Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
"”Sosiaalidemokraattinen poroporvari on hiljattain jälleen alkanut tuntea terveellistä pelkoa kuullessaan sanat: proletariaatin diktatuuri. No niin, hyvät herrat, tahdotteko tietää, miltä tämä diktatuuri näyttää? Tarkastelkaa Pariisin kommuunia. Se oli proletariaatin diktatuuria.”
NämäFriedrich Engelsinsanat löytyvät esipuheesta, jotka hän kirjoittiKarl Marxinvuonna 1871 ilmestyneeseenKansalaissota Ranskassa-tekstiin. Siinä Marx käy tuoreeltaan läpi lyhytikäisen mutta merkittävän yhteiskunnallisen vallankumouksen, Pariisin Kommuunin, vaiheita. Monien mielestä Kommuuni oli ensimmäinen yritys rakentaa sosialismia laajassa mittakaavassa ja modernissa yhteiskunnassa. .. "
IJL-kommentti: - "Ja nyt ilman sarvia ja hampaita" -on viisasta oppia näkemään kaikki näkökulmat; maailma on muuttumassa moniarvoiseksi ja on aika tarkastella tätäkin näkökulmaa uudelleen; olisimmeko jo oppineet jotain uutta?
Joukkovoima vai rahankäyttövalta -monia kysymyksiä, mutta pureudutaan niihin nyt - alla olevalla lyhennelmällä!
__ __ __ Kysehän on keskinäisvoimasta saada etujärjestövaltaa|1 -
..sillä paikallinen sopiminen hajauttaa vallan ja kurjistaa "heikosti meneviä" tovereita, ehkä myös yrityksiä ja yrittämistä, jolla palkollisia, .. joka saattaa businessevoluution näkökulmasta olla oikein, vai? Heikkohan kuolee eläinkunnan vuosimiljoonaisessa kehityskulussa.
|1 ~ https://yle.fi/a/74-20077362 - Yle-otsikointi: "Teollisuusliitto uhkasi irtautua paikallisesta sopimisesta, ja SAK:n mukaan kyse ei ole pelkästä puheesta Liitto uhkaa irtautua paikallisesta sopimisesta seuraavalla työmarkkinakierroksella. Työnantajia edustava Teknologiateollisuus sen sijaan pitää paikallista sopimista elinehtona." Yle-toimittaja: Toni Joukanen.
___ Jos yleissitovuutta ja ei paikallista sopimista enää hyväksytä toveripiireistä; olisi se parhaimmillaan ylläpitämässä inhimillistä toimeentuloa -kaikille tovereille (?), mutta jos jokin yritys kilpailupaineessa ja tuote- ja palvelukehityksen puutteessa | - osaamattomuudessa ei kykenekään kaikkien säästövähennystenkään jälkeen maksamaan yhtäläistä palkkapolitiikkaa?
__ __ _ ___ Joustavuus on eliökunnassa evoluution määrittämä, ohjaama ja valvoma ominaisuus, ollut jo satoja miljoonia vuosia ..
Yleissitovuus ja toveripiirivalta |2 on eräänlainen vakuutus - solidaarisuus- ja yhteisöllisyysvakuutus. Tuntuuko hyvältä?
Entä yrityskohtainen kilpailukyvyn valvominen (edunvalvonta täälläkin), ja miten omistaja- & johtaja-ahneus saataisiin toveripiirien epäilyistä pois kuin myös omistaja-yrittäjien käsitys | luulo "laiskuutena pois työpaikoilta", koskien toveripiirejä?
HS-linkki: ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009872739.html - HS-otsikointi: "SAK marssii hallitusta vastaan Nykyisen hallituksen linjaukset ovat ammattiliittojen valtaa selvästi kaventavia." -HS pääkirjoitustoimisto
__ Suomessa on keskimäärin (!) erinomainen elintaso |V, keskimäärin erinomaiset turvajärjestelmät ja toistaiseksi keskimäärin riittävästi rahaa jakava eläkejärjestelmäsysteemi, ainakin toistaiseksi! .. "
____ Entä se kuuluisa ensipäivän "sairasloma" palkattomaksi?
__ __ Onko tuo kaikki osaltansa edellä oleva vain turhaa luuloa, kateutta tai kyvyttömyyttä ymmärtää (sijoittaja - omistaja) -riskejä, mitä yrittäjyys ja yrittäminen useimmiten edellyttävät -saadakseen yrityksen "lentoon" ja menestykseen?
Monopolit ovat varatut vain yhteiskunnallisille toimijoille ja aivan ylivoimaisille yritysmaailman kehitysjohtajille ---
__ _ __ Jotta juttu saatiin lyhyeksi, on tässä mutka oiottu suoriksi ja käytetty reipasta sanojen valintoja 😉
_ 144888
| 9 SUOMI24 92 | VU | FB | Vapaa sana | FB BLOG | X |
1 - Perussuomalainen ja kansanedustaja Riikka Purra jättää edelleen sanomatta suoraan sen asiaytimen, mikä liittyy vierasperäiseen työvoimaan. Se on Kokoomusta lähellä oleva palkkapolitiikka ja paikallinen sopiminen. Kokoomus ei halua edes joustavaa yleissitovuutta, joka taas on uudistuvan "anttirinnemäisen" sosiaalidemokratian peruskulmakivi.
Työnantaja haluaa kilpailukykyä sieltä helpoimmasta päästä eli työntekijän kokonaispalkkakustannuksista. Mitä pienemmät palkat sen parempi kilpailukyky eli myös parempi osingonmaksukyky! Robotiikka tullee hoitamaan osan noista "ongelmista"!
Työnantaja haluaa päättää itse palkoista, ja korkeintaan työpaikkakohtaisesti - joka lienee pakko hyväksyä, koska työyhteisön on helppo liittoutua keskenään ja olla haitaksi tuottavalle työlle ja tuloksenteolle. Kokoomus haluaa purkaa ammattiyhdistysperiaatteen, sillä yleislakko on julma ase, niin kansantaloudelle kuin voitonjaolle.
Ulkomailta saa halpaa työvoimaa. Ahkeraa, jopa ammattiosaavaa, perehdytyksen ja motivaation [!] jälkeen. Helsinki rakentuu paljolti virolaisten ja kohta ukrainalaisten, valkovenäläisten ja kazakkien toimesta -
Viron oma palkkapolitiikka nousee hyvien EU-tukien ja oman yritteliäisyyden myötä yhä korkeammaksi ja näin virolaiset kohta palaavat kotiin - ainakin rakentajien osalta, kun kazakit vievät edullisempana työvoimana työtehtävät ja projektit. Tähän muuten liittyy väkevästi myös harmaatalous, kun yritteliäät yrittäjät hoksaavat, että voi polkea palkkoja ja siitähän meidän kotoinen ammattiliittoajattelu ei lainkaan tykkää.
"Olemmeko astumassa jo työpaikkasisällisodan sytyttäjäisiin", kuten oli laajemmassa kontekstissa yli 100 vuotta sitten, kun työtätekevä väestönosa astui vaatimaan oikeuksiaan. Tilanne kärjistyi niin pahaksi - osaksi idästä levinneen toivon myötä työväestön valtaannoususta, että oli otettava torrakat esille ja käytävä veli veljeä vastaan. >
...
Ilkka Luoma
2 - Nythän on lopulta kysymys siitä, että toverikin haluaisi tekemistään hedelmistä vähän suuremman osuuden kuin kuponginleikkaajat, joilla on tosin enemmän riskinottokykyä - rahallisesti, mutta ei elämällisesti! [?]
...
Purra ymmärtää, että on kysymys tasaisemmasta yhteisten hedelmien jaosta - omien kesken. Tätä tasaistamispolitiikkaa vastaan sotiin työllistävä ulkomaalaispolitiikka, jossa haetaan edullisempia tovereita muualta, jo senkin takia, että eräät työtehtävät eivät enää kelpaa sinivalkoisille suomalaisille - esimerkisi siivoustoimi.
Ehkä siivoustyöt kelpaisivat laivoillakin, jos palkka olisi parempi. Kaukaa Thaimaasta tullut marjanpoimija on oivaltanut, että ahkeruudella voi tienata mukavasti, kun vertailupohja on omassa kotimaassa!
Tämä ansaintavertailupohja omaan kotimaahan on se perussuomalaisia nujertava voima, sillä työnantaja on sen hoksannut tehokkaasti. Osa yrittäjistä on vienyt kilpailutilanteen myötä työn kaukomaihin - vaikkapa jo vuosia sitten Kiinaan, jossa sama tehtävä tehtiin viidesosan kustannuksilla ja tänään nuo tietoliikenneyhteydet ovat jo sitä luokkaa, että Pakistanissa tehty työ on kuin kotoista etätyötä Suomessa!
Meillä on vain yksi täysin ymmärrettävä keino, joka lienee osin mahdoton, sillä omavaraisuuden nosto 100 prosenttiin kulutushuuruisessa markkinatalousmaassa lienee saavuttamatonta.
Me kun emme valmista kaikkea sitä mitä haluamme. Onko tuossa se keskinäisen sinivalkoisen toimeentulomme salaisuus, jos hoksaamme, ettemme tarvite aivan kaikkea, ja voisimme tulla toimeen omillamme.
Voisimme näin ajaa vain omia etujamme - oman maan kiertotaloudellisena kansalaisyhteiskuntana. Osaisiko tuolloin omavaraisuus tasaistaa jakoamme niin tovereille kuin yrityksille - siinäpä taloutemme kaikkien kysymysten äiti.
Tässä ei käsitellä pakolaisuuteen liittyviä tilanteita. e
Työnantaja haluaa kilpailukykyä sieltä helpoimmasta päästä eli työntekijän kokonaispalkkakustannuksista. Mitä pienemmät palkat sen parempi kilpailukyky eli myös parempi osingonmaksukyky! Robotiikka tullee hoitamaan osan noista "ongelmista"!
Työnantaja haluaa päättää itse palkoista, ja korkeintaan työpaikkakohtaisesti - joka lienee pakko hyväksyä, koska työyhteisön on helppo liittoutua keskenään ja olla haitaksi tuottavalle työlle ja tuloksenteolle. Kokoomus haluaa purkaa ammattiyhdistysperiaatteen, sillä yleislakko on julma ase, niin kansantaloudelle kuin voitonjaolle.
Ulkomailta saa halpaa työvoimaa. Ahkeraa, jopa ammattiosaavaa, perehdytyksen ja motivaation [!] jälkeen. Helsinki rakentuu paljolti virolaisten ja kohta ukrainalaisten, valkovenäläisten ja kazakkien toimesta -
Viron oma palkkapolitiikka nousee hyvien EU-tukien ja oman yritteliäisyyden myötä yhä korkeammaksi ja näin virolaiset kohta palaavat kotiin - ainakin rakentajien osalta, kun kazakit vievät edullisempana työvoimana työtehtävät ja projektit. Tähän muuten liittyy väkevästi myös harmaatalous, kun yritteliäät yrittäjät hoksaavat, että voi polkea palkkoja ja siitähän meidän kotoinen ammattiliittoajattelu ei lainkaan tykkää.
"Olemmeko astumassa jo työpaikkasisällisodan sytyttäjäisiin", kuten oli laajemmassa kontekstissa yli 100 vuotta sitten, kun työtätekevä väestönosa astui vaatimaan oikeuksiaan. Tilanne kärjistyi niin pahaksi - osaksi idästä levinneen toivon myötä työväestön valtaannoususta, että oli otettava torrakat esille ja käytävä veli veljeä vastaan. >
...
Purra ymmärtää, että on kysymys tasaisemmasta yhteisten hedelmien jaosta - omien kesken. Tätä tasaistamispolitiikkaa vastaan sotiin työllistävä ulkomaalaispolitiikka, jossa haetaan edullisempia tovereita muualta, jo senkin takia, että eräät työtehtävät eivät enää kelpaa sinivalkoisille suomalaisille - esimerkisi siivoustoimi.
Ehkä siivoustyöt kelpaisivat laivoillakin, jos palkka olisi parempi. Kaukaa Thaimaasta tullut marjanpoimija on oivaltanut, että ahkeruudella voi tienata mukavasti, kun vertailupohja on omassa kotimaassa!
Tämä ansaintavertailupohja omaan kotimaahan on se perussuomalaisia nujertava voima, sillä työnantaja on sen hoksannut tehokkaasti. Osa yrittäjistä on vienyt kilpailutilanteen myötä työn kaukomaihin - vaikkapa jo vuosia sitten Kiinaan, jossa sama tehtävä tehtiin viidesosan kustannuksilla ja tänään nuo tietoliikenneyhteydet ovat jo sitä luokkaa, että Pakistanissa tehty työ on kuin kotoista etätyötä Suomessa!
Meillä on vain yksi täysin ymmärrettävä keino, joka lienee osin mahdoton, sillä omavaraisuuden nosto 100 prosenttiin kulutushuuruisessa markkinatalousmaassa lienee saavuttamatonta.
Me kun emme valmista kaikkea sitä mitä haluamme. Onko tuossa se keskinäisen sinivalkoisen toimeentulomme salaisuus, jos hoksaamme, ettemme tarvite aivan kaikkea, ja voisimme tulla toimeen omillamme.
Voisimme näin ajaa vain omia etujamme - oman maan kiertotaloudellisena kansalaisyhteiskuntana. Osaisiko tuolloin omavaraisuus tasaistaa jakoamme niin tovereille kuin yrityksille - siinäpä taloutemme kaikkien kysymysten äiti.
Tässä ei käsitellä pakolaisuuteen liittyviä tilanteita. e