaiseen hyväksyntään, jossa tarvitsemme kaikki aitosuomalaiset yhteiseen koitokseen pärjätä huomenna ja ylihuomenna.

Sotiemme aikana, kun kansakuntamme eli talvensa paljolti saksalaisen ravinnon varassa, kun maajussit olivat yhdessä kaupunkiväestön kanssa rintamilla puolustamassa isänmaata – nousi maalaisserkku arvoonsa, häneltä sai jopa voita – kun osasi olla huomaavainen ja kaupunkilainenhan osasi –unohtaen taas, kun koitti ”paremmat ajat”.

Räppi yhdistaa nuoria ja nuorissa on tunnetusti tulevaisuus

Vaikkakin nyt nuorista liian moni on työttömänä. Saisimmeko heistä työvoimaa maalle, jotta saamme omavaraisuutemme nousemaan. Arvostaisiko nuoriso paluuta juurille, sillä 80 prosenttia väestöstämme on yhden – kahden sukupolven päässä maaseudun mullasta.

Olisiko tähän kiireiseen elämänrytmiin parempi vaihtoehto kiireettömyys ja pienempi kulutus, vaikka talousviisaamme vaahtoavat jatkuvasta kasvusta, lisäkuluttamisesta, ekstra ostovoimasta – siis kasvusta kasvun perään. Eikö talousviisaat ymmärrä, että ”rajallisuudesta et jatkuvaa loputonta kasvua niitä”.

Maaseudun uusnousu

[ … Maa elättää ja rannat kutsuvat. Kaupunkien mehiläiskennot vaativat määränsä verran peltohehtaareita ja nuo hehtaarit täytyy jossain viljellä, parempi kotimaassa kuin ulkomailla … ]

Selitteeksi ulkomaalaisuudesta saamme usein kotimaisen ravinnon korkean hinnan. Miksi ruoka maksaa niin ”paljon”? No, maaseutuväestölläkin on ollut oikeus samantyyppiseen materiaalisen elintason nousuun kuin kaupunkiväestöllä, tosin ravinnon hinnasta  uppoaa juuri kaupunkiväestön työllistämiseen sievoinen lovi!

Ilman kotimaista ravintotuotantoa katoaisi saman tien noin 150.000 työpaikka – niin paljon kotimainen ravintoketju tuottajalta kuluttajan suuhun työllistää. Pitäisikö tämän asia muistaa paremmin?

Olisiko aika yhdistää voimat ja yhdistää maaseutu- ja kaupunkisuomi?

Tosiasia on se, että meidän reilu viiden miljoonan kansakunta ei kestä vastakkainasettelua pääkaupunkiseutu – muu Suomi.  Tarvitsemme molemmat. Jokainen voi päässään laskea kuinka paljon peltohehtaareja pääkaupunkiseudun 1,5 miljoonaa ihmistä tarvitsevat – pysyäkseen hengissä. Nuo hehtaarit sijaitsevat muualla kuin Kehä III:n sisällä. Kriisiaikoinakaan ei aina meille ystävä ollut Saksakaan pystyne joka hetkeen olemaan avuksemme – meidän on tultava toimen ominemme.

Olisiko Persukeskusta poliittinen ratkaisu yhdistää Suomi!






Molemmilla puolueilla on samat juuret – kotimaisuus, oma rauha, oma raha ja omat rajat, joita parhaiten puolustaa juuri aitosuomalainen itse. Näiden kahden välillä ei ole edes johtajaongelmaa, koska nykyinen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä 2] on jo hississä kohti pääministeriyttä ja Timo Soini 3] on paras sisäministeriaines pitkiin aikoihin – uuden yhdistettävän kansanliikkeen johto voisi olla ”kaksoismonarkia” jaettuine vastuualueineen, uskonpa, että Soini ja Sipilä tulisivat erinomaisesti toimeen – yhdessä.

2] Pääministeri Juha Sipilä ~  http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277


Bönderäppi räväytti!

Kerrankin oikea meininki – humoristinen, hauska ja vetoava – yhdistävä sekä kättä ojentava.  Erinomainen esimerkki mainostoimistomaisesta kekseliäisyydestä yhteisen asian eduksi ja hyödyksi.
Räväyttääkö cityräppi?

Lähdetään mukaan ja teetetään kaupungeista vastine, jolla houkutellaan maaseutuväestöä luoksemme – tehdään yhdessä uusi uljas Suomi, suomalaisille – puolustetaan se itse ja ilman turhia liittoumia. Tarvitsemme vain erinomaiset suhteet Venäjälle, Saksaan, Ruotsiin ja Kiinaan – se on siinä, niin ja tietenkin yhtenäisen kansan!

Ilkka Luoma


Sent

Sent: Wednesday, July 03, 2013 11:25 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

AL - FbUS

BLOG 20 496 | 1 532  - IL
---03072013---

767

torstaina, tammikuuta 06, 2011

Lisää hiilidioksidia - ruoka loppuu!?




(Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)


[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!


Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima

Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.


Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa

Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.

Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?

Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.


Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa

Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.


Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista

Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.


Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan

Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.


Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa

Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.

*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage


2009: PHOTOS CCS ---  http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/   ---
2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/  ---

**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.kuvat.fi/

...
Sent:

Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi


Sent: Thursday, January 06, 2011 5:39 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Tarvitsemme lisää hiilidioksidia - ravinto vähenee per ihminen!


Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys