Häämöttääkö kapitalismille lopun alku?

~ https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3212054-kapitalismi-on-tehty-sotalaivoista-ja-arjen-pakoista - 

...

• HS

• Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

  Ilkka Luoma 20.9.2019 - 13:38
  Päivän sana on "tasaistuminen" - niin kapitalisaation (pääomahallinnan* ja sen tuottovaateiden) kuin ympäristöllisen jalanjäljen osalta - per capita. Eikä vain ihmiskunnan osalta - vaan evolutiivisesti katsottuna koko biosfäärin näkökulmasta. Evoluutio ei näe vain ihmistä - eikä ludetta - vaan kokonaisuuden, jossa kiertävä biomassa, niin "elävänä kuin kuolleena" edustaa elollisesti jatkuvakierrollista järjestelmää.
  
  Tuossa jatkuvakierrollisessa järjestelmässä ihminen on lähes häviävän pieni biomassa - valtamerien viherplanktonin muodostaessa yhden suurimmista. Me ihmiset taas edustamme muurahaispopulaatioiden massakokoluokkaa. Ihmisistä muutama hassu prosentti edustaa puolta sen tasevaurauden omistuksesta, jolla aikaansaadaan taloudellisia liikkeitä ja sen mukaisia ympäristöjälkiä. Millaisen vastuun tuosta biosfäriin vaikuttavasta ympäristöjalanjäljestä tämä hassu muutama prosentti edustaa - kuka kertoo?
  
  Näin ajatellen onkin viisasta, että kapitalistit pääomahallitsijoina ja koroilla ja/tai arvonnousuilla eläjistä joutuvat kantamaan progressiivista vastuuta ympäristöstä, joka elättää niin kapitalistin kuin 'mahatma gandihilaiset', jonka henkilönimiinkarnaation syntymästä tulee täyteen 150 vuotta 2.10.2019.
  
  Ehkä Intian suuri mies ja rauhanomaisen kapinan keksijä Mahatma Gandhi omasi sangen pienen ympäristöjäljen - ainakaan hänen stressitasoaan ei liiallinen taseomaisuus ollut nostamassa.
  
  Tänään Suomessa on käymässä Intian ulkoministeri, joka puhui eduskunnan pikkuparlamentissa aamupäivällä - hän edusti valtiota, jossa valtava läntisesti ajateltu talouden köyhyys ja yltiökokoinen rikkaus kohtaavat vastakohtaisuuksina.
  
  Intiassa oli vielä joitain vuosikymmeniä sitten kastilaitos, joka meillä ilmenee maallisena näyttö- ja vertailutaloutena, joita ponnistaa eteenpäin kasvuhokemallinen talousajattelu.
  
  *PS. Pääomiin voimme laskea muutakin kuin arvopaperit - niin maa-alueet, materiaalivarannot kuin vedenkäyttöhallinta ovat pääomia - ja ehkä huomenna henkinen viisaus!
• 
  
• HS

• Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

  Ilkka Luoma 20.9.2019 - 8:56
  Kapitalismi on ilmiö siinä kuin mikä tahansa muu - ihmisperäisen kilpailun ja näyttö- sekä vertailutalouden yhdentymänä. Me haluamme lisää - vallalla on yllättävästi - demokratiastamme huolimatta - väkevän vahva kasvuhokema. Pitää saada lisää - nopeammin. Näinkö se menee, kyllä - sillä evoluutio "ohjaa" tavallansa, noudattaen vuosimiljoonaisia menetelmiä sopeuttaessaan lajikehitystä ja ylläpitääkseen reviiripuolustusta.
  
  Reviiripuolustukseen kuuluu myös elintilan valtaaminen, hallinta ja kasvun ihannointi. Kasvun mentaliteetti on evoluutiossa sisäänrakennettuna - pitää olla kykyinen, ja yleensä suurempi on tehokkaampi -ainakin autojen hevosvoimavertailussa. Siis pitää kasvaa - kuten kunnon kapitalistille pääomien hallintavalta ja ostovoiman kykyisyyden näyttövalta. Siis suuremmaksi. Kapitalistilla on todennäköisesti hirmuinen ympäristöjälki - teoistaan ja näytöistään muille, että täältä se lähtee.
  
  Hiukan provosoidusti, mutta valitettavasti totta. Evoluutio määritti meille vain yhden teon - ja se on lisääntyminen; meidän on saatava jatko omalle geenistöllemme - näin "määrää" evoluutio, joka samalla pitää itseään kuolemattomana - aina haman aluista lukien!
  
  Pääoma on ilmiö, jolla osoitetaan taloudellista valtaa ja se ylittää demokratian rajat omassa rajattomuudessaan. Pääoma kutoo verkkoja kaikkialle - yhdistäen rahallisen voiman kudelmaksi, jossa voidaan olla välittämättä laillisesti rajallisista laeista. Globalisaatio on kapitalistin ystävä - perustelulla vapaasta tahdosta tehdä valintoja - vapaan sanan mentaliteetilla.
  
  Raja tuli vastaan ja kansalaismedia tullee hoitamaan loput eli suuri massa nousee ympäristöongelmien kaverina barrikaadeille ja estää pääomien rajattoman leviämisen ja taseomaisuuksien rajautumisen suurina erinä yhä vähemmille.
  
  On alkanut tasaistamisen aikakausi, jolle ympäristö heittää ylävitosia, jos massat ymmärtävät vähentämisen merkityksen kokonaisuutena. Kasvun taloudellinen aika on ohi - nyt pitää osata nähdä metsä puilta.

...

Saiko Nalle esimakua huomiselleen apteekin huuruista ?

Kuva:  ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/il-wahlroos-lahjoitti-pojalleen-hulppean-kartanon/4790770 - 

***

Nallella on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni finanssitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihin kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela, osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter Fagernäsin 0] kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä aatteiden harhamaailmaan.

Nallella voi olla virikkeitä apteekkien höyryistä –

hänen äitipuolensa oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma - mustaleski” ja isä ”Buntta” *] oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle Isokalliota 2], joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden osalta.

Wahlroos takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän. Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi – muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista, joilla muhivat maailman suurimmat pankit.

Nalle tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista – laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

...

^VIITTEET

^0] Peter Fagernäs ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Fagern%C3%A4s - [wiki]

^*] Bror ”Buntta” Wahlroos, jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos - [wiki]

^2] Kalle Isokallio ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio - [wiki]

…

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista …

[ … http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/arvostukset-kohtaavat-rahanteossa-ja.html … ]

Eletään vuotta 2007 - Arvostukset kohtaantuvat kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle” Wahlroos – samaan aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki Katainen siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli Niinistön avulla ---

[ … talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa -

tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä.

Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle.

Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista.

Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
– http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --
Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

…

AL – US

^BLOG 23 096 | 2 112 | 2 421 - IL

---17092013---

doc.: wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer

837 | 7506

XEOX