Näytetään tekstit, joissa on tunniste MAASEUTU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MAASEUTU. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, heinäkuuta 05, 2024

Miten onnistuisi maallemuutto?

 COUNTRY|2908|498682|SIDE



 
****



Lähemmäksi ravintoa, likemmäksi vesiä ja lopulta onnistuneesti paluu rauhallisuuteen --- kyllä maalla on mukavaa - olisiko?

__ __
Aloitetaan historiasta, läpiajosta tehostamiseen ja lopulta aiheutettuihin ongelmiin - terveysongelmiimme?

HS-ote: " .. Tutkimuksessa huomattiin, että viljelykiertohistoria vaikuttaa pitoisuuksiin. AMPA- ja glyfosaattijäämien pitoisuudet olivat merkittävästi korkeampia viljavaltaisessa viljelykierrossa kuin nurmi- tai vilja–nurmivaltaisessa viljelykierrossa .. "

HS-linkki ~ https://www.hs.fi/suomi/art-2000010536549.html -
HS-otsikointi:
"Suomen pelto­maista löytyy yleisesti torjunta-aine­jäämiä, osasta myös nykyisin kiellettyjä aineita
Tutkimukset | Suurimmassa osassa tutkituista pelloista riski ympäristölle oli pieni. Suurin riski ympäristölle havaittiin vihannespelloilla."

Toimittajana Markus Puolakanaho STT

__ __
IJL-kommentti laajana aineistona ja yllättävänä ehdotuksena syvällisen tutkimuksen piiriin - byrokratisoitunut virkakoneisto, luomu ja desentralisaatio |1 paluuna maalle |2 -perheinä .. - ehkäpä luomun pariin:

" .. Mikä olisi virkamiehistön oikea koko –

-- tämä onkin suuri, miltei elämääkin suurempi juttu. Koko yhteiskunnan arvopohjaistuminen hyöty- ja tuotosnäkökulmiin voidaan aloittaa tästä virkahallintokoneiston täydestä remontista.


Mittaus alkaa ruoka- ja ravintotuotannosta –
[ … arable land - peltoviljelymaa-alueet ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Arable_land - ]


.. tiedämmehän, että virkamieskin tarvitsee leivän ja päivittäisen aterian. Tänään maatalous ei työllistä juuri mitään vastaavuutta sen oleelliseen merkitykseen nähden.



Täysluomuun siirtyminen avaa uudet työllistymismahdollisuudet ja paluun maalle

– nykyinen noin 80.000 2] (vuonna 1986 luku oli ~ 240.000) työllistyvyys pitää vähintään viisinkertaistaa 400.000:een ja tämä luku on pohja kaikelle muulle, mikä elantoa sekä työtä antaa ja ihmiskaltaista inhimillisdemokratiaa valvoo.

Tekoälyinen automaatio 3] hoitaa ”turhat” työt historiaan ja paluu maalle on tosiasia. Maatalous on elinehto, sillä kaupunkilainenkin on oivaltanut, että maito, porkkana ja lisäaineeton ruisjauho Sale' een ja K-Market' tiin tulevat maalta, mielellään vieläpä suomalaisesta luomutuotannosta. Lähituotanto, luomu ja maataloustuettomuus ovat huomisen avainsanoja.


''  Maksamme ravinnostamme sen oikean hinnan - mikä se muuten olisi?


Kahdeksankertaisuudessa piilee asian ydin! (?)

Kreikkalaiset filosofit määrittivät jo ~ 3.000 vuotta sitten, että suurin palkkaero voi olla kahdeksankertainen. Jos maatalous tuottaa työtä suoraan ihmisille 8 x 50.000 maatalousyksikköä (=perusmaatilaa) eli 400.000 ihmiselle, niin muiden ammattien työntekijöiden ja esimiestason henkilömäärä on 8 x 400.000 eli 2,4 miljoonaa työntekijää ---

… Kuten edellä oli todettu tekoälyllinen automaatio huolehtii rankalla kädellä turhat ihmisduunit pois ja voimmekin nyt säätää sopivan kertoimen pudottamaan ihmistyötä pois –

.. olisiko se esimerkiksi 10 prosenttia, jolloin ihmisiä töihin tarvitaan noin reilu 2,1 miljoonaa + maatalouden 0,4 miljoonaa – ollaanko lähellä todellisuutta?
Mitä loput yli 2,5 miljoonaa tekevät, no hehän ovat alaikäisiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä ja työttömyys on liki nolla! 4]"


Kahdeksikon organisaatiot!

Organisaatiot muodostetaan samoin tällä kahdeksan luvulla – 8 henkilöä tarvitsee ryhmänvetäjän ja ensimmäinen päällikkö tulee kuvaan mukaan tuossa 64 henkilön kohdalla. Johtajaa tarvitaan vasta määrässä, joka vastaa 8 x 64 eli 512 henkilöä. Näin organisaatio litistyvät ja tehostuvat. Johtajalla on esikunta – kahdeksan henkilöä. Organisaatiot ovat kolmikerroksisia, tai vähemmän. .. "

__ __ __
Ensiviitteet:
|1 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hajasijoitus - eräänä selitemuotona
|2 ~ https://yle.fi/a/3-11233350 -

"Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua
Sitran tulevaisuusselvityksessä näkyy useita maaseudun nousua lupaavia asioita."

..
2] Katoavat työpaikat [YLE] ~http://yle.fi/uutiset/ovatko_alasi_tyopaikat_katoamassa_katso_laskurista_miten_rakennemuutos_on_muuttanut_suomea/7148743 -
3] Autorobotisaatio kehityksensä alussa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
4] Työttömyys luo lisäongelmia ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20282-tyottomyys-ei-ole-pelkka-ongelma-vaan-syy-lisaongelmiin -



__ __ __

EKSTRA


~ Kyllä maalla on mukavaa – mutsie.fi - 


Ote ylläolevasta linkistä: " .. Yhtenä aurinkoisena aamuna tepsuttelimme paljain jalon tytön kanssa puutarhaan ja napostelimme viinimarjoja suoraan pensaasta. Myöhemmin napsin äidin kasvihuoneesta lämpimiä pieniä tomaatteja ja korianteria maasta. Mietin, kuinka kurjaa olisi, jos en voisi viedä tytärtäni maalle. Jos meillä ei olisi mummilaa landella. Olen asunut Helsingissä yli kymmenen vuotta, mutta olen sielultani ihan landepaukku. On ihanaa, että lapseni saa viettää aikaa mummilassa, metsäretkillä ja rantasaunalla. Ihmetellä mummin kukkamaita, omenapuita ja marjapensaita. Lähteä mummin kanssa bongaamaan lähimetsässä asustavia liito-oravia. Työntää varpaat multaan. .. "


..

__
155286


|  32  SUOMI24  226  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  | FB tilannehuone  |  X  |



_

2


x


__



..

maanantaina, maaliskuuta 20, 2023

Etätyömahdollisuus ajaa meitä vetten äärelle ja maalle mullan tuoksuun

 B|2503|398738|IO


Kuva: ~ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/e93aeea2-7cbe-5e7b-96c3-5c144791d75e -, otsikoituna näin: 

"

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Pitkäaikainen vihreiden vaikuttaja Pekka Sauri kirjoittaa, ettei enää suostu kaupunkien ja maaseudun väliseen vastakkainasetteluun.

" 

-toimittajana Hanna Lensu.


***


" .. Kyllä maalla on mukavaa .. !"

~ etätyökin sujuu kuin kesäyönvalssi .. 


[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin: "Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]


__
[20U06] -- Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä

1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.

Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.



Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle

Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.

__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa

On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen. Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.



Kallistuva ja vähenevä bensiini tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin

Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan 5% Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle", jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.



Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin

Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.

_
Paljon puhuttu etätyö alkaa olla tätä päivää,

.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.

Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.



Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa

Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme 3,7 maapalloa.



Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,

.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.



Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä

Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.



Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole

Meillä on yllin kyllin tilaa, niin kaupunkeina kuin maaseutuna ja rantoina sekä puhtaina metsien hiljaisuutena. Suomen väestöntiheys on meidän ainutlaatuinen hyödyke. Suomi on sekä kaupunki- että luontoihmisten maa. Meillä voi toteuttaa tarpeensa kuulua ja integroitua luontoarvoihin kuin myös sosiaalisuuteen suuremmassa ihmisjoukossa.



Valinta on meidän!

Onkin syytä säilyttää viherkeitaat lähellä metropoleja kuin myös kehittää pienien kuntien keskinäiselinvoimaa pienoiskeskuksina ja vähemmän oravanpyörällisinä elinympäristöinä. Suomi tarjoaa kaikille jotain ja paluu juurille on nyt monille konkreettisesti mahdollista.

[2006]




|  24  SUOMI24  97  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |



__


108056





__

ILU-MEDIA

IJL-Productions


Kansalaiskirjoittaja






Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com


https://www.jontikka.blogspot.fi

HS-kirjoitusten lukijakommentit



__

e

sunnuntaina, tammikuuta 15, 2023

Maalla on mukavaa!

 |2439|385046|ez



Kirjoittajan oma kuva - käsi ja sormi ojentuvat sinne, mistä me olemme kaikki lähteneet - vesistä, jonne mieli hamuaa - kiirettä ja malttamattomuutta pakoon, maalle luonnon rauhaan. Kuva Espoon Nuuksiosta.


***


Suomi on suuri maa - meille mahtuu, maalle juuri mahtuu!

[20U07] - Muuttoaalto laskelmien mukaan tapahtuu asutuskeskittymiin ja pääkaupunkiseudulle vielä seuraavienkin parinkymmenen vuoden aikana;

.. maaseutu autioituu ja palvelut kuihtuvat - tyypillistä uutisointia päivästä toiseen, mutta mitä tuleekaan todellisuudessa tapahtumaan?

Kesäisin joka viikonlopun autojonot matkaavat maaseudulle, rannoille - vetten äärelle, mökeille | kalavesille mummolaan verenperinnön synnyinsijoille.

Moni suomalainen kaipaa vettä kohdukseen ja maaseudun hiljaisuutta sekä vihreyttä rauhakseen. Mummon mökit nousevat arvossaan ja kaupunkilainen ahertaa yhä useammin omassa lintukodossaan palauttaen mieliin isoisien ja -äitien työnjälkeä.

Päivä uusmaalaisen kaupunkilaisen maatilalla ei ole viljelyä ammattitarkoituksessa, se ei ole lypsyaikoja aamuisin, se ei ole myöskään jatkuvaa halkometsää, kuten oli vielä maalla niin tavallista muutamia vuosikymmeniä sitten.

Päivä kaupunkilaisen "maalla" on saunapuiden tekoa, aitan laudoitusta, saunan lattian laatoittamista - se on kaikkea sitä pientä puuhastelua, mistä peruskaupunkilainen on jäänyt paitsi toimistoissaan ja konttoreissaan.

Päivä maalla talkoissa on ruumiintyötä, joka yllättää monen fyysiseen työhön tottumattoman lihaskunnon. Moottorisaha, puhumattakaan pokasahasta, onkin väsyttävä ilmestys, mutta se tuntuukin mukavalta auringon paahtaessa ylivoimaisella ultraviolettisäteilyllä selkään.

Maalla on mukavaa - sanoo jo muinoinen laulu, ja niin se onkin: Rauha, hiljaisuus, yksinolo - 'hilippaseminen' alastomana oman pikku peltotilkun ympäri on halpa ja luontoa säästävä toimi omaksi viihdykkeeksi.



Nyt olevat aktiivisukupolvet ovat saamassa historiamme suurimmat perinnöt

Nämä perinnöt tuovat eloa maaseudulle. Kaupunkilaiset ostavat enenevästi omia maatilkkujaan - maaseutu saa uusia asukkaita, meille syntyy uusmaalaiset, joille elämänarvot ovat muuttumassa luonnoksi, harmoniaksi ja arvostukseksi maata kohtaan, joka meidät kuitenkin viime kädessä elättää.



Suomi on suuri maa asua - juuri maaseudulle mahtuu paljon toivottuja maahanmuuttajiakin!
[ ~ https://yle.fi/a/74-20007638 -, Yle-otsikoituna näin:
"Juuso Joonan kolumni: Maatalous tarjoaisi mahdollisuuden maahantulijoiden kotoutumiseen" |1
-toimittajana maanviljelijä Juuso Joona.]

Meillä on ainutlaatuisen rehevä, ihmisistä miltei autio rauhan tyyssija ja luonnoltaan rikas ja puhuttava maaseutuluonto, jossa ihmisen mieli lepää. Tähän miljööseen lähivuosina hakeutuu yhä useampi kiireeseen, ruuhkiin, saasteisiin ja jatkuvaan meluun kyllästynyt väestön osa - ainakin osaksi aikaa. Tämän kaiken monelta osin mahdollistavat mittavat perinnöt.

Monelle myös avautuu mahdollisuus palata luontoon ja juurtua uudelleen sukunsa maille, mistä Suomen väkevyys, voima ja keskinäinen yhtenäisyys on vaikeina hetkinä hätää hoitamaan lähtenyt.

Päivä maaseudulla on henkistä voimaa uupuneelle kaupunkilaiselle, se on terapiaa vetten ja humisevien metsien ääreltä.

Hetket maalla ovat vaihtelua, se on myös kysyntää muutoin toistaiseksi autioituvalle maaseudulle, jossa usein on erinomaiset ja kiireettömät palvelut myös kaupunkilaisille.



Suomi virallisten tilastojen mukaan kasautuu väestökeskuksiin

Epävirallinen tieto kertoo, että monet ovat jo kyllästyneet hälinään, oravanpyörälliseen juoksukiertoon, ruuhkaisiin terveyskeskuksiin, pinnan alta ryöpsähtäneeseen väkivaltaan kuin muihin vaikeuksiin, mitä kasautuvat ihmislaumat yhä suuremmissa kerrostaloissa synnyttävät.



Huomenna monille avautuu aivan uusi mahdollisuus -

.. se on muutto maalle, perintömaille tai muutoin omistusjärjestelyjen kautta punaiseen mökkiin oman perunamaan viereen. Kaupunkiin saattaa siitä huolimatta jäädä monelle koti satunnaisia käyntejä varten.

Huominen maaseutu työllistää - kiireettömämmin, luomua ja hitaammalla toiminnan kellotaajuudelle - mieli lepää ja loivemmat maahanmuuttajatkin tykkäävät ---



Maaseutu on luonnon väkevyyttä, se on aidon lehmänlannan tuoksua, kuin myös ääniä, jotka ovat monien korvasta jo kadonneet

Maalla on käden työlle aina tehtävää. On vain omasta tahdosta kiinni, kuinka palauttaa sitä tekemisen riemua ja havaintoa, että osaa se konttoristi, myyntimies, filosofi kuin sairaanhoitaja ja pappikin vääntää muutakin kuin allekirjoituskynää, rattia ja kirjaa - niin suurta kuin pientäkin.



Lisääntyvä etätyökin muutattaa jopa maalle!

Maaseutu on tullut vaihtoehdoksi. Paluumuutto on tullut piristykseksi riutuville pienkunnille. Kansalaiset eivät kaikki halua tornitaloja, neljiä maanalaisia kerroksia, metroja kuin jalkapallokentän kokoisia parkkipaikkoja autoilleen, joita jo pitää olla kaksi per perhe.

Maallakin tuo auto tarvitaan - ehkä se huomenna tankataan sianpaskasta tehdyllä biopolttoaineella omasta tilabiotankista - tai yhteisomistuksessa olevan tuulimyllyn sähköllä.

Ehkä muutoinkin paluumuutto innostaa ideoimaan aivan uusia ratkaisuja kiihtyvään ilmastomuutokseen, joka ajaa ylitsemme vääjäämättä.



|1 Yle-ingressi: "Maatilallamme on työskennellyt vuosikymmenten saatossa vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, turvapaikanhakijoita sekä vanhoja isäntiä ja emäntiä. Kaikki ovat hyötyneet, mutta helppoa työllistäminen ei ole ollut." -edelleen Juuso Joona.



|  7  SUOMI24  96 |  VU  |  FB  |  Vapa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |





101771




Kirjoittaja traktorin kimpussa --- 



2


Maaseutua odottaa uusi investointien aalto - ellei sitten kaupunkilainen vaadi aivan kaikkeen sähköä, energiaa ja apuvälineitä kättensä työn helpottamiseksi.

Maalla kulutus voisi olla pienempää ja luonnollisempaa - ehkä paluu maalle ratkaisee luomun, omavaraistuotannon ja riippumattomuuden sekä tuottaa mielenrauhan vedestä, metsästä ja pöllön huhuilusta kuin suden ulvonnasta - olemmehan osa luontoa, jota olemme jo nyt raiskanneet ylitse sen kestokyvyn.



..

torstaina, marraskuuta 07, 2019

Radikaalisti voimme yhdistää perussuomalaiset ja Keskustan!


"Olisinpä oivaltanut jo tuolloin vuonna 2013 - mutta en, nyt politiikan hoito on jäähyllä ja odotellen pääsyä hillotolpalle ... " -fiktioituna Timo Soinin nykypäivän mietteitä


*

FB 2 - FB 1

...
Jotain poikkeavan radikaalia - PersuKeskusta seuraavista vaaleista!

Tarkastellaan tässä kotimaisen politiikanhoidon lähihistoriaa --- 

...
[2013] YLE Aamu-TV:ssä kohtasivat tuore Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sekä kokenut kehäkettu Keskustasta – Riikan kolleega Timo Laaninen. Kansan riveistä on kuulunut ääniä yhdistää nämä kaksi puoluetta – jolloin Suomi saisi yhden ylivoimaisesti suurimman puolueen – sanotaanko toivorikkaasti kansanliikkeen – Persukeskustan.
YLE Aamu-TV:n keskustelu tuki tätä kahden nykyoppositiopuolueen yhdistämisaatetta, siksi samasta nuotistosta molempien puoluesihteerien puheet olivat, varsinkin loppupuolella – ”malttia, luottamusta, haastetta ja toivetta”.

Vähemmän puheita – enemmän tekoja!
Nyt ollaan sellaisella portilla, jossa tarvitaan riuskoja otteita; joita varovaisten puoluesihteerien puheista ei kaikunut – joko ei ymmärretä, tai ei uskalleta ääneen sanoa tai mikä pahinta – ei edes oivalleta.

Vahvat hallitukset -aikakausi
Suomessa on aika siirtyä vahvojen hallituksien aikakauteen -sellaisen voisivat muodostaa Perussuomalaiset ja Keskusta, vain kahdestaan – täytyy saada yli 100 paikkaa eduskunnasta. Seuraavista ennenaikaisista eduskuntavaaleista sellainen on nyt tarjolla.

Kaupunkilaisten ja maaseutuväen yhdistäminen
Vielä parempaa on yhdistää nämä kaksi alun alkaen agraaripuoluetta, olemmehan muutoinkin miltei kaikki vähintään yhden-kahden sukupolven päässä maaseudun mullasta. Ruokaakin tarvitaan, myös kaupunkilaiset – vaaliäänisaaliista persut hoitavat puolikkaallaan kaupungit ja Keskusta maaseudun, kun Keskusta ei kaupungeissa toistaiseksi yksin pärjää.

Mikäli Keskusta alkaa menestymään kaupungeissa, niin persuja se ei tarvitse. Toisaalta siistiytyessään ja todellisiin asioihin paneutuessaan Perussuomalainen kansanliike ei tarvitse Keskustaakaan – mutta juuri nyt heidän kannattaa paiskata rehtiä yhteistyön kättä. Kansa on heille tänään otollisimmillaan.

...
Sattuiko hyvin tähän päivään?
*


Olisiko Paavosta kekkoshengen valtuuttamana persujen ja keskustalaisten yhdistäjäksi?


...


tiistaina, joulukuuta 24, 2013

Mitä teemme tulevina vuosina - maaseudun tulet kutsuvat

Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) – jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava – jeps, tämäkin tiedetään.


Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle – vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan – arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä – jeps, tämäkin vielä tiedetään.




…
Otsikoimme vuonna 2005 kirjoituksen näin ---
Mitä teemme Suomessa lähivuosina?


Ennen Joulua kaupunkilaissilmä havaitsi tien varsilla, kiiruhtaessaan maalle, täyden kympin arvoisen tempauksen. MaaseutuNuoret olivat vieneet viestinsä esi-isien lailla nuotiotulien ääreen. Viesti oli kirkas.

MaaseutuNuoret olivat sytyttäneet tulia kaupunkilaisten kulkureiteille kohti maaseutua muistuttamaan aidosta lämmöstä ja yhteiselosta tulen loimujen heitellessä varjojaan kiireisen kaupunkilaisen kasvoille, tämän pysähtyessä viettämään lyhyttä ja lämmintä hetkeä muistaen samalla juurensa.
[ … tämä kirjoitettiin siis jo vuonna 2005 … ] Ensi vuonna saamme uuden presidentin ja toivottavasti uuden esimerkin yrittämisestä, osallistumisesta, yhtenäisyydestä ja hyväksynnästä. Ensi vuosi voisi olla löytämisen vuosi, jolloin lomakaipuumme lisäksi löytäisimme uuden maaseudun, sen maaseudun, jonka mullasta suurin osa suomalaisista on kasvanut.


Vastakkainasettelun aika on ohitse

Suomi on yhtenäinen maa ja meillä on selkeä yhteinen äidinkieli. Meillä ei ole varaa eriarvoistaa kaupungistunutta maatamme luokitukseen maaseudusta - kärjistäen esitettynä - alkutuottajina ja kaupungeista, lähinnä kuluttajina.


Tarvitsemme molemmat!

Kaupunkilainen tarvitsee maaseudun rauhaa ja maaseutu tarvitsee tyhjenemisen estämiseksi työtä ja osallistumista. Ensi vuosi voisi olla maaseutulomien ja etätyön vuosi "kotimaista suomalaisille", jolloin maatalous pontevasti loisi matkailuelinkeinoaan sivutuloksi pääelannon vankaksi tukijalaksi.

Suomalainen ruoka ei pärjää hinnaltaan ulkomailta tulevalle vyörylle. Emme kilpaile hinnalla, vaan kokonaisuudella: kaupunkilainen voisi ostaa lomailunsa ja etätyönsä päätteeksi aitoa kotimaista tilaruokaa, -viinejä, ruoan raaka-aineita ja puolijalosteita ilman ketjuuntunutta kaupan välistävetoa, tuotteissa lukien aidosti Finnmade.

...Emme pärjää Suomessa kaukoidän maiden liukuhihnoille,

emmekä perussuunnittelussakaan kehittyvien maiden insinöörimassoja vastaan ennenkuin palkkatasot tasaantuvat. Meille jää erikoisosaaminen. Suomessa on lähtökohdiltaan erinomainen koulutusjärjestelmä, jota tullaan mm. Kiinasta tutkimaan ja oppimaan.

Suomessa on vähemmän asukkaita kuin kolmanneksessa Moskovaa. Me emme pärjää perustuotannossa; me pärjäämme terävillä erityisaloilla. Huippuesimerkkeinä Ponsse, Genelec, Suunto, Marioff, Kvaerner Masa-Yardsin MARC, Silver, Kemppi, Nautor, Vaisala ja Ilmatieteenlaitos. Me pärjäämme myös logistiikassa ja sen hallinnassa; Nokia on luonut ehkä maailman tehokkaimmat tavara- ja informaatiovirtojen logistiikat.


Swissmade esikuvana Finnmade´ lle

Tulevina vuosina me voimme luoda vastaavan käsitteen kuin sveitsiläiset swissmade tunnukselleen ja heidän pankkiosaamiselleen vaitiolona, joka hakee vertaistaan. Me voimme synnyttää erityisosaamisen hienotunteisesta, ehdottoman luotettavasta kaupanjärjestelijästä suurien kaupantekijöiden välille.


Meihin luotetaan jo nyt ja meihin katsotaan niin Venäjältä kuin Kiinasta

Suomeen on jo perustumassa kaupan edistämisen järjestö niin Venäjän kuin Kiinan suuntaan *]. Suomi on saamassa erityisasemaa Euroopan Unionin itäisenä porttina; matka Kiinasta mannereurooppaan vie Suomen kautta. Suomesta on EU:n lyhin lentomatka Kiinan markkinoille. Suomesta on maailman nopein tietoliikenneyhteys EU-maana Kiinaan **]. Siperian radan läntinen päätepiste rakentuu Kouvolaan ***].


Suomi pärjää tulevina vuosina omaehtoisella puolueettomuudella, ilman Natoa 1]

Tarvitsemme niin suurien nousevien kauppamaiden luottamuksen kuin neuvottelutaidon tinkimättömän tasapuolisena neuvottelukonsulttina. Aikoinaan syntyi maailman parhaista rallikuljettajistamme käsite Flyingfinn; nämä mäkiset, aaltoset, kankkuset, vataset yms. saivat osaamisensa maaseudun syrjäisillä teillä, kokeillen mihin corollat ja escortit kykenivät parimetriä leveillä kyläpikiksillä kyyditettäessä tyttöystäviä kotimaitolaitureille.

Suomalainen "sisu ja sauna" ovat kasvattaneet maailman parhaita kuljettajia, samoin me voimme luoda maailman luotettavimpia kaupanedistäjiä saaden saman leiman kuin sveitsiläiset pankkiosaamisestaan.


Suomi on esimerkkimaa yritysmaaperän luojana;

meillä on yksi maailman luotettavimmista mahdollisuuksista luoda yritystoiminnan pohjaa ulkomaalaisille yrityksille. Suomi voisi olla monien kiinalais- ja venäläisyritysten päämaja, niiden matkatessa muualle EU:hun, ja jos vielä onnistumme näihin sisällyttämään oman lisäarvomme, olisi yhtälö valmis.


Uuden vuoden 2006 [!] ennakkoluulottomat lupaukset 2]:

Maaseutumme vireäksi kaupunkilaisten löytäessä sieltä juurensa sekä lupauksemme tehdä maastamme idän ja lännen portti kaukoidän ja idän kehittyville talousmahdeille matkalla muualle Eurooppaan, unohtamatta uudelleen nousevaa Euroopan veturia, usein Suomea auttanutta Saksaa 3].

...
VIITTEET
*] Suomessa tehtiin tilattuna työnä perustutkimus, laillisuustarkastelu ja kauppayhdistyksen sääntömääritys mukautettuna EU:n direktiivieihn ja Suomen lakiin. Konsultaatio käännettiin kiinaksi ja venäjäksi ja toimitettiin tilaajille. Tämän jälkeen konsultoinut taho ei ole asiaan puuttunut kuin päivityksinä mitä on pyydetty.
**] Suomalainen suuri informaatiologistiikan yhtiö tilasi suoran manneryhteyden valokaapelille Siperian läpi Kiinaan, koska halusi ajaa tuotannonohjaus suoraan Suomesta – mikään tuolloinen merikaapeli ei yltänyt riittävään vastinnopeuteen – eikä satelliittiyhteys tullut muutoinkaan kysymykseen.
***] Kouvolan kaupungin entisen kaupunginjohtajan herra Ahdin haaveet eivät ole vielä toteutuneet, mutta raideyhteys Kiinasta Venäjän läpi on tänäänkin todellinen vaihtoehto. Ensimmäiseksi pitäisi saada Kouvolaan kiinalaista pääomaa, joka rakentaisi tarvittavat logistiikan keskukset ja järjestelmät sekä jakelun eteenpäin.

1] Nato kysymys puhututtaa suomalaisia, ja paljon. Tämä on niitä ainoita asioita, joissa kansalaisemme suurena enemmistönä ovat vuodesta toiseen samaan mieltä ja vieläpä yhtenäisinä – ikäänkuin arkikansalaiset ymmärtäisivät paasikivimäisesti ”realiteettien hyväksymisen viisauden aluksi” paremmin kuin kolminkertaisuutta haastavat natouskovaispoliitikot … Natoa tykinpiipun täydeltä ~ http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/search/apachesolr_search/nato?filters=uid%3A23 - [US_P/il]
2] Artikkeli on kirjoitettu jo vuonna 2005, ja silloinhan odotettiin muutoksia vuodelle 2006 – nyt vuoden ollessa vaihtumassa tästä vuodesta 2013 vuoteen 2014 – voimme nyt katsoa mitä on todellisuudessa tapahtunut vuosien varrella, tähän päivään mennessä sekä kuinka osuvia olivat toiveet tuolloin vuonna 2005.
3] Saksa – EU-Europan väkevä veturi ~ http://jontikka.blogspot.fi/2012/07/saksan-vakevyys-eurooppaveturina.html – [jon/BLOG/il]


...
Ilkka Luoma

AL – US – Vf [316.] – IL

doc.: maaseudun_tulet_21122013.doc – OpenOffice Writer
---21122013---

BLOG 28155 | 2744 [JON]


807 | 7501