Kuva: BSAG ~ https://carbonaction.org/etusivu/ -
...
HS:
Nobelisti A. I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo vuonna 1951
...
Ilkka Luoma
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ryöstöviljely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ryöstöviljely. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, lokakuuta 16, 2019
maanantaina, heinäkuuta 28, 2014
800. Amerikkalainen pölymyrsky uusiutuu?
Amerikkalainen pölymyrsky 1930 -luvulla
Toivo paremmasta, enemmästä ja hiukan helpommasta kiihdytti 1930 -luvulla USA:ssa talouden romahdukseen, jonka kuivana sivuhaarana oli keskilännen tasankojen ryöstöviljelyn pölymyrskyt 1]. Oli niitetty vuodesta toiseen hyviä satoja – yritteliäisyys oli saanut palkan ja elämä näytti toiveikkaalta ja menestyvältä.
Paljolti tietämättömyyden ja orastavan ahneuden vuoksi maanviljelijät yhdessä oikukkaiden säiden ja heilahtelevien markkinoiden vauhdissa tuhosivat vuosikausiksi elämisen mahdollisuudet – äiti maa oli heittäytynyt hankalaksi ja nostatti satojen metrien korkuiset ja jopa satojen kilometrien levyiset hiekkamyrskyvallit taivaanrantaan … pellot muuttuivat pölyksi.
Amerikkalainen yritteliäisyys oli näyttänyt nurjan puolensa – liian paljon liian nopeassa tahdissa. Luonto iski takaisin, ja otti omansa – muutti pellot pölyksi ja ajoi maanviljelijät Kaliforniaan etsimään leipää. Ei ollut nykymuotoisia sosiaalijärjestelmiä, joista muut paremmin toimeentulevat olisivat kustantaneet välttämättömän hätää kärsiville; mutta tuli presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal 2]
USA oli painunut muutoinkin pölymyrskyjen aikoihin New Yorkin Wall Street pörssipaniikkiin ja -romahdukseen 3]. Pankit romahtivat, työt loppuivat – miljoonia työttömiä. Oli aika mobilisoida yritteliäs ja kovan paikan edessä suuriin suorituksiin yltävä kansakunta. Kansa kuunteli, jupisi, mutta totteli – Nykyään Rooseveltiä pidetään USA:n 1900 -luvun parhaana presidenttinä.
…
Miksi me nyt kirjoitamme tästä?
Syy on selvä, tehtiin, saadakseen enemmän ja nopeammin, jotain väärin. Ei oltu osattu ennakoida seurauksia, oli vain sokeasti haluttu enemmän. Piti saada lisää, enemmän maata, enemmän myytävää viljaa, jotta koneellistamista olisi voitu lisätä ja hankkia lisää maata, jotta jokaiselle perheen lapselle olisi saatu riittävä määrä maata omaa maatilaa varten. Lopulta pää tulee aina vetävän käteen – osin tietämättömyys luonnonkierroista, monitahoviljelystä ja esimerkiksi viljelymenetelmistä oli tehnyt tehtävänsä.
Tänään vannotaan automaation,
robotisaation ja kaikkialle leviävän 3D -tulostuksen nimiin – on saatava enemmän, halvemmalla, tarkemmin, mutta joka tapauksessa useammille paljon enemmän. Halutaan nostaa elintasoa, myös kehitysmaissa – ja sinne mahtuu, jos vaikka edes tavoittelevat puolta siitä, mitä meillä jo on. On tapahtumassa jälleen liian paljon ja liian nopealla syklillä ja temmolla. Luonto ei ehdi mukaan, se hengästyy ja rapauttaa hidaskiertoista biomassalajittaumista.
Hyötysuhdeparannukset eivät enää ehdi hätiin?
Ehkä tiedemiehemme vielä osaavat hyötysuhdekehityksessään taikoa enemmän vähemmällä; ehkä näin, mutta lopulta jäljelle jää vielä se vaikeampi yhtälöpalapelin muuttuja – itse ihminen; tämän psyyke ja kestokyky, kun työ muuttaa liian nopeasti muotoaan ja liian monilta se loppuu kokonaan.
Tätä ei inhimillinen evoluutiomme kestä – olemmehän vain vaaksan päässä kivikaudesta 4], jostain 20.000 vuoden takaa – on tapahtunut liiaksi ja liian nopeasti. Tänään vastareaktion ennakoiminen on tuntematon ilmiö – nyt huudetaan kasvua 5] – ja kasvuhokema perustuu lujaan uskoon automaatiosta, robotiikasta ja 3D-materiaalitulostuksesta.
...
PS.
Millaisen henkisen, inhimillisen ja luontorasitteellisen ”pölymyrskyn” nyt aiheutamme – onko se rajuilman lailla päällä jo 2030 -luvulla, siis 100 vuotta sen jälkeen kun USA:n tasonkojen pellot muuttuivat aroiksi ja miltei aavikoiksi … myöhemmin nokkelat ja yritteliäät amerikkalaiset ovat nostaneet jälleen keskilännen ja tasangot tuottavuuden kukoistukseen. USA:n väkiluvusta vain kolme prosenttia saa elantonsa suoraan maataloudesta, ja kuitenkin USA on yksi maailman suurimmista ihmis- ja eläinravintotuottajista; millä seurauksilla – sen seuraavat 20 vuotta näyttävät ---
VIITTEET
1] USA:n 1930 -luvun pölymyrskyt ~ http://areena.yle.fi/tv/1843226 - esitysaikaa vain 7pv!
2] Amerikkalainen uusjako ~ http://en.wikipedia.org/wiki/New_Deal - [wiki]
3] Kun pörssit ja pankit kaatuivat ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Wall_Street_Crash_of_1929 - [wiki]
4] Dilemma kivikaudelta! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/talous-ja-ymp-rist-ongelmien-yll-tt-v-perussyy -
5] Kasvuhokema! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html -
EXTRA
Woody Guthrie ~ http://youtu.be/jQYKJaWuj0Y
Elämään sovittautumisen käyttösuhde ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html -
Ihmispopulaatio kiihdytti kuilun partaalle ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/ihmispopulaatio-kiihdytti-kuilun.html -
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka
AL Vf IL BL BLOG 39081
---25072014---
doc.: amerikkalainen_polymyrsky_25072014.doc – OpenOffice Writer
522 | 4714 --- 800. kirjoitus tähän blogiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Pelto köyhtyy, ellei sitä ravita monipuolisesti. Evoluution ratkaisu ei ole ihmisperäinen ja yksipuolinen pelto vaan yleensäkin kasvualusta uudelle, joka on lähinnä metsää, niittyä, aroa, savannia, tundraa ja jopa aavikkoa, jossa sielläkin on elämää.
Niukkuus on siten suhteellista ja evoluutio osaa sijoittua ohjelmineen sopeutuvalla tavalla "paikkaan kuin paikkaan". En ole huomannut yhtään muuta eliölajia, joka systemaattisesti viljelee maaperää köyhdyttäen sitä. Emme tunne evoluution ohjelmakäskyjä, emmekä sen systematiikkaa kuin logiikkaakaan.
Ihminen oli ensin keräilijä ja metsästäjä eli poimintaa ja juoksevan ravinnon kiinniottoa. Tuo systeemi ei tuhonnut maaperää, mutta päätti sukupuuttoon muun muassa mammutit. Kun maanviljely keksittiin, ihminen pysähtyi paikalleen ja kun ihminen huomasi, että pelto tuottaa enemmän kuin perhe/suku tarvitsee - huomasi se liiketoiminnan mahdollisuudet. Loppu onkin historiaa - sen sijaan US' n Keski-lännen pölymyrskyt 1930-luvun alussa eivät!
Ihminen on herännyt ryöstöviljelyynsä ja keinolannoitukseen, jonka ponne oli tuotannon lisäys - idealla lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun ja multa vähenee. Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomiin!
Olisi aika herätä tutkimaan ja opiskelemaan miten evoluutio ohjastaa meille monin osin ymmärtämätöntä biomassaista biosfääriä - elon monimuotoisuuksina ja keskinäissuhteina.
On arvattavissa, että jokaiselle eliölajille on olemassa sen ominainen biomassakerroin, joka asemoi sen kokonaisjärjestelmään osaksi - kilpailulla ja sopeumalla. Ihminen tuli ja sotki tämän sopeumakaavaston.