keskiviikkona, heinäkuuta 03, 2013

Bönderäppiä kaupunkilaisille!


Bönderäppi  räppää – ennen muinoin Keskustan ikijuures Paavo Väyrynen tanhusi itsensä Kekkosen suojatiksi ja salaisuuden vartijaksi – näemme vielä Paavon korkeassa virassa tai toimessa, onhan hän vielä niin kovin nuorikin. Nyt maajussi heitti räppäämällä itsensä kaupunkeihin – teki markkinointi-iskun, mistä ravinto ja elämä lähtevät.

Kaupunkilaiset ovat oivaltaneet, että ravinto, ruoka ja elinmahdollisuudet kumpuavat mullasta, pellosta ja sieltä, missä osataan maata muokata, viljellä ja satoa niittää. Maajussi nousee arvoonsa, kun ravinnosta syntyy pula.

Nyt ruokaa on vielä riittämiin ja halvalla 1], varsinkin kun ruokakauppojen ”viimeistä päivää” miinus 30-50% aleliput ovat liimautuneet tuotteisiin – yhä enenevässä määrin. Saksalainen Lidl koettaa lisäksi murtaa kotimaista S- ja K – merkin keskinäistä duopolia. Sinä kuluttajana päätät, mistä ostat.

1] MTK:n ja Suomen Pankin tilastot paljastavat, että suomalainen käyttää käytettävissä olevista tuloistaan tänään noin 13 prosenttia ravintoon eli Maslowin tarvehierarkian tasolle kaksi – ykköstasollahan on vesi ja hengitettävä ilma.


Räppäämällä tutuksi!

Jokin mainostoimisto on oivaltanut myös, että kaupunkilaisten ja maalaisten (anteeksi tämä nimitys – mutta se on tarkoitettu hyvällä) keskinäinen eripura, epäluottamus ja  –luuloisuus täytyy eliminoida, sillä tämä kansakunta tarvitsee toinen toisensa ja se sujuu paremmin, jos saamme olla kylläisinä kohtaamassa paljon suuremmat ongelmat, jotka tulevat rajojemme takaa.

Olemme idän ja lännen vedenjakajalla;

se tarkoittaa sitä, että meidän on huolehdittava erityisen hyvin (ei ruotsalaisittain) oma puolustuksemme, omavaraisuutemme ja keskinainen toimeentulomme, jotta pärjäämme ”oven takana” kuumottavasta kriisistä, jossa ravinnon talousmerkitys kasvaa ja sen myötä omavaraisuutemme.
Olkaamme kiitollisia,

että meillä on pinta-alallisesti suuri eurooppalainen maa-alue, jossa asuu suhteellisen vähän ihmisiä – riitelemään keskenään, puhumattakaan eri kansallisuuksista, jotka tappelisivat uskonnoista, kielistä ja kulttuureista. Olkaamme suomalaisia ja kaupunkilaisina ”räpätkäämme” maaseudun tahdissa sellaiseen hyväksyntään, jossa tarvitsemme kaikki aitosuomalaiset yhteiseen koitokseen pärjätä huomenna ja ylihuomenna.

Sotiemme aikana, kun kansakuntamme eli talvensa paljolti saksalaisen ravinnon varassa, kun maajussit olivat yhdessä kaupunkiväestön kanssa rintamilla puolustamassa isänmaata – nousi maalaisserkku arvoonsa, häneltä sai jopa voita – kun osasi olla huomaavainen ja kaupunkilainenhan osasi –unohtaen taas, kun koitti ”paremmat ajat”.

Räppi yhdistaa nuoria ja nuorissa on tunnetusti tulevaisuus

Vaikkakin nyt nuorista liian moni on työttömänä. Saisimmeko heistä työvoimaa maalle, jotta saamme omavaraisuutemme nousemaan. Arvostaisiko nuoriso paluuta juurille, sillä 80 prosenttia väestöstämme on yhden – kahden sukupolven päässä maaseudun mullasta.

Olisiko tähän kiireiseen elämänrytmiin parempi vaihtoehto kiireettömyys ja pienempi kulutus, vaikka talousviisaamme vaahtoavat jatkuvasta kasvusta, lisäkuluttamisesta, ekstra ostovoimasta – siis kasvusta kasvun perään. Eikö talousviisaat ymmärrä, että ”rajallisuudesta et jatkuvaa loputonta kasvua niitä”.

Maaseudun uusnousu

[ … Maa elättää ja rannat kutsuvat. Kaupunkien mehiläiskennot vaativat määränsä verran peltohehtaareita ja nuo hehtaarit täytyy jossain viljellä, parempi kotimaassa kuin ulkomailla … ]

Selitteeksi ulkomaalaisuudesta saamme usein kotimaisen ravinnon korkean hinnan. Miksi ruoka maksaa niin ”paljon”? No, maaseutuväestölläkin on ollut oikeus samantyyppiseen materiaalisen elintason nousuun kuin kaupunkiväestöllä, tosin ravinnon hinnasta  uppoaa juuri kaupunkiväestön työllistämiseen sievoinen lovi!

Ilman kotimaista ravintotuotantoa katoaisi saman tien noin 150.000 työpaikka – niin paljon kotimainen ravintoketju tuottajalta kuluttajan suuhun työllistää. Pitäisikö tämän asia muistaa paremmin?

Olisiko aika yhdistää voimat ja yhdistää maaseutu- ja kaupunkisuomi?

Tosiasia on se, että meidän reilu viiden miljoonan kansakunta ei kestä vastakkainasettelua pääkaupunkiseutu – muu Suomi.  Tarvitsemme molemmat. Jokainen voi päässään laskea kuinka paljon peltohehtaareja pääkaupunkiseudun 1,5 miljoonaa ihmistä tarvitsevat – pysyäkseen hengissä. Nuo hehtaarit sijaitsevat muualla kuin Kehä III:n sisällä. Kriisiaikoinakaan ei aina meille ystävä ollut Saksakaan pystyne joka hetkeen olemaan avuksemme – meidän on tultava toimen ominemme.

Olisiko Persukeskusta poliittinen ratkaisu yhdistää Suomi!






Molemmilla puolueilla on samat juuret – kotimaisuus, oma rauha, oma raha ja omat rajat, joita parhaiten puolustaa juuri aitosuomalainen itse. Näiden kahden välillä ei ole edes johtajaongelmaa, koska nykyinen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä 2] on jo hississä kohti pääministeriyttä ja Timo Soini 3] on paras sisäministeriaines pitkiin aikoihin – uuden yhdistettävän kansanliikkeen johto voisi olla ”kaksoismonarkia” jaettuine vastuualueineen, uskonpa, että Soini ja Sipilä tulisivat erinomaisesti toimeen – yhdessä.

2] Pääministeri Juha Sipilä ~  http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277


Bönderäppi räväytti!

Kerrankin oikea meininki – humoristinen, hauska ja vetoava – yhdistävä sekä kättä ojentava.  Erinomainen esimerkki mainostoimistomaisesta kekseliäisyydestä yhteisen asian eduksi ja hyödyksi.
Räväyttääkö cityräppi?

Lähdetään mukaan ja teetetään kaupungeista vastine, jolla houkutellaan maaseutuväestöä luoksemme – tehdään yhdessä uusi uljas Suomi, suomalaisille – puolustetaan se itse ja ilman turhia liittoumia. Tarvitsemme vain erinomaiset suhteet Venäjälle, Saksaan, Ruotsiin ja Kiinaan – se on siinä, niin ja tietenkin yhtenäisen kansan!

Ilkka Luoma


Sent

Sent: Wednesday, July 03, 2013 11:25 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

Bönderäppi kutsuu kaupunkilaista!

AL - FbUS

BLOG 20 496 | 1 532  - IL
---03072013---

767

Ei kommentteja: