Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintotuotanto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintotuotanto. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, syyskuuta 14, 2018

Nälkä voi yllättää yltäkylläisyyden jälkeen!



Heinäpelto mennään mukaisesti - kun tarvittiin käsipareja


Olemme elintasovaltio, me olemme kuulemma onnellisimpien joukossa ja ruokaa on riittänyt ilman nälkäkuolemaa – jokaiselle, joka on vain hakenut sitä leipäjonoista [1. Punaiset ale-laput [2 auttavat ruokakaupoissa ahdingossa olevaa ja pakastin on tuossa keräilyssä oiva väline ---

Omavaraisuus [EKSTRA] on eläinkunnassa evoluution luoma vakio, ollut aina – paitsi lemmikkielämillemme, joita pitää ruokkia muun muassa kissanruoalla – kaupasta. Muutoin villi luonto ravitsee itse itsensä, tai muutoin kuolee pois nälkiintyneenä ja/ tai poissyötynä, kun heikkous ei enää jaksanut puolustaa itseään.


Luonnon laki on armoton, mutta ystävällinen – se on sattumaa, toinen saa ja toinen ei – sinnikkäät selviytyvät pidempään...

Meillä ihmisillä on yhteisöllisyys, joka tarkoittaisi reviiripuolustusta [3 – samankaltaisten ja -henkisten kesken, jolloin yhdessä haetaan, noudetaan – tuotetaan ja jaetaan esimerkiksi ravintoa, jota myös kaupunkilaiset tarvitsevat, vieläpä joka päivä.
Nyt maataloutemme, jonka pitäisi parhaimmillaan taata meille jopa omavaraisuus – on pulassa, sadot huonoja, kuivuus ja mitä muuta vielä – entä ensi kesä, saammeko jälleen katovuoden?

Helsingin Sanomat julkaisi hienon, koskettavan ja todellisen tekstin maatalousyrittäjästä, jonka voimat voisivat olla jo loppu, mutta yritteliästä ei laiteta, vaan on koetettava mennä eteenpäin:

Pienen pojan unelmasta tuli eloonjäämiskamppailu – kauhajokisen maitotilallisen tilitys

[ ~ https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005824371.html - ] -Erja Pekkala – Kauhajoki -lehti

Ilkka Luoma -kommentti: 13.9.2018 - 8:39
Tämän lukiessani tuli hyvä mieli. Ei sen takia, että maajussia "kurmootetahan", vaan siksi että hän sanoi suorat sävelet.
Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.
Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.
Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.
Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.
Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.
Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä. [T]


Mitä teemme nyt, kun maalla ei ole enää niin mukavaa?

Helppoa kuin heinän teko – turvaamme omaamme, tuemme maajusseja, ostamme kotimaista, vaikka se onkin halpuutettu väärin ja oikeastaan vain maajussin selkänahasta, kun luki tuon HS-jutun (alun perin Kauhajoki -lehdestä), niin monilla varmaan aukesi silmät.

Tuetaan omaa maataloutta, sillä se on varmin keino saavuttaa vaikeita aikoja ajatellen ravintopulasta selviytyminen, … vaikka tuo itäinen naapuri voi kasvaa ravintolaariksi [5, myös meille, jos ymmärrämme yhteistoiminnan ja turhan räkyttämisen tarpeettomaksi.

Onko omavaraisuus hyve vai rasite?

Ote: ” … Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1952 oli noin 331 260 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Vuonna 2025 tiloja lienee noin 37 000 … ”

...
Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme huomenna ja ylihuomenna?

1 604 lukijakommenttia ylläolevasta aiheesta linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1320646 – alta – ORIG 30.06.2015 – lukuavauksia oli 93 196 siihen mennessä kunnes keskustelupalsta suljettiin vuonna 2016.

Ote: ”Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) - jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava - jeps, tämäkin tiedetään.
Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”

...
PS. Ehdotan vapaaehtoista ”positiivista lisäveroa” kotimaisten ravintotuotteiden alkutuottajille – kaupan loppuhintaan lisättynä solidaarisuuden osoituksena, vaikkapa 4-8 prosenttia, ja puolet saisi vähentää maksamistaan valtion veroista – tämän päivän tietoteknisin välinein tuon operoiminen ei ole mahdotonta, jos vain halua ja vastuuta omistamme löytyy ---

...
Viitteet:



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178813

DOC maatalus_ikeessa_13092018.doc – OpenOffice Writer
PVM 13092018

661_5931 – 11:31_17:24

lauantaina, heinäkuuta 28, 2018

Omavaraisuudella turvataan myös reviirit – loppuuko ravinto?




Se kuuluisa idän ja lännen vedenjakajalla - me suomalaiset


Tänään otsikoihin on ponnahtanut kaksi asiaa - ”koko maan asuttuna pitäminen” [1 ja ravinnon riittävyys meille ihmisille, siis huonot satonäkymät [2 – Suomessakin, myös Ruotsissa.
Tunnetusti emme elä ilman vettä ja ruokaa – hengittääkin pitää. Nautimme vuosisadan helteestä, myös maailmalla – Algeriassa jopa Afrikan ennätys + 51,1 astetta C.

Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1950 -luvulla oli noin 350 000 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Tänään tiloja lienee alle 50 000.


Ruotsalaiset ovat huolissaan – näin kirjoittaa Helsingin Sanomat ---

Ruotsi huolestui ruokahuoltonsa omavaraisuudesta – noin puolet Ruotsissa syödystä ruuasta tuodaan ulkomailta

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 24.7.2018 - 7:52
Asiapitoista tekstiä, joka ei olisi Suomessakaan Keskustan tai Paavo Väyrysen propagandaa.

Asiakokonaisuus tässä pitää sisältää myös "koko maan asuttuna pitämisen" - idean, joka oli arkipäivää vielä 1950-luvulla. Tuon ajan jälkeen alkoi kaupungistuminen hiljalleen kiihtyä, kun perintömaita ei kaikille lapsille riittänyt. Osa "pakeni" leveämmän leivän perässä Ruotsiin.

Suomella pitää olla vieläkin kunnianhimoisempi tavoite ravinnon osalta kuin tuo ruotsalaisten 80 prosentin omavaraisuustavoite.

Me saatamme iäkkäämmästä päästä muistaa ravinto- ja viljapulan, kun kävimme sotaa Neuvostoliittoa vastaan - tuolloin olimme aika-ajoin aseveljemme Saksan kolmannen valtakunnan varassa, viljaa laivattiin Hitlerin varastoista meille.

Nyt emme tule käymään sotaa venäläisiä vastaan, ei ole Jatkosotaan yllyttäneitä tahoja olemassa, kuten 1941. Nyt käymme todennäköisesti "sotaa" kuivuutta*, pakolaisaaltoja ja maailmanlaajuista ruokapulaa vastaan - ei vielä ensi vuonna, mutta todennäköisesti jo 10-20 vuoden kuluessa.

Meidän täytyy kiinnittää huomiota ravintotuotantoomme - alkaen nyt, ja siihen antaa yllykettä kansamme suuri tahto ylläpitää "koko maa asuttuna". Sekin on selvitettävä mitä, miten ja missä viljelemme (kasvatamme) - lajikkeet ja menetelmät voivat muuttua hyvinkin radikaalisti, puhutaan jopa "proteiinihyönteisistä"!

Ravintotuotantomme osalta maanviljelijöiden ja ravinnontuottajien määrää pitää lisätä, ja se tarkoittaa oma-aloitteista ravintokasvatusta, joka taas tarkoittaa palstatoimintaa pientuottajina - ehkäpä luomuna!

Aikanaan Neuvostoliitto selvisi osaltansa omatoimisella palstaviljelyllä - saatiin hapankaalia ja suolakurkkuja. Nyt on aika ajatella ja toimia - ympäristö muuttuu, ja se muuttuu varmasti.

* Vinkki: Tutkitaan mitkä olivat nykyisen Syyrian kriisin juurisyyt - mitä tapahtui Syyriassa 2006-10? Erityisesti mitä tapahtui Syyrian maaseudulla! [3


Kuivuus ajoi Syyriassa maaseutuväestöä kaupunkeihin


.
Meillä Suomessa maanviljelijä on todella vaikeuksissa – eikä suurikaan taseomaisuus auta tulokseen – kuin lainan kuihtuvina vakuuksina!

Yle: ”Loppuuko ruis ensi talvena? Ruokaturvan asiantuntija on huolissaan Pohjoismaiden viljavarannoista. Vaihtelevat säät ovat ajaneet maanviljelijät ympäri Pohjoismaiden ahtaalle. Ensi talvena erityisesti rukiista saattaa tulla pulaa … ”

Nythän sitten saadaan sitä halpaa ulkomaan ruokaa! Vakavasti ottaen kunkin valtion, ainakin Suomen on ylläpidettävä oma riittävän monipuolinen ja mahdollisimman suuri ravinto-omavaraisuus!

.
Entä omavaraisuus, ympäristönmuutos ja ilmastopakolaiset – puhutaan reviiripuolustuksesta

Ruotsissa roihuaa metsäpaloja ja Tanskassa maatalouden yli pyyhkäisee konkurssiaalto – Voiko pohjoismainen kesä olla liian kuuma?

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 24.7.2018 - 22:47
Todellisuus paistaa nyt täydeltä terältä. Gaia kuumenee, herää kysymys, onko nyt jo liikkeellä sellainen vyöry, joka ei pysähdy, vaan kiihtyy - alussaan hitaasti, mutta nopeutuen? Tosiaan Gaia kuumenee, olisiko jo totaalisesti jäähdyteltävä kulutustamme? [4
Mikä on suomalaisen ympäristöjälki? Entä amerikkalaisen? Nyt on ryhdyttävä omavaraisuusasteiden nostoon, ainakin ravinnon osalta. Nälkäisiin, liian nälkäisinä ei voi enää luottaa. Nälkä sumentaa.





.
Tutkimus kertoo, että me haluamme Suomessa pitää koko maan asuttuna
[ … on helppoa sanoa jotain inhimillistä, isänmaallista ja toisiamme huomioivaa, kun ei tarvitse vielä raottaa pussia – kyse siitä, missä asumme, missä teemme työtä ja missä nautimme vapaa-ajasta. Suomi on hyvä maa, ja sitä asuttaa Suomen kansa joko tiivistyy kaupungistuen tai sitten hajaantuen, halutessaan stressitöntä rauhaa, pienuutta ja idyllisyyttä kaukaa kasvunhuutokeskuksista … ]

Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta”

Ilkka Luoma 23.7.2018 - 19:11
Aivan ensimmäiseksi kaksi eri asiaa, kansalaisten halu ja sitten miten ja mistä maksetaan ne haja-asuttamisen käynnistämisen alkukulut. Nyt on kysymys edellytysten täyttymisestä - luontaisesti tai järjestetysti.
Miten luodaan hajautettu työnteko "koko maahan"? Kukaan, eikä mikään halua kirjaimellisesti koko maata asutuksi, on kysymys asutushajaumasta mallia 1940-50 luvuilta.
Ei Korvatunturille kukaan nytkään halua? Omavaraisuuden tavoittelu ajaa asutusta enemmän hajaantuen. Valtiovallan velvollisuus on ennen maailmanlaajuista ravintopulaa tukea kaikin keinoin maallemme ravinto-omavaraisuutta, tämä lisää asutushajautumista, erityisesti luomuviljelyllä.


Jatkamme samasta aiheesta ---

Suomalaiset haluavat pitää koko Suomen maaseutua myöten asuttuna mutta eivät elää siellä

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 23.7.2018 - 20:48
Maailma kokee lähivuosina vaikean ravintopulan. Suomi on asukaslukuun saa nähden suuri maa, jossa on paljon viljelykelpoista maa-aluetta. "Koko maa asuttuna" merkitsee paljon mahdollisuuksia viljelyyn ja maatalouteen, sillä jo Euroopassa on valtioita, jotka eivät voi saavuttaa elintarvikeomavaraisuutta!
Me voimme auttaa, sillä Suomi voi olla jopa ylituotantovaltio monien ravintokasvilajien osalta. Näin paluu maalle on tosiasia ja se edesauttaa näin luontaista asutuksen hajautumista.



Entä nyt, kun asutuksella, työnteolla, ravinnolla ja reviiripuolustuksella on yhteinen merkitys – silti yhdistävänä omavaraisuutena?

Ympäristönmuutos voi kiihtyä hallitsemattomaksi. Se tarkoittaa ravintotuotantokatastrofia jonnekin ja ehkä toisaalle aivan uusia maailmanlaajuisia mahdollisuuksia – Venäjästäkö maailman ruoka-aitta? [5

Ympäristön muuttuessa saamme tänne runsaiden vesien äärelle paljon ilmastopakolaisia – eteläisestä Euroopasta, joka saattaa aavikoitua – ehkä vieläkin enemmän vanhoista siirtomaista, jotka lähinnä nykypäivän EU-Euroopan kolonnialistiset valtiot surutta ryöstivät satojen vuosien ajan – orjuuttakaan unohtamatta [6.

Evoluutio junaili satojen miljoonien vuosien aikana reviiripuolustuksen huolehtiakseen satunnaisesti tasapainoisen kilpailun myötä kullekin lajille elämän edellytykset ja sallitun elinpiirin – lisääntymistä varten, joka onkin evoluution ainoa tavoite ja lopullinen päämäärä, jo yli miljardin vuoden ajan.


Lisää työntekijöitä maalle - ehkä jopa luomuilemaan



Viitteet:
[6 Kts. Erik Dammann ”Tulevaisuus käsissämme” -Otava 1981


...
EKSTRA

TORSTAINA, JOULUKUUTA 25, 2014

Reviirien hallinnalla omavaraisuuden omistajaksi

(Erimieltä, kiistellään ja lopulta soditaan – on kysymys rajallisesta reviirien hallinnasta 1] ja tavoitteista saavuttaa suurempi omavaraisuus. Kaikilla sodilla, eskalaatioilla ja väkivallalla on syynsä – syytöntä sotaa ei ole)

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -
[ …
pax romana kesti 206 vuotta, oli riittävän väkevä ”keskusvalta” Rooma, joka määritti vahvalla armeijalla rajat, joiden sisään jäi riittävä pinta-ala huolehtimaan tämän keskusvallan tarpeet ja niiden tyydytyksen, kunnes mukavuudenhalu ylitti ponnistelut reviirien puolustamiseksi – kun hyökkäyskään ei enää luonnistunut … ]
Tänään maailma vetää viimeisiä henkäyksiä yhden valtion hegemoniasta, valvonnasta ja puuttumisesta muiden kolmansien asioihin – maailmanpoliisina 2], jolle on haettu hyväksyntä sanoista – demokratia 3], vapaus ja avoin kilpailu.

Vastapainoksi ollaan saatu vakoilu
4], urkinta, valvonta ja massiiviset sotavoimakeskitykset ympäri maapallon – sekä liittoumat, jotka valvovat joukkoon kuuluvien reviirejä ja 'vapaan kaupallisuuden' omavaraisuuspyrkimyksiä 5] – siis turvattua raaka-aineiden ja energian saantoa 6]

Vuosimiljoonainen eläin- ja eliökunta on elänyt symbioottisessa omavaraisuudessa
...

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 175417

DOC ravintopula_omavaraisuus_26072018.doc – OpenOffice Writer
PVM 26072018

1045_9560 – 13:05|13:50

perjantaina, huhtikuuta 29, 2016

Kasvihuonekaasuista yllättävää etua!


-          


--- lisäävät ruoan tuotantoa, mutta silti haitat ovat suuremmat kuin hyödyt ---



Ravintoa enemmän, väestö kasvaa. Siis lisää hiilidioksidia. Eipä hätäillä. Nythän ihmiskunta haluaa polttaa biomassaa liike-energiakseen, jotta kuluisi vähemmän fossiilisia energioita, jotka taas lisäävät hiilidioksidin määrää.

Biomassan x] lisääntyvä poltto on lopulta vastoin kaikkia evoluution "sääntöjä", vaikka rajuja metsäpaloja on ollut jo vuosimiljoonien ajan. Emme tunne meitä elättävän biosfäärin biomassojen keskinäisiä suhteita, joilla on vahva merkitys elollisuuden monipuolisuuteen eli biodiversiteetin asteeseen.



[... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja – 30 %, jopa -50 %. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 h työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii ”kurmee” - osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahan määrästä... ]


Lisää hiilidioksidia – ruoka loppuu!

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2 000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?


Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä

Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!


Hiilidioksidi on ehdoton kasvua ylläpitävä voima!

Ilmakehästä tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota ylisuosittua elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS |*] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla muun muassa keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin [ … ]
|*
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - 
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage -


Teksti jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128120-u-loppuuko-ravinto-lisaa-hiilidioksidia – alta (2012), mikäli haluat sen loppuun lukea, sisältää myös reilu 30 kommenttia aiheesta. Tässä miltei sama kirjoitus vuotta aiemmin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75477-ravinto-loppuu-lis%C3%A4%C3%A4-hiilidioksidia – 27 kommenttia.


[2013] Bioenergia romahduttaa ravintotuotannon!

 

EU - Euroopalla on energiapaine. Pitää päästä osittain eroon fossiilisista energioista – mehän tarvitsemme itsestämme ulkoista energiaa liikutellaksemme itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen. Olemme oivaltaneet ”ratkaisuksi” biopolttoaineet – kierrätettävän materiaalin, joka ylläpitää maanpäällistä biomassakasvua – siis meidänkin elämäämme.

Olemmeko ymmärtäneet, että biomassa, joka muodostaa elokerroksen paperin ohuena pallomme pinnalle on biosfääri 1]. Elon kerroksessa pelaa hallitun kilpailun harmonia ja keskinäistäydellinen sopeuma toinen toisiinsa, josta taas muodostuu biodiversiteetti 2] eli elämän monimuotoisuus.

1] Biosfääri - http://en.wikipedia.org/wiki/Biosphere 
2] Biodiversiteetti - http://en.wikipedia.org/wiki/Biodiversity – 


Evoluutio on toiminut biosfäärin ylläpitäjänä, 
[Evoluutio ~ http://jontikka.blogspot.fi/2012/11/huolimaton-lisaantyminen.html - [BLOG/il ]

 … jossa sopeuma on ollut elämän valttikortti. Heikompi raivautuu pois jäljelle jäävän biomassan 
5] ravinnoksi ja elämän ylläpitäjäksi. Inhimillisyytemme herää kun naarasleijona nappaa sen heikoimman antiloopin pienokaisen – leijonan pennutkin tarvitsevat ravintoa ja lihansyöjinä niitä ruoho ei elätä.

|5 Biomassalla tarkoitetaan sitä hiilielämän kokonaismassaa (=painoa) mikä maapallollamme vallitsee – ihmiskunnan biomassa on suuruudeltaan noin muurahaispopulaatioiden tasolla – siltikin olemme häviävän pieni osanen hiilielämän kokonaisuudesta. Evoluutio on järjestellyt biomassojen kokonaissuhteita tavalla, jotka eivät ole meille täysin auenneet. Syömme jatkuvasti enemmän kuin meille kuuluisi. Biosfäärin evoluution tavoin sopeutuneena lukumäärämme olisi selvästi pienempi kuin nykyinen reilu seitsemän miljardia. 
[!] Perintö miinus velat = tasapaino ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/perinto-velat-tasapaino.html -

...
Suomessa talous menee vuosien 2008 - 2009 aallonpohjien jälkeen niin kutsuttuun ”tuplawee - W” käyrästöön – pienen nousun jälkeen romahdamme jälleen alas. Kasvuhoenta EX2] ei saa enää vastakaikua kansalaisilta. Tämä ennuste näyttää toteutuneen täysin, nyt 29. huhtikuuta 2016 kirjoitettuna.
EX2 Jatkuvaa kasvua ei ole – tämän ymmärtänevät talousoppineetkin? ~http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto - [US_P/il]



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

...
AL | US | PZ | BL | BLOG 75981
PVM 29042016

DOC lisaa_hiilidioksidia_ravinto loppuu_29042016 – Microsoft Word Starter


618 |

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2016

Perintö – velat = tasapaino


(Perintöjä on useanlaisia. Me ihmiset perimme omaisuutta, henkisyyttä ja geenejä, jotta pärjäisimme elämisen taistelussa, joka on sopeutuvaa kilpailua kukin omaan ”lokeroonsa” – jatkamaan sukua)




Joka kevät saamme perinnöksi luonnon heräämisen ja uuden kasvukauden alkamisen - lapset ovat ihmiskunnan arvokkain perintö-oikeus. Photo by Nokia Lumia 1020. [IL] - 2015 (cliccaamalla kuvaa, sen saa suuremmaksi)



[ … keskimääräinen kansalainen Liisa tulee jättämään tämän päivän materiaalisessa maailmassa suuremmat perinnöt |1 kuin koskaan aiemmin, ainakin jos rahassa sitä mitataan …

 … kansalainen Erkki pohtii suuressa velkataakassaan miten siitä selviää – tällöin herää oivallus, että vanhemmiltahan on tulossa asunnot, mökit ja sievoinen pankkitili, eikä noita sisaruksiakaan ole paljoa sotkemaan astiastoja ja muita minulle tärkeitä muistoja... ]


Raha ratkaisee velat. Kuranttina peritty omaisuus voidaan myydä ja näin maksaa ylisuuriksi paisuneet velat |2. Näinhän monessa perheessä ajatellaan, kun tuli ostetuksi liian suuri asunto – varsinkin pääkaupunkiseudulta, jossa asuntojen hinnat eivät edusta enää valtakunnallista reaalimaailmaa.

Perintöodotus rauhoittaa, joskin käräjillä on useita riitoja, kun sisarukset eivät päässeet sopuun siitä äidin taulusta ja suurpapan sotamuistosta.


Tärkein perintö ei saa riittävää kaikua ymmärryksen puolelta

Tänään olemme saamassa perinnön, joka on uhkaavampi kuin maalliseen maailmanmenoon orientoitunut ihminen edes tajuaa. Ympäristöperintö on lähestymässä mahdollista katastrofia. Maallinen ahneus halusi aina koko ajan lisää, enemmän ja nopeammin. Hekumoimme 1900 – luvulla kasvuhuuruisessa hokemassa – piti saada näyttö- ja vertailutaloutta |3 kohennettua, jotta aidan takainen naapuri näki miten meillä meni.


Perintöoikeus

Kaikilla ihmisillä kuten myös koko biosfäärillisellä elojärjestelmällä on perintökaari kauas historiaan. Kaari on niin pitkä, että se ulottuu kaiken alkuun. Olemme laina-atomeissa, joiden yhdistelmä kuljettaa perintöä, jonka hidasmuuttujat ohjelmistoksi sävelsi evoluutio |4. Evoluutio ”halusi” monimuotoiset edellytykset tasapainoon aina kulloinkin saatavilla oleviin resursseihin nähden.
Veden perintö ~ http://areena.yle.fi/1-3405816


Nyt syömme nuo biomassalliset elämän edellytykset loppuun ennen kuin vuosi päättyy |5, syömme siis seuraavien vuosien varantoja. Luomamme perintöoikeus on ylittänyt kasvun rajat – sen kasvun, joka luontaisesti ylläpiti ja – pitää sukuyhteyden elossa jatkamaan ikuista säädettyä tehtävää. Tämä tehtävä pitää sisällään juuri sen perinnön, joka loisi edellytykset jatkumolle, jota voimme myös kuolemattomuudeksi |6 kutsua!


Taloudellinen perintö

Markkinatalous muun muassa EKP – Euroopassa |7 on luonut perinnöksemme inflaatiotavoitteen, joka on noin kaksi prosenttia. Mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaista, se on se rahamäärä, joka olisi talousasiantuntijoiden mielestä oikea määrä lisää – siis palkkaa, tuloa, jotta voimme ostaa enemmän ja useammin – kahden prosentin verran. Tämä on markkinatalouden perintö. Se synnytti myös velkaantumisen.


Velkaantumisen perintö
[… otamme esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on.html - ]|8

Saamme joka sukupolvi lisää velkaa, koska asunnot, autot, ravinto ja muut hyödykkeet kallistuvat. Nyt toivotaan toki, että palkat ja tulo seuraavat tätä lisääntymisen yhteyttä. Onneksemme täällä läntisessä kulutusjuhlayhteiskunnassa syntyvyys vähenee |9, jolloin ylisuuri maapallo-osuus valkoisen markkinamiehen osalta kaventuu, ehkä jopa kiihtyvästi – koska syntyvyys ei korvaa valkoista kuolevuutta.

Kohtaako kuluttamisen vähennys osto-orientoitunutta ihmistä? Näin saattaa olla, sillä osa ihmisistä on havahtunut mitä ympäristössä tapahtuu, eikä vain ilmastossa, vaan myös merissä ja maalla.


Ravintotuotanto saattaa hallitsemattoman kulutusperintömme myötä romahtaa,

 … varsinkin, jos poltamme biosfäärillistä kasvustoa omaan energianälkäämme. Millaisen perinnön arvelet meitä odottavan, kun oikein tosissaan tankkaamme biodieseliä autojemme tankkeihin kulkuenergiaksi?


Ylikulutus lyö nyt korville

Käytimme enemmän kuin meille ihmislajina oli säädetty. Meidän populaatiomassa on vähäisempi kuin merien elämää ylläpitävien krillien |10. Olemme suunnilleen samoissa kokonaislajimassoissa kuin muurahaispopulaatiot.

Jälkemme ympäristöömme on kasvanut sukupolvi toisensa jälkeen – olemme siis perineet kuluttamislisäämisen autuuden. Tosin nyt osa meistä on oivaltanut, ettei se kasvuhoenta, vaan toimeliaisuus |11.


Me tarvitsemme perinnöksemme työn,

 … joka aktivoi meitä ryhmähenkisiksi korjaamaan ne virheet, joita aiemmat ovat tehneet. Sanat ovat loppuun kulutetut, on tekojen aika, eikä vain nopeasti – vaan nyt heti.


On luovuttajat ja on jatkajat - tämä on perintökaari, joka on jatkunut kuvassa olevien kaksostenkin osalta aivan alun alkuhämäristä asti - katkeamattomana perintöjen virtana. Lapset ammentavat sitä osaamista, mitä heille annetaan, kunnes antajien kohtalo on taakse jäänyttä elämää. Photo by Nokia Lumia 1020 [IL] 2015.



Leipätekstiin liittyvät numeroviitteet

|1 Kollektiivista hoivaa – yksilöllistä perimistä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/kollektiivista-hoivavastuuta.html -
|8 Suomen valtion velkakello ~ http://velkakello.fi/ -
|8 Yhdysvaltojen velkakello ~ http://www.usdebtclock.org/ -
|9 Suomessa syntyvyys vähenee ~ http://www.hs.fi/tiede/a1443153505337 -




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä



...
AL | US | PZ | BL | BLOG 74526



PVM 26042016
DOC: Perinto_26042016 – Microsoft Word Starter

585 | 671