Leikkauslistojen kynnyksellä - kulutuksemme?

Jokapäiväinen leipämme ei saa arvoistansa asemaa. Sitä pidetään niin arkisena itsestäänselvyytenä, ettemme huomaa siitä kuin hiljalleen kasvavan elintasokummun vatsapeitteidemme päälle – ei tosin koske kaikkia, mutta niin suurta osaa, että asiasta on syntynyt yksi kansantauti lisää kokemusluetteloomme.

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten perheen yhteinen ruokailuhetki oli tapahtuma, jossa kunnioitettiin elämäämme ylläpitämää apetta niin paljon, että perheen pää ”mursi leivän” ja jakoi sen pöydässä olijoille – kullekkin tarpeidensa mukaisesti. Muutoinkin pöytä oli nykypäivään nähden vaatimaton, mutta selvästi elämää ylläpitävä – olemmehan me jälkipolvet siitä hyvä ilmentymä.

Ruokailuhetki oli pyhä, ja usein leipä siunattiin, koska oli niin käsinkosketeltava ote sen hankkimiseen. Suurin osa ihmisistä asui maalla, viljeli ja korjasi sadon perheelle ja sen verran myyntiin, että saatiin suolaa sekä kahvia ja joitain välttämättömyystarvikkeita – lähinnä lähialuetuotantona 1].

Ennen ravinto nostettiin omasta pellosta,

ilman lisäaineita, vieläpä ihmis- ja hevosvoimilla – ei ollut edes väkilannoitteita, oli vain arkista luomua, josta nyt oltaisiin ylpeitä. Tuotokset peltohehtaaria kohden olivat pieniä, mutta se riitti omalle perheelle ja vähän ylikin – kaupunkilaisserkuille.

Tänään maatiloja on vain murto-osa, ja silti ruokatuotanto on massiivista – peltohehtaarituotokset (ryöstämmekö peltojamme?) 2] ovat monikertaiset, koneet suuria ja tehokkaita. Elämme kasvuhokeman aikakautta – onhan suitakin paljon enemmän ja ovatpa vielä kaupungeissa, joissa ei juuri omaehtoiskasvatusta ravinnoksi ole (voisiko olla?)

”Leipäsi on sinun otsasi hiessä hankittava” –

ape ei tullut helposti, se piti itse kasvattaa, ravita, niittää/ nostaa ja valmistaa … meni pitkään ennen kuin se oli pöydässä. Elettiin omavaraisuuden niukkuutta. Ei ollut diabetesta, eikä muitakaan nykyajan elintasosairauksia – silti pontikkaa juotiin ja kekluin tapeltiin *].

Tänään ape nousee 'valintatalon pakastealtaasta',

maito kylmäkaapista ja leipä pussitettuna muoviin hyllyiltä. Ruoka löytyy helposti, ja jos ei jaksa tai voi käydä töissä – saa ravinnon kirkon leipäjonosta, Hurstilta tai halvalla megamaksien tarjouksista – jopa ekstrana -30 prosenttia, kun ei persoile viimeisen myyntipäivän osalta. Rahaa ruokaan saa myöskin sosiaaliluukulta. Ennen ei.

Kunnioitus palautuu, kun tulee puute

Nyt ei ole meillä mistään puutetta, kun asetetaan tarkasteluverrannoksi 1700- tai 1800 -luku. Elämme täydessä yltäkylläisyydessä – sellaisessa porskutuksessa, jotta maapallomme kaksi miljardia muuta ihmistä ei edes voi uneksia. Kiitätkö Sinä jokapäiväisestä leivästäsi?

...

Ruoka ja ape on aikaisempaa elämää

Meidän elo on hiilielämää, jatkamme muiden kuollessaan luvuttaneiden varannoilla, ja se on täydellisesti riippuvainen biosfääristä, elonkerroksesta, jota me syömme kiihtyvästi, jo vuosikymmenien ajan – enemmän kuin koskaan. Ilman väkilainnoitteita ja torjunta-aineita ei kohta kahdeksan miljardin elättäminen olisi mitenkään mahdollista – nykymenetelmin.

Älä osta perjantai!

Tänään on ostamattomuuden päivä – emme osta mitään. Miten kävisi, jos jokainen suomalainen sulkisi lompakkonsa täksi päiväksi – kuinka paljon kansantaloutemme vajeentuisi – olisiko se noin 1/365 osa? Ehkä, ehkä ei, mutta totuus asuu tuolla kuluttamisen vähentämisessä – sanoisinko puolittamisessa!

Oletko valmis – ja miten se näkyisi perheesi hyvin- tai pahoinvoinnissa?

…

^VIITTEET

^1] ”EU kiemurtelee maataloustukien kimpussa,

huomaamatta sitä, että lähialuetuotanto ja elinkelpoinen maaseutu on tulevaisuutemme. Päämäärämme kulutuksen vähentämisen ohella on tasaisemmin jakautunut väestötiheys. Tulevat sukupolvet, joille jää tuottamamme ongelmat, ovat ratkaisijan roolissa. Luonnonläheinen kasvuympäristö on ymmärryksen herättäjä näkemään luonto kokonaisuutena, missä olemme vain yksi osanen.
Päämäärämme ei ole loputon työn ja ruoansaamisemme helpottaminen, samalla enenevästi fyysistä työtä tekemättöminä lihoen yli äyräidensä. Aitoa hyvinvointia ei mitata auton koolla, asumisneliöillä, Tournedous-pihveillä eikä kulutusjuhlalla, missä mittarina on vain verottajatiedot iltalehdissä ...” *]~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/vakivalta-on-osa-ihmisyytta.html - [BLOG/il]

^2] Mihin metsiemme ja peltojemme hiili katoaa? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne - [AL/il]

...

^EXTRA

Nykyisin Elämä on itsemme ja tavaroidemme siirtelyä paikasta toiseen

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154969-siirtelemme-itse%C3%A4mme-ja-tavaroitamme-paikasta-toiseen - [US_P/il]

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

doc.: arkileipa_29112013.doc – OpenOffice.org Writer

…

AL – US – VF - IL

”Leikkauslistojen kynnyksellä”

552 | 4772

Saiko Nalle esimakua huomiselleen apteekin huuruista ?

Kuva:  ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/il-wahlroos-lahjoitti-pojalleen-hulppean-kartanon/4790770 - 

***

Nallella on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni finanssitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihin kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela, osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter Fagernäsin 0] kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä aatteiden harhamaailmaan.

Nallella voi olla virikkeitä apteekkien höyryistä –

hänen äitipuolensa oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma - mustaleski” ja isä ”Buntta” *] oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle Isokalliota 2], joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden osalta.

Wahlroos takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän. Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi – muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista, joilla muhivat maailman suurimmat pankit.

Nalle tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista – laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

...

^VIITTEET

^0] Peter Fagernäs ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Fagern%C3%A4s - [wiki]

^*] Bror ”Buntta” Wahlroos, jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos - [wiki]

^2] Kalle Isokallio ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio - [wiki]

…

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista …

[ … http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/arvostukset-kohtaavat-rahanteossa-ja.html … ]

Eletään vuotta 2007 - Arvostukset kohtaantuvat kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle” Wahlroos – samaan aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki Katainen siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli Niinistön avulla ---

[ … talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa -

tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä.

Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle.

Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista.

Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
– http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --
Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

…

AL – US

^BLOG 23 096 | 2 112 | 2 421 - IL

---17092013---

doc.: wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer

837 | 7506

XEOX