MAAHAN|2691|440506|MUUTTO
Piirros: ~ https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-julkaistu-yha-useampi-muuttaa-suomeen-tyon-takia - -26.012022
"
Maahanmuuton tilastot julkaistu – yhä useampi muuttaa Suomeen työn takia
"
***
Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvät vahvasti kaksi teesiä, joiden olemassaololle on vahva tilaus, perinne ja oikeutus ---
I - Ensimmäinen on toteamus yleismaailmallisena harmonian perusteesinä on näkemys, jossa jokaiselle maailmamme kansalaisille - ihmiselle on oma isänmaa, jossa kyseisen henkilön tulisi tulla toimeen omalla äidinkielellä.
Lisäksi oikeutus olla omiensa - perheensä ja sukunsa kanssa -rauhassa ja turvassa kokien hyväksytyksi tulemista ja tunnustusta tarpeelliseksi tuntemisen ilosta olla osa yhteisöä, johon on vahvat perityt ominaisuudet -vähintäänkin tuttuutena kokea kansallista yhteiseloa ja oman isänmaan rakkautta.
Jokaisella ihmisellä on aina paikkansa, jossa hänen tulisi kyetä tarpeidensa ja halujensa mukaan tuottaa lapsia jatkamaan ihmiskunnan perusperiaatetta, viedä perimää eteenpäin - erilaisuuden eli moniarvoisuuden tukemiseksi ja rikkaudeksi koko ihmiskunnalle.
Mutta! Tiedämme, ettei näin ole ja ristiriitoja, väkivaltaa kuin uhkaa hengen menettämisestä on useissa valtioissa - näiden lakien puitteista, mielivallasta kuin erimielisyyksistä miten perinnettä tulisi hoitaa .. silti meillä ei ole oikeutta sekaantua (niin pahalta kuin se voisikaan tuntua) ja sotkeutua toisten vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin, kun ne eivät suoraan koskettele meidän ulkoisten omia merkittäviä asioita!
__ __ __
II - Toinen aivan perustavaa laatua oleva teesi on Suomeen -
.. maahamme liittyvä tarkastelu, kyvykkyys ja oikeutus hyväksyä maahanmuuttopolitiikka tarkkana meille tulon perusteiden arviointina, analyysina kuin päätöksenä pitää huolta valituista.
Lisäksi teesiin kuuluu pitkäjänteinen halu osaamisena kuin tarpeena luoda riittävä kotoutus | koulutus | kielitaito-opetus "maassa maan tavalla" -periaatteiden pohjalta -
.. polkematta tulijan omien perinteiden omaa arvostusta, mutta senkin myötä tämän maahamme hakevan ja lopulta valitun henkilön vilpitön tunnustus olla lakiemme alaisia ja tunnustaa erityiset piirteemme sulautuessaan hyväksytyksi maamme oloihin ja suomalaisuuden mahdollisuuksiin menestyä ja kokea turvaa ja rauhaa kasvattaa lapsiaan itsensä, perheensä kuin maamme hyväksi ja eduksi.
Kun otamme tarkasti selvittäen vieraan tulijan, hyväksyen hänet samalla tervetulleeksi, niin samalla lupaamme hoitaa tulijan kuten omamme - huomioiden kulttuurierotkin, alussaan.
__ __
Suomella tulee olla oikeus vaalia, edistää ja tukea kaikin keinoin meidän omaa hallitusti kehittyvää perinnettä muotoutuen sallitusti yhä moninaisemmaksi moniarvoisuudeksi kuitenkin siten, että Suomi ja suomalaisuus ovat aarteitamme, joiden eteen olemme aiemmin, nyt ja huomenna kaikkemme suomalaisina antaneet.
Kartta: ~ https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/suomen-vaesto-monimuotoistuu-vaihtelua-on-alueittain -
__
131857 | 1060 | 3470
| 35 SUOMI24 197 | VU | FB | Vapaa sana | FB BLOG | X |
_______
ILU-MEDIA
IJL-Productions
Kansalaiskirjoittaja
Ilkka Luoma
YMPÄRISTÖTEOLLISUUS
https://www.ymparistoteollisuus.com
241023 -Total
Visits: 941219 Total Visitors: 134194
171023 -Total Visits: 931537 Total Visitors: 133248
101023 -Total Visits: 924563 Total Visitors: 131851
031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470
260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746
190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966
120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017
220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125
https://www.jontikka.blogspot.com
IJL-kommentteja HS-artikkeleihin
__
e
Työnantaja haluaa kilpailukykyä sieltä helpoimmasta päästä eli työntekijän kokonaispalkkakustannuksista. Mitä pienemmät palkat sen parempi kilpailukyky eli myös parempi osingonmaksukyky! Robotiikka tullee hoitamaan osan noista "ongelmista"!
Työnantaja haluaa päättää itse palkoista, ja korkeintaan työpaikkakohtaisesti - joka lienee pakko hyväksyä, koska työyhteisön on helppo liittoutua keskenään ja olla haitaksi tuottavalle työlle ja tuloksenteolle. Kokoomus haluaa purkaa ammattiyhdistysperiaatteen, sillä yleislakko on julma ase, niin kansantaloudelle kuin voitonjaolle.
Ulkomailta saa halpaa työvoimaa. Ahkeraa, jopa ammattiosaavaa, perehdytyksen ja motivaation [!] jälkeen. Helsinki rakentuu paljolti virolaisten ja kohta ukrainalaisten, valkovenäläisten ja kazakkien toimesta -
Viron oma palkkapolitiikka nousee hyvien EU-tukien ja oman yritteliäisyyden myötä yhä korkeammaksi ja näin virolaiset kohta palaavat kotiin - ainakin rakentajien osalta, kun kazakit vievät edullisempana työvoimana työtehtävät ja projektit. Tähän muuten liittyy väkevästi myös harmaatalous, kun yritteliäät yrittäjät hoksaavat, että voi polkea palkkoja ja siitähän meidän kotoinen ammattiliittoajattelu ei lainkaan tykkää.
"Olemmeko astumassa jo työpaikkasisällisodan sytyttäjäisiin", kuten oli laajemmassa kontekstissa yli 100 vuotta sitten, kun työtätekevä väestönosa astui vaatimaan oikeuksiaan. Tilanne kärjistyi niin pahaksi - osaksi idästä levinneen toivon myötä työväestön valtaannoususta, että oli otettava torrakat esille ja käytävä veli veljeä vastaan. >
...
Purra ymmärtää, että on kysymys tasaisemmasta yhteisten hedelmien jaosta - omien kesken. Tätä tasaistamispolitiikkaa vastaan sotiin työllistävä ulkomaalaispolitiikka, jossa haetaan edullisempia tovereita muualta, jo senkin takia, että eräät työtehtävät eivät enää kelpaa sinivalkoisille suomalaisille - esimerkisi siivoustoimi.
Ehkä siivoustyöt kelpaisivat laivoillakin, jos palkka olisi parempi. Kaukaa Thaimaasta tullut marjanpoimija on oivaltanut, että ahkeruudella voi tienata mukavasti, kun vertailupohja on omassa kotimaassa!
Tämä ansaintavertailupohja omaan kotimaahan on se perussuomalaisia nujertava voima, sillä työnantaja on sen hoksannut tehokkaasti. Osa yrittäjistä on vienyt kilpailutilanteen myötä työn kaukomaihin - vaikkapa jo vuosia sitten Kiinaan, jossa sama tehtävä tehtiin viidesosan kustannuksilla ja tänään nuo tietoliikenneyhteydet ovat jo sitä luokkaa, että Pakistanissa tehty työ on kuin kotoista etätyötä Suomessa!
Meillä on vain yksi täysin ymmärrettävä keino, joka lienee osin mahdoton, sillä omavaraisuuden nosto 100 prosenttiin kulutushuuruisessa markkinatalousmaassa lienee saavuttamatonta.
Me kun emme valmista kaikkea sitä mitä haluamme. Onko tuossa se keskinäisen sinivalkoisen toimeentulomme salaisuus, jos hoksaamme, ettemme tarvite aivan kaikkea, ja voisimme tulla toimeen omillamme.
Voisimme näin ajaa vain omia etujamme - oman maan kiertotaloudellisena kansalaisyhteiskuntana. Osaisiko tuolloin omavaraisuus tasaistaa jakoamme niin tovereille kuin yrityksille - siinäpä taloutemme kaikkien kysymysten äiti.
Tässä ei käsitellä pakolaisuuteen liittyviä tilanteita. e