Etätyömahdollisuus ajaa meitä vetten äärelle ja maalle mullan tuoksuun

 B|2503|398738|IO

Kuva: ~ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/e93aeea2-7cbe-5e7b-96c3-5c144791d75e -, otsikoituna näin: 

"

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Pitkäaikainen vihreiden vaikuttaja Pekka Sauri kirjoittaa, ettei enää suostu kaupunkien ja maaseudun väliseen vastakkainasetteluun.

" 

-toimittajana Hanna Lensu.

***

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

" .. Kyllä maalla on mukavaa .. !"

~ etätyökin sujuu kuin kesäyönvalssi .. 

ilkka.luoma

2023-03-18   -- 13:49:03

[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin: "Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]

__
[20U06] -- Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä

1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.

Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.

Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle

Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.

__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa

On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen. Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.

Kallistuva ja vähenevä bensiini tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin

Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan 5% Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle", jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.

Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin

Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.

_
Paljon puhuttu etätyö alkaa olla tätä päivää,

.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.

Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.

Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa

Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme 3,7 maapalloa.

Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,

.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.

Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä

Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.

Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole

Meillä on yllin kyllin tilaa, niin kaupunkeina kuin maaseutuna ja rantoina sekä puhtaina metsien hiljaisuutena. Suomen väestöntiheys on meidän ainutlaatuinen hyödyke. Suomi on sekä kaupunki- että luontoihmisten maa. Meillä voi toteuttaa tarpeensa kuulua ja integroitua luontoarvoihin kuin myös sosiaalisuuteen suuremmassa ihmisjoukossa.

Valinta on meidän!

Onkin syytä säilyttää viherkeitaat lähellä metropoleja kuin myös kehittää pienien kuntien keskinäiselinvoimaa pienoiskeskuksina ja vähemmän oravanpyörällisinä elinympäristöinä. Suomi tarjoaa kaikille jotain ja paluu juurille on nyt monille konkreettisesti mahdollista.

[2006]

|  24  SUOMI24  97  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |

__

108056

__

ILU-MEDIA

IJL-Productions

Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

https://www.jontikka.blogspot.fi

HS-kirjoitusten lukijakommentit

__

e

Göpekli Tepe

Piirros: ~ https://www.greenprophet.com/2020/05/6000-years-before-stonehenge-there-was-gobekli-tepe-new-hidden-patterns-found/ - kuva lisätty 14082021 - YLE' n ~ https://areena.yle.fi/1-50328182 - dokumentin myötä.

***

Göpekli Tepe. Turkki hakee EU jäsenyyttä 1]. Turkkilaiset mellakoivat oireellisesti. Turkin alueelta lähti ratkaisevin (kohtalokkain?) kehitys – nimittäin kaupungistuminen ja hiukan sitä ennen kyky viljellä maata – ruohokasvi alkuvehnä oli pikkiriikkisen mutantoitunut pitämään siemenensä kiinni varressa, kypsyttyäänkin – näin se oli helpompi valjastaa systemaattisen viljelyn piiriin.

Kaivaukset nykyisen Turkin alueella Göpekli Tepe´ssä 2]  alkoivat niinkin myöhään kuin vuonna 1994 – ja vasta nyt ollaan ratkaistu tämän vanhimman keskittyneen ihmisasutuksen arvoitus – 12000 vuoden takaa. Metsästäjä-keräilijä oli muuttuva maanviljelijäksi ja maanviljelijät mahdollistivat sellaistenkin ihmisten elämän ja toimeentulon, jotka eivät itse suoraan ravintoaan hankkineet.

”Loiseläjien joukko”

Näin oli syntynyt ”loiseläjien joukko”, joiden ammattikehitys on tähän päivään mennessä levinnyt valtaviin mittoihin, joita kehittyneissä läntisissä markkinatalousmaissa vain noin 2-4 prosenttia väestöstä elättää (maatalouden osuus kokonaistuotannosta - populaatiokokona) –

… voimmekin kysyä kehitettiinkö todella Göpekli Tepe´ssa se kohtalokkain ”keksintö”, joka ajaa ihmiskunnan tuhoon – mahdottomana biosfäärin yhtälön osasena, varsinkin, kun olemme väkilannoitteilla oppineet vahvistamaan ruohokasvien kasvuisuutta ja satoa. Vieläkään emme ole oppineet biosfäärin biomassojen tasapainoa ja koosteisuutta!

Yhteiskuntaihmisen kehittäjät – turkkilaisten esi-isät?

Olisiko näin nerokas valtio kuin Turkki nyt hyväksyttävä entisenä sulttaanien suurvaltana EU:n jäseneksi  3] – toiseksi suurimmaksi, heti Saksan jälkeen. Mitä turkkilaisten tämän päivän oireelliset mielenosoitukset merkitsevät –

… onko tämänkin suhteen tässä modernissa, mutta perinteikkäässä muslimimaassa alkamassa yhteiskuntakehitys, joka ohjaisi uusille valtarakenteille – koko EU:ta 4] ajatellen, aikakautena, jolloin kiinalaisten valta ja vaikute on leviämässä kaikkialle maailmaan 5].

Turkki oli suurvalta,

ja ulotti janitsaarisotilaansa aina Wienin porteilla saakka – tuoden yhtenä muhamettilaisuuden Eurooppaan – pysyvästi, tahdoimmepa kristittyinä sitä tai emme. Osmanit 6] pitivät hallussaan suurta osaa Lähi-idän Rooman aikaisia maita – ulottaen turkkilaista vaikutusta kaikkialle valtakuntaansa – romahtaakseen I Maailmasodan jälkeen nykyisen muotoonsa ja kokoonsa – odottamaan ”päiviä parempia”. Mikä on tämän päivän Göpekli Tepe 7]?

^VIITTEET

^1] Turkkilaiset EU:iin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/44271-turkki-luo-ymmarryksen-siltaa-niin-islamilaisuuteen-kuin-kristinuskoon -  [US_P/IL]

^2] Göpekli Tepe ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6bekli_Tepe – [wiki]

^3] Turkki Euroopan Unioniin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133818-turkki-on-jo-euroopassa - [US_P/IL]

^4] Vastentahtoinen ja eripurainen EU ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/eu-on-keinotekoinen-liitto-pakosta.html - [BLOG/IL]

^5] Kiinalainen maailmanvalloitus? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kansainvlinen-tynjako-ja-kiinan-235.html - [BLOG/IL]

^6] Osmanien valtakunta ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmanien_valtakunta - [wiki]

^7] YLE ~ http://areena.yle.fi/tv/1919253 - [Kasvimaailman mahti]

…

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

AL – Fb – US

^BLOG 20 134 | 1 446  - IL

---24062013---

Kiinalaisessa jutussa suomalainen mahdollisuus

Kiinalaiset ovat valmiit ostamaan kaikki mustikat Suomesta. Mikäli suomalaiset eivät halua kyykkiä metsissä; tarjoutuu Kiina lähettämään myös poimijat.
Kiinassa on meneillään maailman suurin maaltamuutto jättiläismäisiin kaupunkeihin. Kiinan voima on halpa maaseututyöväestö, jonka työpanosta myydään myös ulkomaille. Yhtäältä mustikan parantaessa näkökykyä kiinalaisille, toisaalla ilmansaasteet ja mm. pakokaasupäästöt estävät yhä enemmän näkyvyyttä Kiinan suurkaupungeissa.


Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, 

 ... se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue.


Kiina on kehitysmaa, 

 ... jossa valmistetaan miltei kaikkea, paitsi lentotukialuksia, suuria matkustajasuihkukoneita, sekä pitkälle kehitettyjä tietotekniikan prosessoreja. Kiinasta valmistuu 300.000 insinööriä, joka vuosi, ollen enemmän kuin koko EU:sta ja USA:sta yhteensä. Kiinalainen suunnitteluvoima ylittää länsimaat 10-20 vuoden aikana, ja ei ole, systematisoituessaan ja verkottuessaan, syytä epäillä tämän voimavaran henkisistä ja innovatiivisista kyvyistä.
...


Kiinalainen uskoo luonnonlääkitykseen ja mm. mustikoihin 

Kiinalainen luottaa suomalaiseen taitoon suunnittelussa, rehdissä tavassa tehdä kauppaa ja pitää lupauksensa. Suomi myi 1950-luvulla ainoana maana käytettyjä paperikoneita, nimenomaan käytettyinä. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan jo 1950-luvulla, taisi olla 17. 

Kiinalaisilla on pitkä muisti ja he arvostavat luottamussuhteita, eivätkä vaihda kumppania. Nokia on tehnyt jatkuvaa kauppaa vuosikausia samojen operaattoreiden kanssa ja Nokia onkin suurimmillaan ja voitollisimmillaan juuri Kiinassa.


Kiina kohtaa kaikki länsimaalaiset elintasonnousun ongelmat,

 ... ja me Suomessa tiedämme ne. Kiina luottaa suomalaiseen energiankäytön hyötysuhdetehokkuuden hallintaan. Kiinalaiset tietävät, että Suomessa osataan suunnitella tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Suomessa on kykyä ja innovaatiota nähdä huomisen asumismuodot ja asumisen ekologia. Suomessa on innovaatio, joka voi muuttaa ratkaisevasti tapaa elää, tehdä työtä ja asua tuhoamatta ympäristöä ja ihmisen omaa psyykettä.


Suomi voisi olla kiinalainen portti EU:hun 

Finnair saa vielä joitain aikoja käyttää ylivoimaansa, kunnes kiinalaisten omatkin lentoyhtiöt tulevat samoille reiteille. Finnair on saanut pienenä, mutta uskomattoman turvallisena yhtiönä lentää lähes monopolissa Euroopan ja Kiinan lyhimpiä reittejä.


Suomi on investoinut runsaasti Kiinaan, 

 ... vieden sinne pääomia, työmahdollisuuksia sekä kokoonpanoa tunnettujen syiden vuoksi. Kiinalaiset mahdollisuudet ovat nostaneet monet suomalaiset yhtiöt tuloskuntoon ja kasvuun, jota ei Suomessa olisi voitu tehdä. Kiina on yksi maailman suurimpia markkinoita ja siellä on "loputon" ja työteliäs työvoima. Ammattiyhdistysliike ei Kiinassa määrittele palkkatasoja, vaan kysyntä.
...


Kiina avasi ovensa jo 1420-luvulla 

 ... ja suuntasi tuolloiset maailman suurimmat kauppalaivastot joidenkin tietojen mukaan kaikille maailman merille, ennen Kolumbusta ja Magalhaesia. Kiina oli utelias, kauppahaluinen ja ulotti laivastonsa, ilman valkoisen miehen uskon- ja tapojen tuputusta, uusille kaupallisille alueille, mieluumminkin huomaavaisuudella ja lahjonnalla kuin verisin miekoin.

Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuon ajan arkistot ja historiamerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven. Kiina vetäytyi kalliiin "maailmanvalloituksen" jälkeen kuoreensa. Jäljelle jäivät kiinalaiset vuosituhantiset tavat ja Kiina keskittyi jo tuolloin maailman suurimman maan, itsensä, omiin sisä- ja rajanaapurimaiden markkinoihin.


Uusi vanha Kiina

Kiina on nyt, vuonna 2006 avannut investointimahdollisuudet laajemmin myös ulkomaille ja jättiläismäisen valuuttavarantonsa turvin voisi tehdä suuria omistusjärjestelyjä mm. länsimaissa. Kiinalainen integroituminen globalisaatioon on alkanut vajaan 600 vuoden tauon jälkeen, tuoden mahdollisuuksia myös Suomelle.


Kiinalainen raha, 

 ... toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.


Suomi on matkailun tuleva suurvalta ilmastomuutoksien vuoksi? 

Meillä vihreys kasvaa, kun taas nykyiset massaturismimaat aroutuvat, jopa aavikoituvat seuraavien 50 vuoden aikana. Suomi on puhdas ja tyhjä. Suomi kykenee huomenna elättämään 50 miljoona ihmistä. Voimme mainiosti kasvaa 10 miljoonaan ja olkaamme huolellisia mistä ottaisimme uudet asukkaamme. 

Suomen maahanmuuton tarve kasvaa jo 2010 alkaen ja meidät tekee mielenkiintoiseksi rajanaapuruus maailman suurimman raaka-ainelähteen, Venäjän, vieressä, joka onkin ainut maa meidän ja Kiinan välissä.


Ilkka Luoma

PS Kappalejaottelu uusittu - koskematta itse tekstiin 22. syyskuuta 2015