tiistaina, syyskuuta 01, 2020

Toveripiirit haluavat myös vastuuta ja sen mukaisia oikeuksia - tulonjako menee uusiksi?

 


Kuva: ~ https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/marin-vastasi-upm-n-pesosen-kritiikkiin-hallitus-haluaa-tehda-aktiivista-teollisuuspolitiikkaa-meilla-on-rahoitusta-eu-n-elpymisvalineessa-187162525/ - 


*

..

1 -"Niin koira älähtää, kun kalikka kalahtaa"?

Kumpiko olikaan kyseessä - toveripiirit vai työnantajia edustavat EK |1, Kokoomus ja Yrittäjät |2. Ei saisi olla kumpikaan, sillä uusi demareiden puheenjohtaja ja PM Sanna Marin on uudistaja ja näkee tilanteen NNV-hallituksensa (vahvistettuna pitkällä kokemuksella - Matti Vanhanen, VVM ja Kepu) silmin huomisen ja vielä senkin jälkeisen ajan, sillä lapsillemme pitää jättää Maailma, jossa voi Elää.

Elämän tunnistaminen luontoahdingon keskeltä on lopulta juurisyy, miksi Marin osasi terävästi sanoa luokkasota esillenoston olevan näköalattomuutta ja historiattomuutta |3. Nyt ei olla enää luokkasodassa, vaan rajalla, jossa on pakko löytyä yhteistyö. Yhteistyö sanana on perinteellisesti ollut poliittista sanahelinää |4, jolle nyt on löydyttävä sisältö.

Sisältö syntyy kun toveripiiri aivan ensimmäiseksi hioo uuden "forssan" |5, onko se työaikaan liittyvä vai ajatus tuottojen uusjaosta, missä toveripiiri pääsee osalliseksi vastuusta ja oikeuksista ... tuo ainakin kannattaa testata jossain sopivan pienessä mittakaavassa. Osuuskunta-ajattelun |6 reformointi tähän päivään?

Seuraavaksi EK, Kokoomus ja kuponginleikkaajat oppivat hyväksymään kuluttajien mahdin |7 - olla päättäjä lopulta kaikelle kaltaisessamme markkinataloudessa. Toveripiirit edustavat ryhmänä suurinta kuluttajaryhmää - niin rahallisesti, potentiaalina kuin itse kuluttajina.


Palkasaajat ovat todellisuudessa kuluttajia

Jos kuluttaja pääsee tuotannon lähteille ajamaan vastuuta niin tuloksenteossa kuin ympäristöasioissa, voi lopputuloksena olla sellainen linnarauha, ettei syntynyttä kalapaliikkia "luokkasodasta" tarvita. On heräämisen aika.


Toveripiirin vahvuus syntyy yhdistymisestä

Tämä tarkoittaa demareiden, vasemmiston ja De Gröna' n yhdistymistä. Tuo taas saa aikaiseksi aivan uuden pohdinnan porvaripiireissä - ehkä Kokoomus herää kosimaan Keskustaa?

Jokin aika sitten Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yritti kosia TV-keskustelussa Keskustan puheenjohtajaa Katri Kulmunia ... kuinka kävikään ja miten Sanna tuolloin Petterille vastasi ...  >
.

HS: "

Mitä ay-liike tekee, jos teollisuuden tilanne menee todella pahaksi?


.
2 - Nyt olemme puoluepoliittisen toiminnan vedenjakajalla

Nykyinen menetelmä hoitaa yhteisiä asioita törmää liian usein muureihin, vastakkainasetteluihin ja yksittäisten puolueiden vain omiin näkökulmiin. PM Sanna Marin on viestinyt yhteistyöstä ja kompromisseistä.

Puolueillakin on omat reviirit, mutta olisiko aika raottaa verhoa rajalla ja katsoa kuinka Vihreää se ruoho on naapurin puolella?

Nyt Eletään mahdollisen kaaoksen edessä - tähän kiinnitti huomiota jo Keskuskauppakamari [~ https://kauppakamari.fi/blogi/hatahuuto-suomelle/ -], ja jopa Kokoomus, joka vaatii 120 000 uutta työpaikkaa |8, onko tuo sitten sanahelinää - jääkööt lukijoiden pohdittavaksi.


Toveripiiriin kuuluu elimellisesti SAK ja koko ammattiyhdistysliike

SAK' lla on ollut väkivahva asema - esimerkiksi sopinee alaliitto Paperista, joka ajoi niin voimallisesti jäsenistönsä etuja |9, että Kaipola(-kin) on "tuottamaton pidemmässä juoksussa". Niin nythän onkin kyse tuosta toiminnan aikajanasta - Sanna kysyi eikö lopettamispäätös voisi siirtyä hiukan tuonnemmaksi - se ei ollut mitään "luokkajakoa - eikä -sotaa", vaan realismia löytää aikaa uusille ratkaisuille |10 - yhdessä.


Nyt luottamusta peliin

Jos SDP uudistuu, uudistaa se myös ammattiyhdistysliikkeet, varsinkin silloin, jos Vasemmisto saadaan ensin yhtymään demareiden kanssa. Näin vastuuta ajetaan maaliin ja toveripiiri voisi herätä kokemaan hyvien aikojen voittojen jako kuin huonojen aikojen vastuunkanto esimerkiksi vastuullisjoustavana palkkana - yhteisen edun nimissä. Yrittäminen ja siihen liittyvä kilpailu ovat aina vuoksiaaltoa - ylä- ja alamäkineen.


Pääministerimme on nyt paljon vartijana

Herääminen on alkanut, ja Sanna on viestinyt pääelementit jo yhteisen mietinnän alle. On aika herätä, ettei tule 'talvella liian kylmä'. Meillä on varaa vähentää |11 ja tämän oivallettuamme täällä Onnellisten maassa |12, voi alkaa turhan kasvuhokeman liiallisen näyttö- ja vertailutalouden |13 alasajo.

Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomiin - lopulta se on Luontobiologia, joka meidät kaikki Elättää - tovereista kuponginleikkaajiin. e

.

--

Viitteet ja lähteet:


|1  ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006617684.html - 

|2  ~ https://www.is.fi/politiikka/art-2000006617800.html - 

|3  ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006618974.html

|4   ~ https://yle.fi/uutiset/3-11519911  - 

|5   ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Forssan_kokous - 

|6   ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/nokia-avasi-historiallisen-ohjelmisto.html - 

|6   ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006617687.html - 

|7   ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/04/kulutuksen-vahentaminen-pelastaa-meita.html - 

|8   ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006618896.html - 

|9   ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/07/jlkikirjoitus-paperitaistolle.html#links - 

|9   ~ https://yle.fi/uutiset/3-10471359 - 

|10  ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006617687.html - 

|11  ~ https://yle.fi/uutiset/3-11518670 - 

|11  ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2019/11/puolitatko-kulutuksesi-pelastatko.html 

|12  ~ https://yle.fi/uutiset/3-10697080 - 

|13  ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ - 

|13  ~ https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - 

--

EKSTRA - Palkat | Luokkajako

..
| TIEDE | SUOMI24 | VU | FB |


..
Tekstin viitteet ja lähteet löytyvät täältähttps://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2020/09/viiteluettelo-niin-koira-alahtaa-kun-kalikka-kalahtaa  - [päivittyy luettelon osalta 02902020]

...

4 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Vastaanottaja:
sanna.marin@vnk.fi; matti.vanhanen@vm.fi; petteri.orpo@eduskunta.fi; katri.kulmuni@eduskunta.fi; jyri.hakamies@ek.fi; jarkko.eloranta@sak.fi; mikael.pentikainen@yrittajat.fi; juho.romakkaniemi@chamber.fi

Kopio:
li.andersson@eduskunta.fi; johanna.ohisalo@eduskunta.fi; erkki.tuomioja@eduskunta.fi; pekka.haavisto@formin.fi; heidi.hautala@europarl.europa.eu; jutta.urpilainen@ec.europa.eu; antton.ronnholm@sdp.fi; antti.rinne@eduskunta.fi
.

Ilkka Luoma kirjoitti...

Isänmaallinen metsäteollisuus [TIEDE]

~ https://www.tiede.fi/keskustelu/6076/ketju/isanmaallinen_metsateollisuus?changed=1598983374 -

...

Ilkka Luoma kirjoitti...

UPM-Kymmene rikkoi miljoonien eurojen paperikoneet Ranskassa - ei halunnut antaa irtisanottujen osuuskunnalle

24.10.2017 klo 7:30
UPM-Kymmene sabotoi lakkauttamansa paperitehtaan miljoonien eurojen kaluston Ranskassa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201710232200479613

Ilkka Luoma kirjoitti...

Metsiä ei kannata tuhlata pelkästään paperiksi

Valtiomme tutkimusvaroja jakava Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara huomaa vihdoin tuoda esille metsäteollisuutemme kehityskeskustelun ja siihen liittyvän tutkimuksen. Suomi on ollut ja on paperin eri lajikkeineen huippumaa maailmassa. Olemme samalla saaneet maailman parhaan laiteymmärryksen paperin tuotannon ympärille. Monimutkaistuva ja teknistyvä tuotanto ja kysyntätekijöiden muutoshavainnot ovat entistä pidempijänteisiä, mutta operatiivisesti nopealiikkeisempiä. Suomi ei voi olla enää paperikeisari nykymuodossaan ensi vuosikymmenellä. Paperia voidaan kehittää myös muuksi kuin poispestävän musteen kantoalustaksi.

Puu on kasvava luonnonvara ja sitä ei kannata tuhlata paperiin vietäväksi kiertoon ja kaatopaikoille. Jokainen kansalainen kuskaa roskiin lukemattomiksi jääneitä esitteitä, kopioita ja loputtomia puhelinluetteloita, joita jaetaan markkinatalouden lieveilmiönä kaksin- ja kolminkertaisina eeppoksina joka luukkuun, ...ainakin pääkaupunkiseudulla. Paperin aikakausi päättyy nykymuodossaan ja Suomella on maailman paras tuotantokoneisto tähän, sekä siihen liittyvä osaaminen niin tekniikkana kuin käyttönä.

Maailman puuvarat ovat aivan muualla kuin Suomessa. Puupohjaiset tuotemarkkinatkin ovat aivan muualla kuin meillä Suomessa. Puuvarastot ovat mm. Venäjän Siperiassa ja siellä on jaossa maailman suurimmat varannot, tosin varovaisille suomalaisille liian suurella riskillä. Huomisen puutuotemarkkinat sijaitsevat kehittyvissä maissa, mm. Kiinassa, missä omia metsiä ei voi enää hakata. Puu on yksi parhaista rakennusaineista ja Kiina on yksi maailman suurimmista rakennustyömaista.

Suomessa on tunnustettu insinööritaito ja olikin odotettavaa, että myös meillä herätään metsätuotetukijalkamme osalta maailman ja kysynnän muutoksiin. Suomi on nyt viime hetkellä aloittamassa kehityskeskuksen suunnittelua, jossa tutkitaan ja koetetaan ymmärtää, mihin maailma menee ja mitä maailma tarvitsee. Tutkimuskenttä on laaja, lähtien aina kestävästä metsänhakkuusta istutuksineen sekä kasvutekijöineen ja päätyen huoltojärjestelmiin, millä ylläpidetään itse puuteollisuuden tuotantokoneiston käyttöastetta mahdollisimman korkealla. Lisäksi tulisi ymmärtää puun käyttökohteet ja -tarpeet sekä tuotteiden päätyminen kiertoon ja sen vaikutus energiataseeseen sekä päästöihin.

Suomi voi hakata tasapainoisesti metsiään ja tuottaa huomenna kestäviä puurakenteita aina kysyntää sisältävälle rakennusteollisuudelle; mekaaninen metsäteollisuus on uudelleen nousussa. Puurakennuskohteet lisääntyvät maailmalla, jopa on kehitetty mm. maaleja, jotka "hylkivät" tulipaloa. Esim. Moskovassa ja Pekingissä on tiukat säännöt puurakenteista, jopa osin puutalojen rakentaminen kaupunkialueille on kiellettyä tulipalovaaran takia.

Kehitettävää riittää, ja tässä on meidän suomalaisten paikka. Osaamiseemme ja luotettavuuteemme on suotuisa asenneilmasto niin Venäjällä kuin Kiinassa. Kiina on loputon kysyntäkohde ja Venäjä metsäinen aarrearkku. Suomalainen insinööri kykeni kehittämään maailman parhaat paperikoneet, niinpä me pystymme kehittämään myös maailman parhaat puun mekaanisen jalostuksen - yms. laitteistot, joilla tyydytetään huomisesta alkava kysyntä laitteistojen ja järjestelmien osalta. Puurakentaminen on uuden ajan airut ja se on kehityksensä alkutaipaleella. Teräs, lasi ja betoni ovat liitännäiselementtejä ja raaka-aineita. Näiden liitännäisten tuotekehitys menetelminä, rakenteina ja itse liitäntärajapintoina on huomisen haaste.