sunnuntaina, joulukuuta 20, 2015

Laillista väkivaltaa - valtion väkivaltaa


"

Wilder tyrmäsi Heleniuksen heti avaus­erässä ja herkistyi tämän

 kohtalosta: ”Tekee pahaa katsella”

"





Väkivaltaa hyväksytysti ja väkivaltaa valtiollisesti, heikomman vahingoittamista ja tappamista

[29082011] Ammattilaisnyrkkeilijä Robert Helenius voitti hakkaamalla venäläisen. Aina sotien jälkeen sanomme: "Ei enää koskaan". Kirkko siunaa sodat ja televisiosta ihailemme väkivaltaa. Olemme sisältämme väkivaltaisia - tavalla tai toisella. Ihailemme voimaa ja massiivisuutta. Katsomme televisiosta kun toista hakataan hyväksytysti (YLE-TV2 nyrkkeily 28.8.2011) ja katsomme televisiosta kun pommitamme siviilejä (Nato Libyassa) ja tapamme lapsia (israelilaiset Gazassa)... missä mennään väkivallan ihailu?
...

[U] Suomalainen tyrmäsi itsensä rehellisen väkivallan kartalle – samaan aikaan suomalaiset ovat päättämässä osallistumisesta väkivaltaan, jossa tapetaan siviilejä ja jossa selvitellään välejä meille kuulumattomissa asioissa – Libyassa. Robert Helenius nyrkkeili itsensä kansalaisten tietoisuuteen ja poliitikot ovat pohtimassa millaiseen suoraan tai epäsuoraan väkivaltaan osallistumme.

Robert Helenius saa kansan sympatiat ja koko kansakunnan kannatuksen. Robert harjoittaa valvottua ja rehellistä väkivaltaa, jossa on kyseessä säännöt tunteva taistelu toistaan kohtaan – pelissä on erotuomari.

Suomalaisten osallistuminen sen sijaan Libyan –

 … meistä nähden ulkopuoliseen, väkivaltamaaotteluun ei saa kansalaisten hyväksyntää eikä kansakunnan laajaa kannatusta. Vain Alexander Stubb ja presidentti Martti Ahtisaari ovat maininneet meille arveluttavat sanat: ”ME pommitamme ja ME tuhoamme”. Libyan pelissä ei ole erotuomaria – vaan siellä on tavoitteena tappaa!

Helenius ei tuhoa, hän lyö rehellisesti sääntöjä kunnioittaen
Suomalaiset voivat saada nyrkkeilystä voittamisen tyydykettä. Sen sijaan Libyasta emme voi saada mitään tyydykettä olla taisteluissa, joissa vihollista ei tunneta eikä edes ymmärretä minkä todellisen asian puolesta ollaan lippua liehuttamassa. Libyassa ei kunnioiteta sääntöjä.
...


17102006 - Suomi on saamassa huipulle ammattilaisnyrkkeilijän, tämä on harvinaista maassamme. Nyrkkeily on joidenkin mielestä niin alkukantainen laji, että toimittajatkin pukeutuvat smokkiin. Nyrkkeilyssä ratkaisee sisu ja pelisilmä. Formuloissa voi aina selittää menestymättömyyttään syyttämällä autoa, rataa tai huoltohenkilöstöä.


Nyrkkeilyssä ollaan omillaan -housut, kengät, hanskat ja hammassuojat ainoina apuvälineitä.

USA:ssa nyrkkeily on yksi suosituimmista lajeista ja kuuluisuudet käärivät sievoiset summat jopa muutaman minuutin työstä - Mike Tyson, kaksi minuuttia, tyrmäys ja 10 M$. Nyrkkeily on puhdas kontaktilaji, jossa lopputuloksena voi olla massiivinen mestaruusvyö osoituksena voitosta tai aivovammat, verenpurkaumat, kukkakaalikorvat ja muhkea tuulenhalkaisija noin keskellä, poskien välissä.

Uutisointi on myös suuressa maailmassa ottanut mielellään hanskaan ammattilaisnyrkkeilijöiden siviiliasiatkin, väkivallantekoineen ja väkisinmakaamisineen.

Ehkä kuuluisin raskaan sarjan maailmanmestari Cassius Clay (Muhammed Ali) elää vakavasti sairaana ja ei ole missään nimessä osoitettu, että saadut iskut päähän eivät olisi aiheuttajina. Moni nyrkkeilijä on vammautunut loppuiäkseen, mutta harvemmin kuollut.

… 
Sodissa kuollaan – urheilussa harvemmin

Formula 1 sarja kautta-aikain on kohdannut kymmenien kuljettajien kuoleman radoilla (erityisesti 1960 - 70 luku). Mainittakoon, että nyrkkeilijöillä on amatööritasolla päässään iskuja vaimentava päänsuojus, ammattitasolla tuo suojaväline katsotaan turhaksi.

[Historiaa vuodelta 2006] - Suomi sai oman ottelunsa perjantaina iltamyöhään, suomalaisen Amin Asikaisen kohdatessa saksalaisen vastustajan, Asikainen voitti pistein, ei tyrmäyksellä, joka on muodostunut hänen tavaramerkikseen ammattilaisotteluissa (14/19).


Tyrmäyksessä ihminen vaipuu tajuttomuuteen tai lähelle sitä

Jääkö tyrmäyksistä aivovammoja, jää aina myöhempään nähtäväksi. Kaikki ammattilaisnyrkkeilijät nousevat kehään vapaaehtoisesti voiton- ja/tai rahantavoittelu mielissään, kuten missä tahansa muussakin maailmanluokan urheilutapahtumassa.

Osa sanoo nyrkkeilyä brutaaliksi saalistukseksi, jossa urokset (myös naiset) jahtaavat toistaan tavoitteena hyväksytyn 'sääntöjen mukaisen katutappelun' lopputulokseksi euforinen olo vahvuudesta ja voittamisen voimasta.


Tavoitteena on aina voitto!

Arkisemmin voitaisiin todeta, että tavoitteena on voitto, kuten missä tahansa kaksinkamppailussa, käyttäen kaikkia taitojaan mahdollisimman tehokkaasti. Nyrkkeily on yleisölaji ja näkymä kehään on erinomainen. Formula 1:ssä näkyvyys on vain murto-osa todelliseen tilanteeseen. Nyrkkeilyssä näet jopa joka hikipisarankin.

Ihminen on koko historiansa ollut myös väkivaltainen, ottelu kehässä on sallittua taistelua. Voidaan sanoa, että nyrkkeilyssä on jalostettua ja hallittua väkivallan ominaisuutta.


Nyrkkeily kiinnostaa yhtälailla naisia kuin miehiä

Naisia saattavat kiinnostaa uroiden ottelut voimakkaana alitajuntatunteena. Luonnossakin naaraat usein katsovat vierestä, kun urokset kamppailevat reviiristä ja suvun jatkamisen oikeudesta. Naaras valitsee voittajan. Nyrkkeilyssä on voimakkaita emotionaalisia tuntemuksia pelissä.


Näky kehästä villitsee

 … ja se aikaansaa mielen kiihotusta vahvoina adrenaliinin purkauksina. Kadullakin ihminen kiihtyy, kun nyrkit tulevat näkyviin ja alkaa kamppailu, jopa hengestä. Katujen väkivalta on säännötöntä taistelua ilman tuomaria, nyrkkeilyssä on sitä vastoin tarkat säännöt ja mm. perjantainen ottelu oli siisti ja vauhdikas.

Nyrkkeilyssä liikkuvat suuret rahat, sikarimanagerit ja huoltajat pyyhkeineen ja aggressiivisine kannustehuutoineen. Vedonlyönti on myös pesiytynyt lajiin. Yleisö elää vahvasti mukana, on kyseessä ihmisen vanhimmalla tavalla mittelö paikasta saada menestys ja vaikutusvalta, mutta sääntöjen vallitessa kehässä.


Nyrkit tuovat rahaa, mainetta ja ihailijoita.

Yleisön on helppo samaistua, ei ole selityksenä mitkään apuvälineet, on vain oma voima, nokkeluus, nopeus ja päämäärä iskeä toinen kanveesiin. Nyrkkeilijän paalupaikka on tyrmäys, koska siitä aukeaa lähes aina voitto. Tosissaan kehissä nyrkkeilevät ovat harvemmin kehän ulkopuolella aggressiivisia. Laji on myös saanut hyväksynnän naisten puolelta ja tässäkin on suomalaista menestystä odotettavissa.
...


Jälkikirjoitus tältä päivältä

Robert Helenius sai voittonsa rehdisti – mies miestä vastaan. Ottelun päätteeksi kisailijat paiskasivat reilusti kättä ja asia oli loppuun saatettu ja suomalaiset saivat tyydykettä kun pienen valtion suuri mies tyrmäsi itsensä ja Suomen maailman kartalle.

Päätös osallistua Libyan tunnuksettomaan ja epärehelliseen sotaan, jossa lähinnä tapetaan siviilejä – ei sen sijaan tuo meille mitään kunniaa, eikä mainetta. On kansalaisiamme kohtaan väärin lähettää Libyaan mitään muuta kuin humanitääristä apua ja/tai YK-johteisena rauhanturvaajiamme, jos sisällissodan MOLEMMAT osapuolet pyytävät sotilaallisesti liittoutumattomia rauhanturvaamisjoukkojamme Libyan maaperälle.

…
PS 20122015. Myöhemmin silloinen ulkoministeri Alexander Stubb katui, ettei ollut 2011 aktiivisempi sotajoukkojen lähettämisen osalta Libyaan … ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nykypaiva-stubb-katuu-jattaytymista-libya-operaatiosta/1939990 -

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja

[U] 29082011 - 20122015
DOC – laillinen vakivalta_U_20122015 Microsoft Word Starter

837s | PZ | FB | BLOG [U] 65425

maanantaina, joulukuuta 14, 2015

Kolumnisti Olli Kivisen muistolle – hän toi Naton Helsingin Sanomiin


(Käyty yksityissähköpostiviestittely Luoma – Olli Kivinen käynnistyi mielipidekirjoituksesta |0. Kolumnissaan http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449035855194 - natoistumista ja länteen suomettumista jatkanee HS-toimittaja Kari Huhta, jos voimme vetää vapaata päättelyä hänen tekstistään Helsingin Sanomissa 3.12.2015)


Huhta unohtaa kaksi asiaa - Nasserini 1] halusi Ranskaan

Suomi ei taas halua Natoon. Lisäksi Nasserini oletettavasti kuolee Ranskaan 2]. Suomi ei taas halua kuolla Natoon – valitsemme mieluummin sotilaallisen puolueettomuuden 3]. Toimittelija Huhta unohtaa senkin, että Pariisin lentokentän transithalli on keskellä Ranskaa. Suomi taas on väkevästi idän ja lännen vedenjakajalla. Lopuksi Huhta ei oikein ymmärrä, että kantasuomalaiset ovat niin idästä kuin lännestä.


Suomi ei taas halua Natoon!

Suomi ja suomalaiset ovat vakaasti ilmaisseet tahtonsa olla erossa Natosta 4]. Tätä ominaisuutta monet HS toimittajat eivät halua/kykene sulattamaan, vaan he koettavat löytää kaiken maailman kolumneja ja juttuja maailmalta, joissa Venäjä saadaan uhaksi 5], uhkaajaksi ja pelon ilmapiiriksi, vaikka suomalaiset eivät edes pelkää Venäjää tai venäläisiä 6] – katso Taloustutkimus.


Suomi ei halua kuolla Natoon

Presidentti J.K. Paasikivi kertoi tosiasioiden olevan viisautta. Kiinalaiset ovat kertoneet, että ”ellet voita vihollistasi - tee siitä ystävä”. Aivan normisuomalaiset ovat oivaltaneet lisäksi, että kannattaa ”pitää viholliset kaukana ja ystävät lähellä”. Sitä voisi kutsua kansalaisviisaudeksi 7], jota yritetään kaikin keinoin unohduksella kuolettaa – ehkä HS yhtenä suurimpana kuolettamisen kansankaitsijana. Lisäksi koko Euroopassa on nousemassa henki yhteiseurooppalaisesta puolustuksesta, joka ulottuisi Uralille saakka 8].


Suomi on väkevästi idän ja lännen vedenjakajalla

Suomalaiset ovat siksi outo kansa, kun kielemmekin on jotain irrallista muusta lännen Euroopasta. Lisäväriä perittyyn eloomme tuovat pidempi historia Ruotsin verotuksen alla, sekä Venäjän tsaarin huomassa kuin mitä itsenäisyytemme on tuottanut vuosia. Rauhaakin on pidempi jakso kuin koskaan niemellämme (pois lukien käytännössä Suuriruhtinaskunta-aika). Itsenäisyytemmekin on luovutettu EU – Brysseliin 9].


Kantasuomalaiset ovat niin lännestä kuin idästä
[Suomalaisuuden juurien etsijät ~ https://www.facebook.com/groups/5749603299/ - ]

Suomessa voi tehdä kaksi mielenkiintoista maantie ja kyläilymatkaa. Aloita Turun saaristosta ja kulje pienien kylien ja kaupunkienkin kautta aina Ilomantsin korpeen – viimeisille asutuksille. Toisen retken voit aloittaa Hangosta ja kulkea läpi koko Suomen aina Sevettijärvelle saakka – pyörähtäen Hämeen, Lapuan ja oululaisten kautta saamelaisten valtakuntaan.

Norjan rajalla voit pysähtyä miettimään kadotettua jatkettamme – oikeaa kättä 10]. Kun nämä retket ovat antaumuksella ja avoimin silmin tehdyt, ymmärtää miksi olemme suuri maa ja pieni kansa, jolla on identiteetti 11] olla omia ja itsenäisiä 12] – ilman mitään kytköstä mihinkään sotilasliittoon.


…
Toimittaja Kari Huhta voisi kirjoittaa kerrankin Helsingin Sanomiin puolueettoman koko kansaa koskettelevat kolumnin tai oikeastaan kiertokirjeet noista kahdesta edellä mainitusta retkestä, joista kävisi ilmi kansamme väkevä natovastustus – aina vuodesta toiseen [E], ja suurena enemmistönä. Ehkä näin lukijoiden luottamus mediaankin palaisi hiljalleen, pyytämättä ja yllättäen.  


…
Kari Huhta – Wikin puuttuessa, linkkaamme Huhdan pääkirjoitusartikkelin kuvastamaan hänen näkemyksiään rauhasta Pohjolassa - Suomenkin osalta jo yli 70 vuotta ~ http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1421902750955 -

EXTRA
Evp. evl. tohtori Pekka Visuri Natosta ~ http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/ei-osu-eika-uppoa/ -


Leipätekstin viittausnumerolinkit

3] Sveitsittymisemme - pitkällä tähtäyksellä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html -
5] Mistä sitä Venäjän uhkaa oikein luodaan? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/mista-luodaan-systemaattista-venajan.html -
6] Emme pelkää Venäjää, ehkä epäluuloa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/suomalainen-ei-pelk-venj-jnteen-voi.html -




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


…
AL | PZ | BL | FB | BL_IL | BLOG 65090
--- 14122015 ---

DOC | Kun_nato_astui_hesariin_14122015 – Microsoft Word Starter

590 | s

sunnuntaina, joulukuuta 06, 2015

Kunnia ja arvostus yhteishengelle, joka pelasti meidät 1939


Jälleen kerran Tasavaltamme juhlii itsenäisyyspäivää, sehän julistettiin juhlallisesti 6. joulukuuta 1917 0] – saavuttaen tunnustuksen 4.tammikuuta 1918 1].
…

 
Nyt on käsillä 98. itsenäisyysvuosi; ohuempana kuin koskaan, sillä niin moni itsenäisyyden tunnusmerkki on luovutettu EU koneistoihin. Vastineeksi olemme saaneet kokomme mukaisen edustuksen – eli 13/ 751 – se tarkoittaa 1,73 prosenttia ääni- ja vaikutusvallasta. Jokainen voi juhlan hetkellä tykönään miettiä millainen itsenäisyys maallamme on nyt.


Emme anna osaksi luovutetun itsenäisyyden haitata juhlaamme,

 … sillä meillä on aina omanamme se muisto miten isämme, isoisämme kuin äitimme ja äidinäitimme muun muassa lottina olivat siellä jossain ja niissä monissa välttämättömissä tehtävissä, mitä maamme puolustaminen edellytti sotavuosina 1939 - 40 ja 1941 - 44.

Silloin kansakuntamme yhtenä miehenä ja naisena kävi taistoon, jossa oli kyseessä kansakuntamme huominen. Huominen tuolloin turvattiin ja taitavalla ulkopolitiikalla olemme saaneet elää yli 70 rauhanvuotta. Olemme lisäksi hyvin kaukoviisaina pysyttäytyneet toisten sotien ulkopuolella – emmekä ole liittyneet kansamme tahdon mukaisesti mihinkään sotilasliittoon 2].
…


Tänään meitä on liikaa työttöminä, yksinäisinä –

 … vanhuksina ilman turvaa, nuorina ilma huomista ja tulevaisuutta. Puheita on pidetty, yritettiin yhteiskuntasopimustakin, mutta johtajamme eivät ymmärtäneet tosiasioita joita maamme kohtaa nyt ja tulevaisuudessa. Olemme sellaisella rannalla, josta on pitkä uintimatka saarelle, jossa luottamus ja usko huomiseen kasvavat mittoihin, joilla selätämme ongelmamme.


On aina puhuttu mitä ottaisit mukaan, jos joutuisit asumattomalle saarelle

Nyt tuo kysymys on edessä, meille kaikille, sillä me emme oikeasti tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Meillä ei ole suunnitelmaa, meillä ei ole luottamusta johtajiimme eikä meillä ole ratkaisunavainta – riittävää yhteishenkeä, joka pelasti meidät Talvisodassa.


Maamme kaipaa sitä oikeaa Johtajaa, joka näyttää tien ja suunnan –
[Kriisi tarvitsee myös kriisijohtajaa ja kykyä karismaattiseen otteeseen päätöksentekijänä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/02/aika-ajoin-tuleva-kriisi-tarvitsee-aina.html - ]

Talvisodassa sellainen oli – sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim viitoitti rintamalla olevia miehiä ja saimme loistavan torjuntavoiton, kaiken sen päätteeksi, mitä silloiset poliitikkomme eivät osanneet tilanteissa ennen Talvisodan alkua. Kansalaiset maksoivat kalliin hinnan taitamattomasta idänpolitiikan hoidosta!


Olemmeko nyt samanlaisessa tilanteessa kuin 1938 - 39?
[Ennen Talvisotaa tapahtui jotain ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/talvisodan-viimeisella-rannalla-jotain.html  – Mikäli haluaa lukea lisää aiheesta, löytyy linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/12/stalin-ja-suomi-1917-1944.html - alta paljon sellaista, joka ei niin paljon ole ollut julkisessa käsittelyssä; se kuuluisa toinen näkemys]

Emme ole, jos kansalaisemme saavat ylläpitää tahtonsa ja sitkeän pintansa.  Meille on luontumassa kuin itsestään idän ja lännen vedenjakajalle sovittelijan ja rauhanvälittäjän rooli 3] sotilaallisesti puolueettomana valtiona ratkomaan lännen ja idän keskinäisiä ongelmia – unohtamatta niitä yhä kasvavia etelän ja pohjoisen konflikteja, jotka nyt sikiävät Irakin sodan perintönä myös tänne Eurooppaamme 4].
…
3] Suomalaiset ovat jo pidempään keskustelleet maamme välittäjäroolin kehittämisestä. Suomi on ilman Naton rasitteita valtio ja muutoinkin idän ja lännen vedenjakajalla. Voisimme kehittää "pohjolan Sveitsin" roolia uskottavana ja luotettavana välittäjänä, linkki ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015120220770253_ul.shtml –


…
EKSTRA

Vuonna 1917 syntyneet Helvi ja Veikko Ylikorpi ovat olleet 80 vuotta yhdessä – läpikäyden niin sodat kuin sairaudet. Hiljainen esimerkki arvokkuudesta kestää vaikeuksia. Tämä on samalla historia itsenäisyydestämme, joka on monin osin jo muisto. Vilpitön hatunnosto Helvin ja Veikon sitkeydelle ylläpitää liittoa, joka oli jo alussaan tarkoitettu ikuiseksi, kuten sotaveteraanimme toivoivat itsenäisyytemme osalta vuonna 1944, kun rauha koitti rajoillemme – kestäen jo yli 70 vuotta ~ http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1449211691366 -



Lukijoille Hyvää Itsenäisyyspäivää, rohkeutta ja kirkasta katsetta kaikkiin ilmansuuntiin


…
Viittaukset
1] Itsenäisyystunnustus 31.12.1917/ 4.1.1918 oli ehdollinen? ~ http://www.hs.fi/mielipide/a1346900748635 -
1] Erkki Räikkönen, Presidentti P.E. Svinhufvudin elämänkerta, 1935 ~ http://www.histdoc.net/historia/commiss.html - ja sieltä tarkennuslinkki ~ http://www.histdoc.net/historia/itsen.html -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
AL | PZ | BL | BLOG 64560 | FB | IL |




[Kirjoitimme alla olevalla tavalla tasan kymmenen vuotta sitten - 2005, kun aika oli aivan erilainen, mutta yksi asia yhdisti silloin kuin nytkin – kansalaistemme elämisen tason kuilu – notkuvista pöydistä leipäjonoihin, nyt vain jonot ovat paljon pidemmät]



Edesmenneen vilpittömän hyväntekijän ja huolehtijan Veikko Hurstin henki elää voimakkaasti soppajonoissa Hakaniemen torilla 6.12.2005. Toisaalla Nokian Jorma Ollila sai korkean huomionosoituksen luotsatessaan edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon hengessä Nokian maailman huipulle. Molemmat ovat elämänarvoisia tarinoita. Molemmille Suomen itsenäisyys oli ja on tahto- ja kunniakysymys.


Nokia oli rahattomana 1990-luvun alussa tosiasioiden edessä. Kairamon jälkeisinä vaikeina välijohtajien vuosina Nokia ajautui kriisiin, johon nykyinen pääjohtaja Ollila esikuntineen tarttui tarmokkaasti. Nokian voimakas keskinäishenki nosti suomalaisen insinööriosaamisen maailman huipulle esimerkiksi muille suomalaisille yrityksille.


Heikki Hursti

Veikko Hurstin henki ja elämäntyö hiljaisesti kerää kasvottomia elämän tosiasioiden parkitsemia ja nimettömiä kansalaisia, joille samainen Suomen Itsenäisyys on pieni valopilkku arkiharmaudessa, kuten se on suuri valopilkku menestyneiden notkuvissa pöydissä tasavaltamme Presidentin linnassa.

Molempien ryhmien ihmiset ovat syntyneet samaan maailmaan; toisista tuli lakeerikenkäisiä, juhlapukuisia johtajia ja toisesta ääripäästä onnettomien yhteensattumien summana laitapuolen kulkijoita. Kummallakin ryhmällä on yhteinen tarina; se on tarina suomalaisista menestyksistä, yrittämisestä kuin epäonnistumisesta ja onnettomista tapahtumista, jotka suistivat ihmiset ihmisyyden alarajoille.

Mutta on yksi yhteinen tekijä. Se on ihmisen ylpeys, joka voi asua niin köyhässä kuin rikkaassa, niin menestyjässä kuin epäonnistujassa.


Jorma Ollila peräänkuuluttaa rohkeita vetoja kotimaaltaan 

 ... sen kohdatessa uusia haasteita mm. työllisyyden kansainvälisessä uusjaossa. Veikko Hursti halusi myös peräänkuuluttaa rohkeutta, inhimillisyyttä, huolehtimista ja heikkojen puolustamista. Ollila kannustaa yrittämistä, osaamista, kouluttautumista ja kilpailukykyä.

Hursti puolusti "osaamattomuutta", epäonnistumista, murhetta ja lankeamista. Kaikki me ihmiset olemme syntyneet tähän samaan Suomeen alastomina ilman kykyä huolehtia itsestämme ja kaikki me täältä lähdemme alastomina sekä edelleenkin ilman kykyä huolehtia jäljelle jäävästä.


Ollila ja edes mennyt Hursti - ovat saman maailman eri kasvot

Molemmilla oli ja on tavoite: se on yrittäminen. Toinen haluaa yrittää huipulle ja toinen halusi ihmisten yrittävän pinnalle. Veikko Hursti sai huomiota epäitsekkäästä työstään. Hän ei saanut työstä suuria rahallisia korvauksia, mutta hän sai tyydytyksen nähdä työnsä tuottavan kadun hiljaisille pientä turvaa ja leipäpalan jonoista, joissa etuilu ei kuulu tapoihin.

Jorma Ollila luotsasi menestyksen välillisesti suurelle osalle Suomea Nokian kunniakkaana suomalaisuuden osaajana maailmalla. Tästä ansaitusti hänelle myönnettiin ainoana korkea huomionosoitus korostamaan ainutlaatuista työtä.

Veikko Hursti sai eläessään kunnianosoituksen pieninä hymyinä kadunkulkijoilta, heidän saadessa pientä iloa leipäpalasta ja ryhmähengestä sekä huolehdinnasta ihmiseltä, jota he suuresti kunnioittivat. Veikko Hursti eli ja vaikutti omiensa luona.


Viime kädessä kummankaan tekoa ei muisteta sadan vuoden kuluttua 

Ainoastaan tulevaisuuden tutkijat löytävät historian kätköistä menneen maailman 1900-luvulla siirtyneen langattomuuteen välimatkojen menettäessä informatiivisen estemerkityksen.

Samoin samat historian tutkijat saavat tiedon 1900-luvun lopussa eläneestä aidosta hyväntekijästä, joka yhdisti sielullansa "langattomasti" hiljaisten ihmisten hädän, langenneisuuden, pienen ilonkipinän ja hetkellisen valopilkun yhteenkuuluvuudessa edes yhtenä hetkenä vuodessa, joka oli jonkun kauan sitten eläneen kansan Itsenäisyyspäivä.


Ilkka Luoma
[06122005]

DOC | Itsenaisyyspaiva_06122015 – Microsoft Word Starter

|1041|