Björn Wahlroosin erikoiset – ripulista siittiöiden huutoon

Piirros lainattu täältä ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/79916/siittiot-sairastavat-elamanlahde-hukassa - 

***

!

(Kauppatietieteiden tohtori ja Sampo Oyj:n ja pankkikonserni Nordea’ n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos julkaisi uusimman kirjansa 12. maaliskuuta 2015 – ”Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta”)

[ … takavuosina ’kahinakansa kantoi kengissään hiekkaa pankkisaleihin’. Tärkätty ja kuninkaan kipeä pankkipomo Mandatumin satumaisesta sattumasta, oveluudesta ehkä jopa häikäilemättömyydellä tunnettu Nalle oli jälleen sutkauttanut tuulipukukansalle hölmistyneet ilmeet! … ]

Takavuosina liian terävä pankkimies ja yliopisto-opettaja Nalle Wahlroos oli siunattu Mandatumilla, jotta poistuisi Nordea pankin herrakerroksista. Suomen valtion myötävaikutteella Mandatum Oy investointipankki 1] yhdistettiin valtion Leonia pankkiin. Tästä alkoi tarina vailla vertaa. Kertomuksen kliimaksi saattaa kulminoitua Nordean palauttamiseen lähtösatamaansa 2] – Suomeen.

Meidän tarinamme alkaa tästä – ”Wahlroos yksityistäisi vedet ja neuvoo lapsenteossa …”

[ Taloussanomat 13032015 ~  http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/03/12/wahlroos-yksityistaisi-veden-ja-neuvoo-lapsenteossa/20153136/12  -- ]

Nalle haluaa hiljalleen paperikäteisen isot setelit pois rahansiirtomarkkinoilta. Ostovoiman liikkuessa verkoissa, on se ilmeisesti Wahlroosin mielestä paremmin kontrolloitavissa, siis pankkien, mutta ei välttämättä valtion!

Nalle halunnee lisää sijoituksia investointeihin, että kasvu jatkuisi

Ymmärtääköhän Björn, että loputonta kasvua ei ole? 3] Millainenhan on Nallen henkilökohtainen ympäristöjalanjälki? Nyt halutaan säästöissä olevat lepotilaiset varat aktiiviliikkeeseen tuottamaan kasvua, vaikka toimeliaisuus 4] on se ainoa ihmiskunnan asia, jolla on kokonaisvaltainen merkitys. Toimeliaisuus ei vaadi rahan määrän eikä materiaalisten toimien kasvua – puhumattakaan kasvulle kasvua.

Miten kävisi, jos eläkeläisten parkkeerauksessa olevat liki 0-korkoiset tilit tyhjenevät sukanvarsiin? Kaikki eivät halua luonnon näkökulmasta turhia, jopa haitallisia investointeja rikkomaan jo murtumapisteessä olevaa biosfääriä 5].

Miten meille kävisi, jos kaikki kiinalaiset kuluttaisivat kuten Nalle?

[ …  ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon” – vanha liperiläinen sananlasku siitä kuuluisasta papin lausahduksesta … ]

Ovatko jättimäisiksi paisuneet äärituloerot 6] repimässä kansakunnat kapinaan ja barrikadeille 7]. Olemmeko uusjaon edessä?

Nallen jutusta löytyy yksi aitoinhimillinen kohtio - Wahlroos tuntui jotenkin ymmärtävän, että maailmassa kuolee joka vuosi 1,6 miljoonaa lasta ripuliin - sehän on paljolti seurausta likaisen veden mikrobeista! 8]

Nyt jatkamme tarinapolkuamme …

Vesi on raaka-aineena ilmaista!

[ Brändin rakentajat hoksasivat veden, nimenomaan puhtaana!  ~   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32863-brandinrakentajat-loysivat-veden  - ]

Me maksamme sen saattamisesta hanoihimme juomakelpoisena. Lisäksi maksamme siitä, että vesi voidaan johtaa takaisin luontoon - "suunnilleen puhtaana", etteivät vesistöt rehevöidy ja huku sontaan. Wahlroos oli maininnut, että vesi pitää saattaa yksityiseen omistukseen, jottei sitä tuhlattaisi – kuten nyt erityisesti markkinatalousmaissa tapahtuu.

Liikalisääntymisen osalta Nallen ei tarvitse markkinatalousmaissa huolestua,

[ … siemennesteen uimarit ovat väsyksissä ja vähenemään päin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50918-katoavatko-valkoisen-miehen-siittiot - ]

 … sillä miesten siittiöiden uimakyky ja laatu ovat heikentyneet siksi tehokkaasti 9], että arvokkaisiin hedelmöityshoitoihin ei ole kuin varakkaimmilla varaa. Mitä sitten tästä suuntaavasta evoluutio-ohjauksesta syntyy, niin onkin sitten perinnöllisyystieteen harjoittajien ammattilaji.

Sen me tiedämme, että muinaisen Egyptin faaraoiden jälkeläiset osaksi degeneroituivat sisäsiittoisuudessaan. Wahlroos oli maininnut, että lastenteko tulisi saattaa huutokauppaan, ilmeisesti tavoitteella, että ihmiskunnan populaatiolisäys saadaan aisoihin – huutokauppa on kuulemma parempi ilmiö kuin Kiinan yhden lapsen politiikka.

Löydämme Björn Wahlroosin aivomyrskystä yhden inhimillisyyden - ripulin

On totta, että maailmalla kuolee joka vuosi 1,6 miljoonaa lasta aikuisten sotkeman juoma- ja käyttöveden haitallisiin mikrobeihin. Tämä on aikaisemmin informoitu muodossa: "Joka päivä menehtyy 3400 lasta likaisen veden aiheuttamiin tauteihin 10], mutta tämä ei ole mediaamme kiinnostanut, koska ripulikuolema niittää satoaan tältä osin vain lähinnä kehitysmaissa"

Oliko tämä inhimillisyys syntynyt Nallelle rakkaan vaimon ajatuksista, sillä pappissuvun siunausta ja lämpöä on saattanut virrata Saara Wahlroosin isältä Uuno Litmaselta 11], joka oli Säämingin seurakunnan tuomiorovastina Savonlinnassa 1958 - 1979 – jää arvailujen varaan.

Tarinamme jatkuessa – heitämme tähän väliin Helsingin Sanomien koostaman 10 suurta talousoivallusta

Taloustieteen historian kymmenen parasta ideaa HS 12032015 ~   http://www.hs.fi/talous/a1305936980081 -

Kokonaisvaltaiset yhdistelmätieteilijät sen sijaan ovat oivaltaneet, että oleellinen ihmiskeskeinen toimeliaisuusmoottori näyttö- ja vertailutalous 12]; ei voi perustua loputtomaan kasvuun.

”Euroopan velkavuoret ovat pyramidihuijaus”

[YLE 12032015 ~ http://yle.fi/uutiset/bjorn_wahlroos_euroopan_velkavuoret_ovat_pyramidihuijaus/7859852 -]

Kasvuhuudon messias Björn Wahlroos ei saata ymmärtää, että rajallisuus kahlitsee ikuisuutta. Maallisen keräilytalouden rajallisuus syntyy viimeistään siinä, kun muutkin haluavat samaa – tätä ilmiötä kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi, tasa-arvoksi ja ympäristömme kunnioittamiseksi X]. Kreikkalaiset filosofit sanoivat jo kauan sitten, ettei kukaan voi olla toistaan kahdeksaa kertaa ”arvokkaampi”.

…

x] Gaia kuumenee – vähennämmekö kulutustamme? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [42435]

Ja tarinamme jatkuu …

Wahlroos kertoo miksi markkinatalousvastustajien ajatukset ovat tuhoisia

[ HS 12032015  ~ http://www.hs.fi/talous/a1305936820568 - ]

”Todellisuus on ymmärretty väärin” – sanailee Wahlroos. Todellisuus on tunnetusti niin erilainen, kysyt sitä sitten lainaajalta tai lainanottajalta. Erilaisuus näkyy myös omaisuuden eli vahdittavan omistuksen määrästä ja tonttia ympäröivän muurin korkeudesta. Todellisuus on niin erilaista, että se ymmärretään aina väärin, riippuen katsojasta ja arvioitsijasta.

Mikä on väärin, on taas huutajan äänijänteistä, aseista ja suosiosta riippuvaisia – lakikin yrittää määrittää vääryyttä ja väärintekoa, vaikka monien lakimiesten mukaan oikeuden päätöksistä on vääriä jopa 20 prosenttia – oikeus kun perustuu näyttöön, todisteisiin ja todistajiin. Ihminen osaa todistajana myös valehdella tai muistaa väärin.

Tämä on todellakin niin väärin, ja Björnissä Bror ”Buntta” Wahlroosin poikana kuohuvat apteekin huurut 13]. Apteekkarien keskuudessa Nallen äitipuolta kutsuttiin kertoman mukaan leikkisästi ”mustaksi surmaksi”.

Wahlroos paljastaa vastustajansa

[Kauppalehti 12032015 ~ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/wahlroos-hullu-verotus-esti-muuton-ranskaan/VdNj2B6i - ]

Turvallisuus on Maslow´ in tarvehierarkiassa 14] hyvin korkealla – heti välittömän ravinnon, hengitettävän ilman, juotavan veden ja lisääntymisen jälkeen – kun jonkinlainen katto on pään päälle saatu, jos on sattunut ajautumaan luonnottomasti alueille, jossa oma kehonsa tuottama lämpö ei riitä ylläpitämään riittäviä elintoimintoja.

Ranskassa voi olla epäedullinen verotus, mutta vieläkin enemmän mellakoita ja kytevää ristiriitaa muun muassa kapitalismin ja rahvaan välillä – uskontoja unohtamatta. Ruotsissa on enemmän väkivaltaisia mellakoita kuin Suomessa, toisaalta Wahlroos ja tämän perhe ei ole siellä niin tunnettu kuin Suomessa. 

Ranskassa tuntemattomuus olisi ollut vieläkin armeliaampaa. Ruotsiin muuttoa saattoi edesauttaa piireissä kerrottu Nallen ’kuninkaan kaipuu’ ja osallistuminen tämän metsästysretkille – puhutaan myös eksyneistä hauleista.

Loppusanat

Kapitalismi on puhdas ideologia 15], joka ei siedä kollektiivisuutta eli vaikkapa yhteistä omistamista. Omistaminenkin on elonkierrosta irronnut ideologia [fil.]. Oletetaan, että yksityinen omistaja huolehtii parhaalla tavalla omaansa – varmaankin näin täällä ajassa.

Loppuun herää kysymys kuka tai mikä omistaa – niissä kuuluisissa käärinliinoissa ei ole edelleenkään taskuja, ja vastikkeeton perintö 16] on ristiriita, joka jäytää epätasa-arvoa kokevia ihmisiä. Ainoa perintö ovat ne geenit, jotka ovat saadut biologisilta vanhemmilta.

Osa ihmisistä on jo ymmärtänyt, ettemme lopulta omista mitään

Emme omista edes omaa kehoa, jossa sen ylimmässä osassa muodostuu ajatukset omistamisen oikeudesta ja tajusta, että kaikki on vain lainaa ja ”loputtomassa kierrossa” – synnyttäen biosfäärillisesti kuolemattomuuden 17], jossa kapitalismilla ei ole mitään sijaa eikä pelimiehen arpaa.

…

AIHEKIRJOITUSVIITTEET

1] Mandatum vuosikatsaus 2000 ~ http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2000/Fmandatu.pdf -

TIETOISKU 1

Interbank osakepankki ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Interbank -

Mandatum ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandatum -

2] Wahlroos takoo Sampoa – kohteena Nordea ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/nalle-takoo-sampoa-tukholmassa-nordea.html -

3] Kasvuhuudon mahdottomuus käy luonnon päälle ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -

4] Kasvuhuudosta toimeliaisuuteen! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159393-kasvuhokemasta-toimeliaisuuteen -

5] Emmekö tahdo ymmärtää ympäristön muutoksia? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 – [28035]

6] Äärituloerot rapauttavat yhteiskuntasopimusta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-peruskansalainen-jttilismiset.html -

7] Nouseeko kahinakansa barrikadeille? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1061335 – [3426]

8] Puhdas vesi loppuu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/22/puhdas-vesi-loppuu-varmasti-ja-se-on-nyt-liian-halpaa -

TIETOISKU 2

Talous- ja ympäristöongelmiemme perussyy löytynyt! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/talous-ja-ymparistoongelmien-perussyy.html -

9] Laajempi katsaus ”väärin ohjattuun kehitykseen” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/ihmispopulaatio-kiihdytti-kuilun.html -

10] Puhtaan veden äärellä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53011-brandinrakentajat-loysivat-veden -

11] Tuomiorovasti Uuno Litmanen ~  http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=534&TYPE=HTML&LANG=FI -

12] Näyttö- ja vertailutalouden ilmentymiä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169100-katkennut-oksa-yhteiskunnassamme -

13] Apteekin huuruista … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149608-nalle-on-lahtoisin-apteekin-huuruista -

14] Maslow ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia -

15] Kapitalismi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi -

16] Vanhuksien on syytä käyttää suunnittelemansa perinnönjaon omaan käyttöön! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin -

17] Säikeistä häivähdys kuolemattomuutta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

Ilkka Luoma

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

AL .. IL .. Vf .. Pz .. BL .. BLOG 50385

---13032015---

doc.: wahlroosin_erikoiset_13032015 – Microsoft Word Starter

999s |  1165s

Saiko Nalle esimakua huomiselleen apteekin huuruista ?

Kuva:  ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/il-wahlroos-lahjoitti-pojalleen-hulppean-kartanon/4790770 - 

***

Nallella on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni finanssitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihin kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela, osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter Fagernäsin 0] kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä aatteiden harhamaailmaan.

Nallella voi olla virikkeitä apteekkien höyryistä –

hänen äitipuolensa oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma - mustaleski” ja isä ”Buntta” *] oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle Isokalliota 2], joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden osalta.

Wahlroos takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän. Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi – muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista, joilla muhivat maailman suurimmat pankit.

Nalle tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista – laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

...

^VIITTEET

^0] Peter Fagernäs ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Fagern%C3%A4s - [wiki]

^*] Bror ”Buntta” Wahlroos, jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos - [wiki]

^2] Kalle Isokallio ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio - [wiki]

…

Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista …

[ … http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/arvostukset-kohtaavat-rahanteossa-ja.html … ]

Eletään vuotta 2007 - Arvostukset kohtaantuvat kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle” Wahlroos – samaan aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki Katainen siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli Niinistön avulla ---

[ … talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa -

tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä.

Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle.

Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista.

Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvaliite:
– http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --
Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

…

AL – US

^BLOG 23 096 | 2 112 | 2 421 - IL

---17092013---

doc.: wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer

837 | 7506

XEOX

Tuottoisat yhtiöt lakaisevat tuhansia ihmisiä pihalle

(Uutisointi huutaa tuhansien työntekijöiden vähennyksistä hyvin tuottoisista pankkiyhtiö Nordeasta ja metsäjätti UPM:stä - kapitaalikuningas Björn Wahlroosin komennossa)

[ ... pankit anelivat valtiota apuun kun hallitun riskinoton rahavapautus markkinoi 1990 -luvun alun pankinjohtajat rahan myyntivimmaan - kun kottikärryillä piti kuluttajille rahaa suoltaman korkotuottojen odotushuumassa. Valtiota hätiin huutaneet metsäyhtiöt saivat erinomaista devalvaatiolääkettä pitkät ajat, jolla pönkitettiin liiketaloudellista kasvua kasvun perään ... ]

Nyt nämä valtiolta aikoinaan paljon apua saaneet yhtiöjättiläiset puhaltavat tavallisia ihmisiä pihalle tulevaisuusvaraumien perusteluilla - pitää olla huomennakin kilpailukykyinen. Näin huutaa pääomien takuumies, kapitaalikuningas Björn Wahlroos - sammontaontayhtiöstä 1] Sampo Oyj:stä. Mitä Kalevalan kirous/kunnia meille vielä tuovatkaan? Rahaa ja kulutusjuhlaa vai ympäristötuhoa sekä tuloerokuilun revittämistä?2]  Mitä tapahtuikaan aikoinaan Wahlroosin Mandatumissa?
...

1]

Sammon taonta on alkanut --- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/sammon-taonta-on-alkanut.html - 

2]

Pääomatalouden kasvuhuuma repii ympäristön --- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/markkinatalous-sotii.html - 

---

Mitä kirjoitimme maanantaina, helmikuu 21:nä, armon vuonna 2005

 

Eteläranta 10 parkaisi pääomituksesta

[KUVATEKSTI] Kuuluisa vuorineuvoksien temmellyskenttä Eteläranta 10 Helsingin Etelärannassa. Täällä aivoitellaan kähminnät, pikkunokkelat kilpailukykyteesit ja vaikerrukset tolkuttoman arvokkaista työpalkoista unohtaen omaehtoisen itseähkytyn optio-, palkka- ja palkkioahnehdinnan. 

Suomalaista Isänmaallisuutta ei ole havaittavissa yritysjohtajissamme, joilla ei ole enää entisaikojen patruunahenkeä, sillä hehän eivät enää omista juuri mitään. Ovat palkkajohtajia, omistaja ja työntekijä on erkaantunut kauas toisistaan. 

Ennen omistaja käveli fyysisesti tehtaan lattioilla ja morjesti tekijöitänsä; hän ymmärsi mistä tuotanto lähtee ja kuka tekee mitäkin. Nykyisiltä johtajilta tässä mielessä on suhteellisuuden taju kadonnut; omat optiot ovat etusijalla. Nyt Eteläranta parkuu valtiota jopa sijoittajaksi, jottei olisi enää sitäkään riskiä omistajalla. Sanoisin, että: 

 Hei herätkää hyvät ihmiset reaalisuuteen ja nähkää ihmiset ja unohtakaa liiallinen oman navan tuijottelu. "Talohan on selvästi kallellaan oikealle" DSC_12121.JPG. Photo by Ilu 2006. Toukokuu 2006. Nikon D70.

[U] Yrityselämän pääomasijoitus, riskinkanto ja yrityksien perustaminen

Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon. Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.)

Koko 1990-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille.

Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa, 

 ... jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille. Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima.

Pako ulkomaille kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan.

Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista

Vastuullisuus on vuorovaikutusta ja ennenkaikkea työllisyyden hoitoa. On totta, että Suomi valmistautuu kovaan kilpailuun halpatyövoimaa vastaan. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ja siinä me häviämme. Yritykset menivät siirtyneen pääoma-ominaisuuden perässä ja jättivät investoinnit ja ennenkaikkea tuotekehityksen vähemmälle itse kotimaassa.

Me pärjäämme erikoistumalla huippuosaajiksi meille luontevilla aloilla ja tämä vaatii panoksia tuotekehitykseen, joka on myöskin riskialtista. Valtio ei voi olla aina se hätään huudettu, nyt on vastavuoroisuuden aika. Millaista vastavuoroisuutta yritykset ja nimenomaan suuryritykset ovat ajatelleet kansakunnalle?

Nyt yritysmaailma kinuaa lisää rahaa valtiolta

"Edes nyt muutama kymmenen miljoonaa euroa, luulisi noin pienen rahan jostain löytyvän", oli kommentointi linnoituksesta, joka vahtii yksityisen pääoman sekä työnantajien etuuksia Etelärannassa. 

Eteläranta voisi mieluummin kaikessa hiljaisuudessa kannustaa omia pääomajoukkojaan ottamaan vastavuoroisesti vetovastuuta uusien yrityksien perustamiseksi, eikä huutaa aina valtiota hätiin.

Luulisi tuon "muutaman kymmenen miljoonan euron" löytyvän niistä osingoista, joita on runsaskätisesti jaettu. Pääomapiirit tuntevat riskit ja vastuut, nyt on aika ottaa tuo vastuullisen sijoittajan asema. 


Kysymys on vastuusta ja kotimaasta 

 Tämän tyyppiset toimenpiteet, mitä pääoman käyttöpiirit nyt esittävät, eivät vahvista heidän asemaansa edes henkisen kotimaan tunnustajina.

Rajaton ahneus tuo entisestään mielikuvaa pääoman maattomuudesta toimiessaan suvereenisti yli rajojen sinne, mistä suurin raaka hyöty on saatavilla. Valtiovallan asema on edesauttaa huonoina aikoina ihmistä ja yrityksiä, mutta vastavuoroisuus syntyy hyvien vuosien tullessa. 

Mikäli me uskomme itseemme, niin tuo sijoitus löytyy helposti pääomapiireistä ja tällä kertaa ilman valtiota. Tämä nostaa kansallista luottamusta kotimaisen huippuosaamisen jatkuvuuteen.


...
Korjattu 14. tammikuuta 2016




.