tiistaina, lokakuuta 17, 2017

Reviiripuolustus >< globalisaatio - biosfääri reagoi tavallansa!



Brittiläisen imperiumin globalisaatio historiasta - lennätinlinjat maailmalle


Talouden perinteitä terävästi esittelevä ja luottamustakin herättävä taloustieteilijä Sixten Korkman – puhuu, kirjoittaa ja selittää, mutta mistä? Kasvuhoenta on pysyväissanavarastoa – unohtaen samalla hengenvedolla biosfäärillisen rajallisuuden – vaikka Aurinko antaa ihmisajallisesti loputtomasti kasvun- ja elinvoimaa – ainoana energialähteenä * -lopulta.

Korkman julkaisi kirjan ”Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?”, jossa globalisaatiota pidetään hyveenä ja ainoana keinona vaurastua, tasata tulonjakoa ja ostovoimaa, vaikka mittarit ääripäissän osoittavat toista – tänään jo noin 10 prosenttia omistaa ~90 prosenttia ilhmistalouden tasearvosta ---


Ote edellä olevasta linkkijutusta - ” … Korkmanin mukaan populismin myötä on yleistynyt Donald Trumpin omaksuma asenne, jonka mukaan politiikassa pitää keskittyä ajamaan vain oman maan välittömiä etuja. Kansallisia etuja voidaan kuitenkin edistää kestävästi ja tehokkaasti vain riittävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa, Korkman katsoo … ”

Kommentti ylläolevaan linkkijuttuun - ”.... Reviiripuolustus ja omavaraisuuden tavoittelu ei tue globalismia - rajattomasti. Evoluutio rakensi revirismin viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana - huomioiden sopeutuman ja kilpailun keskinäisyyden monimutkaiseen syy-seuraussuhteeseen ”

Entä 10 vuotta sitten, miten globalisaatio koettiin tuolloin ja nähtiinkö siinä siemen pelastukselle ja tulonjaon tasaamiselle – huomioiden globalisaatioon niin kehittyneet -, kehittyvät - kuin kehitysmaat?

Suomelle elintärkeä korkeaosaamisen vienti ja vähemmän mairitteleva tuonti


Miten tänään projisoimme globalisaation, evoluution luoman reviiripuolustuksen ja siihen oleellisesti liittyvät käsitteen omavaraisuudesta [1, mutta kuitenkin rajat ylittävästä kanssakäymisestä – kun sukua jatketaan, degeneraation [2 estämiseksi.

Olemme talouden näkökulmasta degeneroitumassa kasvuhoennan [3 kaikkivoipaisuuteen – sulkemalla sen toisen – eli ympäristösilmän [4?
[3 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!
[4 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!


Globalisaatio nykylailla kuluttaa niin ympäristön kuin ihmisenkin loppuun!

[2007][ … maapallolla on tavarankuljetuskontteja noin 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007 --

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus

Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan **. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.


Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan,

tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallollisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin.

Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä

Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.





Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille! … HUOM! tämä siis todettuna jo 10 vuotta sitten ---

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja mistä lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan.



Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku"

Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?
...

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn.

Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin.

Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet,

että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen.

Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energiankäytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin
kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää,

mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".
Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]


US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153831

DOC globalisaation vitsaukset_17102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 17102017


744_7273