Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luovutettu itsenäisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luovutettu itsenäisyys. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, marraskuuta 13, 2019
Euroopan unionia ei voi ulkoa sotkea - se sotki jo itse itsensä
tiistaina, joulukuuta 06, 2016
Herättävää EU:n varjostamaa itsenäisyyspäivää!
[ - kansallisuutta
ja tuntoa erilaisesta asemasta täältä idän ja lännen vedenjakajalta – vuosien varrelta
poimittuja itsenäisyyspäivän kirjoituksia, muutoksen ajanvirrassa - ]
2013
Tänä päivänä 6. joulukuuta presidentti Urho Kaleva Kekkosen aikana juhlittiin aitoa
itsenäisyyttämme, jonka olivat pelastaneet veteraanimme kahdessa sodassa –
jälkimmäisessä Saksan kolmannen valtakunnan avustuksella. Nyt emme enää juhli
täyttä itsenäisyyttä – olemme lukittuneet toistaiseksi EU - Brysselin
säädöksiin ja osittaisvalvontaan.
Yllä olevasta huolimatta tämä päivä on pyhä –
jo senkin takia, että niin monet kerrat Mannerheim
ristinritarit avasivat ovet presidentin linnaan ja kansakunnan juhla saattoi
alkaa. Vain yksi on jäljellä muistuttamassa meitä siitä mitä kymmenet tuhannet
rintamamiehet ja lotat tekivät Isänmaansa eteen, antaen ainokaisensa. Tuo
muisto ei himmene Brysselin käskyilläkään.
Kansakuntamme ei ole vielä sanonut lopullista sanaansa
itsenäisyydestämme
…
2012
Itsenäisyys meni jo – annoimme sen Brysselille,
koska haluamme olla vahvempia. Vahvempia auttamaan muita – ”heikompia ja kunniattomampia”,
solidaarisuus on voimaa, kuten oli taisteluhenki, kun tosi oli kyseessä. Miksi
annoimme sen pois, minkä isoisämme meille saksalaisten avustuksella kunniakkaasti
pelastivat?
...
Eduskunnan valvoma ja kansalaisten oma televisioyhtiö Yleisradio
on esittänyt alkuperäisen Edwin Laineen Tuntemattoman Sotilaan vuodesta
toiseen 6. joulukuuta, kuten tapahtuu nytkin. Elokuva lienee eniten katsottu ja
sen tuntevat kaikki suomalaiset.
...
2010
191 tarinaa, joissa ei kuumota uho, eikä kehu. 191 tarinaa, joissa
kansalaiset kautta linjan osoittivat jotain sellaista, mikä ei soveltunut
kaikille. Me kaikki emme yllä näihin tekoihin. Usein on puhetta, mutta
näissä 191 tarinassa on enemmän tekoja, joista kansakunta kiitti Suomen
marsalkka C.G.E. Mannerheimin myönnöllä - nämä 191 tarinaa saivat korkeimman
kunnianosoituksen, mitä valtakunta pystyi sotilailleen ja kansalaisilleen antamaan.
Nyky-Suomi tarvitsi imagotyöryhmän löytämään itsestäänselvyyksiä.
Merkittävä osa kansalaisistamme ja varsinkin tavalliset ihmiset ovat jo kauan tienneet
oman maansa imagoarvon. Tämä imago kulminoituu huippuna noissa 191 tarinassa,
joista kumpuaa suomalainen vahva ja väkevä identiteetti. Sotilaat
ratkaisutaisteluissa, niin Talvisodassa kuin Jatkosodassa loivat ainutlaatuisen
imagon, jota meidän, uusien sukupolvien olisi hyvä tunnistaa ja tiedostaa.
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54129-marskin-ritarit-sankaruutta-ilman-brandipuheita
-
...
2004 ja 2009
Joka vuosi syntyy uusia suomalaisia, jotka näkevät jonain Itsenäisyyspäivänä ensimmäisen
kerran tämän merkkiteoksen, joka välittää suomalaisuutta tavallansa antaen
meille ymmärrystä, miksi saamme Itsenäisyyspäiväämme juhlia.
Onkin perusteltua jatkaa alkuperäisen Tuntemattoman esityksiä perinteenä joka
6. joulukuuta.
[01122004] - Tuntematon Sotilas on tilitys ajoilta, jotka lähivuosina lopullisesti poistuvat elävinä muistoina kansakunnasta, joka määrätietoisesti taisteli kohtaloaan vastaan eheämpänä kuin koskaan 1939 - 1944 jälkeen. Suomalaisuuden sisu, sinnikkyys ja tahto omasta kodista, perheestä ja lapsista rakentui rajalla oloon vapaasta päätöksestämme vaikuttaa omiin asioihimme.
[01122004] - Tuntematon Sotilas on tilitys ajoilta, jotka lähivuosina lopullisesti poistuvat elävinä muistoina kansakunnasta, joka määrätietoisesti taisteli kohtaloaan vastaan eheämpänä kuin koskaan 1939 - 1944 jälkeen. Suomalaisuuden sisu, sinnikkyys ja tahto omasta kodista, perheestä ja lapsista rakentui rajalla oloon vapaasta päätöksestämme vaikuttaa omiin asioihimme.
Kansa kohtasi suurella vastuulla vaikeutensa persoonina niin
maaseudun kuin kaupunkienkin miehinä ja naisina.
Tänään saamme elinvoimaa niistä uhrauksista, mitä rintamilla kannettiin torppien, maatalojen, kaupunkilaisten niin työläisten kuin johtajienkin verenä uhrauksena kotimaalle, jossa jokainen koki olevansa omassansa kaikkine puolinensa, oli sääty, koulutus tai sivistys millä tasolla tahansa.
Tänään saamme elinvoimaa niistä uhrauksista, mitä rintamilla kannettiin torppien, maatalojen, kaupunkilaisten niin työläisten kuin johtajienkin verenä uhrauksena kotimaalle, jossa jokainen koki olevansa omassansa kaikkine puolinensa, oli sääty, koulutus tai sivistys millä tasolla tahansa.
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24664-tuntematon-sotilas-aitosuomalaisuuden-yhdistaja
-
...
Ja viimeisin toivotus – tälle vuodelle 2016
Elämme näköharhassa
- meillä ei ole itsenäisyyttä siinä mielessä, mitä se oli vielä ennen EY -
kansanäänestystä.
Me voimme vain juhlia 100-vuotisjuhlaa siitä
hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi
itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4.
tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä
kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna
1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla
ETYK-kokouksen päättyneeksi.
Kaikesta tuosta
huolimatta Onnittelut vielä kerran veteraaneillemme ja Lotille, jotka olivat
yhtenäistämässä valtiotamme ja kansakuntaamme niinä vaikeina vuosina, jolloin
olimme tahdostamme ja tahtomattamme selkä seinää vasten – nyt myös kiitämme aiempaa
taitavaa valtiopolitiikkaa, joka on pitänyt meidät yli 70 vuotta rauhantilassa –
kuitenkin toisen ydinasesuurvalan naapurina, joka ei ole uhka – vaan mahdollisuus!
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
DOC 99 vuotta itsenäisyysjulistuksesta_06122016 –
Microsoft Word Starter
|586| -
102808
tiistaina, marraskuuta 29, 2016
Itsenäisyyden happikato 99
(Nyt pyydetään
nuorisolta uutta itsenäisyysjulistusta – ensi vuonna 2017 tulee 6. joulukuuta
täyteen 100 vuotta edellisestä ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033338_uu.shtml
- Tehtävä
on monimuotoinen, sillä tämän päivän itsenäisyys on paljolti menetetty ja
luovutettu Euroopan Unionille Brysseliin)
[ … kansalainen Erkki
mietti sotaveteraanina mitä tapahtui Tali – Ihantalassa, kun vihollinen painoi
päälle niin lujaa, ettei uskoa pelastumiseen juuri ollut – kunnes taivaalta
ilmestyivät ujeltavat sotakoneet. Saksan Luftwaffe, lento-osasto Kuhlmey
oli tullut paikalle, viimeisellä hetkellä – mustaristit pelastivat oman
sitkeytemme, tykistömme ja rautaisen puolustustahdon ohella itsenäisyytemme
…
… kansalainen Liisa ymmärsi ollessaan
rintamalla Lottana auttamassa omia haavoittuneita, ettei tätä kauan kestetä –
olemme liian pieniä, liian heikkoja ja Saksa ei kohta enää pysty auttamaan.
Liisa oivalsi, että piti päästä irti sodasta
– se pelastaisi itsenäisyyden, joka oli jo maksanut yli 92.500 hengen … ]
Itsenäisyysjulistus annettiin ja
sitten odotettiin tunnustuksia
Käytiin Saksan
puheilla jo 1917, saksalaiset sanoivat, että teidän tulee saada ensitunnustus
Neuvosto-Venäjältä, käykää hakemassa se sieltä, olemme sen jälkeen heti valmiit
omaan tunnustukseemme. Näin kävi ja loppu onkin historiaa |1.
Käytiin rajaneuvotteluja,
oli Aunusta, miehitystä – ja heimosotia. Oli uskoa, että kommunistit kaatuvat
idässä ja valkoiset voittavat. Toisin kävi – Suomen kävijät, Vladimir Lenin ja Josif
Stalin ottivat vallan.
Itsenäisyyden veri
Suomi kävi sodat syyttään ja syyllisenä. Emme mahtaneet Talvisodan alulle
mitään – emme osanneet neuvotella – erkkolaisuus jylläsi. Jatkosotaan
ajauduttiin puoliaktiivisina antaen jopa koko Pohjois-Suomi Saksan sotakoneelle
keväällä 1941.
Tiesimme Saksan Barbarossa suunnitelman – oli tarkoitus
kaataa bolsevismi, me halusimme Karjalan takaisin. Turvauduimme Saksan
kolmanteen valtakuntaan. Jopa suur - suomalaisuus välkkyi eräiden mielissä.
Sodat maksoivat 92.500 suomalaisen hengen.
Suojasäässä itsenäisyys kohentui
puolueettomuudeksi – presidentti Urho Kekkosen tahtipuikon tahdissa |2
Neuvostoliitto oli haaste, mahdollisuus ja tärkeä
kauppakumppani, jopa niin tärkeä, että selvisimme helposti kaikki öljykriisit,
koska me maksoimme tuontimme viennillä – kuuluisalla bilateraalisella kauppavaihdolla.
Kekkonen puolestaan ojensi vikuroivia ja myllytti liian
itsepintaisia herran nuhteeseen – olihan kysymys itsenäisyydestä ja kahdesta
Kekkosen pyhästä tavoitteesta, joista toinen toteutui:
1. Karjalan
ja Petsamon palautus – oli lähellä 1970 – luvulla |3, ei kuitenkaan onnistunut – voimat loppuivat
ja eläkevuodet jäivät terveenä kokematta. Maan isä oli antanut kaikkensa –
puoli itsevaltiaana ja taitavana taktikkona, joka osasi käsitellä jopa Kremliä.
2. Hallitun
hitaalla luottamuksen kasvulla saavuttaa liittoutumattomuuden
kautta kansainvälisesti tunnustettu puolueettomuus. Juhlat tämän Kekkosen
toisen päämäärän saavutuksesta pidettiin ETYK 1975 |4 päättönuijan kopautuksella, tällöin saimme sen
mitä Kekkonen oli haaveillut - laajasti tunnustetun puolueettomuuden tänne lännen ja idän vedenjakajalle. Olimme
itsenäisyytemme huipulla – meillä oli tuolloin kaikki itsenäisyyden
tunnusmerkit.
Nykyinen itsenäisyys on luovutettu
pois – monin osin
Kekkosen hiipuessa, seuraava presidentti Mauno Koivisto |5 halusi parlamentarismille lisää valtaa. Tästä
alkoi vahvojen presidenttien ja itsenäisyytemme hiljainen alasajo. Koiviston seuraaja Martti Ahtisaari |6 oli
jo tahdoton kansainvälistäjä, oli kiire lännettyä Länsi-Eurooppaan ja Euroopan
Yhteisöön.
Pidettiin kuuluisa kansanäänestys Euroopan Yhteisöstä, jonka
yhteydessä meiltä vietiin, äänestäjiltä salaamalla, markka – tuo oma raha |7, jolla säädeltiin ulkomaankauppaa, jonka
varassa me paljolti elimme ja kasvatimme materiaalista hyvinvointiamme.
Alkoivat itsenäisyytemme
rapauttamisen aikakausi
Aikakautta on perusteltu turvallisuudella, hyvinvoinnin
kasvulla, tiukemmalla yhteydellä läntiseen yhteisöön ja turvatakuilla Euroopan
Unionista – Lissabonin sopimukseen |8 viittauksella.
Niin tai näin – itsenäisyytemme on kaiverrettu nyt liki tyhjäksi kuoreksi.
Me emme voi päättää ulkopolitiikasta, kauppapolitiikasta –
emme myöskään tärkeästä idänpolitiikasta, finanssi- ja rahapolitiikasta. Mitä
meille jäi, no, ainakin vielä oma postimerkki, jonka saimme jo Venäjän tsaarin
autonomian aikana jo 1850 – luvulla, kuten myös oman rahan ja armeijan. Nyt me
pakottauduimme myös meille hyvin haitallisiin EU – pakotteisiin Venäjää
kohtaan.
Millainen olisi uusi itsenäisyysjulistus seuraaville 100 vuodelle?
[Visio uudesta itsenäisyydestä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html
- ]
kuten todettua – tulevaisuus on aina nuorten käsissä. Meillä
on kohta sellaiset vallassa olijat, jotka eivät enää tiedä, mitä merkitsee
kansallinen itsenäisyys, oma päätöskyky meille tärkeistä asioista. Nykyisin
valitsee kansainvälisyys ja ”eeuuismi”,
jolle ei ole edes tarkkaa määritystä. Herääkö nuorisomme tähän epävarmuuteen,
luovutettuun omavaraisuuteen ja epätasapainoon muiden 28:n EU – valtioiden kanssa.
Nuoret määrittävät itsenäisyysjulistuksen pohjakosketukseksi
tämän ”eeuuismin” – se saa myös selitteensä. Pohjalta määritetään tie takaisin
Pohjolan Sveitsiksi |9,
sillä historiaa tutkineet nuoret oivalsivat maantieteemme tänne idän ja lännen
vedenjakajalle, joka tarkoittaa vilpitöntä, kiihkotonta ja rakentavaa
yhteishenkeä kaikkiin ilmansuuntiin.
Itsenäisyysjulistuksen oleellinen
viesti on rakentava vastakkainasettelun purku
Me emme voi olla rajallamme ulkoisin muualta tuotetuin sotavarustein
vastassa toista ydinasesuurvaltaa. Me voimme olla välittäjä – takaisin puolueettomuuden
tielle, joka koki sen edellisen huippukohtansa vuonna 1975.
Meidän nuoret oivalsivat perehtyä Kekkosen filosofiaan ja
hänen toteutumattomaan toiseen päämääräänsä. Nuoret oivalsivat erikoislaatuisuutemme,
historiamme ja kytköksemme niin itään kuin länteen.
Lopulta nuoret laativat
itsenäisyysjulistuksen koko yhtenäistyvälle Euroopalle,
… joka jatkuu kauas
Uralille asti. Tavoite oli rakentaa yhteinen Eurooppa, joka tarvitsee Venäjän
suunnattomat materiaali- energiavarat. Suomi sai uudelleen luottamuksen
rakentamisen jälkeen puolueettomuuden tunnustuksen – meistä oli tullut
uudelleen luotettava rajanaapuri, joka lopulta takasi kaikille nuorille sen
rauhan jatkumisen, mitä oli tätä kirjoitettaessa jo koettu yli 70 vuotta.
Oli jälleen alkanut
terve kansallisvaltioiden aikakausi, joka ymmärsi eurooppalaisuuden suuren
kuvan.
…
Linkit
tekstistä
|1 Erkki Räikkönen
– Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900)
-
|2 Valtiomies – maan isä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html
-
|3 ”Menetetty Karjala” – Jukka Seppinen ~ http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061469677
-
|4 Kekkosen huippukohta nro 2 ~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/etyk-kekkosen-uran-huipentuma
-
|5 Presidentti Koivisto ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/presidentti-mauno-koivisto-90-vuotta.html
-
|6 Natoon patistava presidentti Ahtisaari ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/10/rauhannobelisti-ahtisaaren-johdolla.html
-
|7 Tiivistelmä markan upottamisesta ~ http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html
-
|7 Tarkka selvitys markan poistamisesta ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html
-
|8 Lissabonin sopimus ~ http://europarlamentti.info/fi/Euroopan-unioni/Perussopimus/Lissabonin-sopimus/
-
|9 Sveitsittymisemme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html
–
PS Mikäli et näe tekstistä linkkejä tai ne eivät aukea,
voit lukea koko tämän tekstin toimivine linkkeineen täältä ~ x -
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
…
AL | US | PZ |
VU | T | BL | BL | BLOG 100455
DOC Itsenäisyyden happikato 99_28112016 – Microsoft Word
Starter
PVM 28112016
|884|
sunnuntaina, joulukuuta 06, 2015
Kunnia ja arvostus yhteishengelle, joka pelasti meidät 1939
Jälleen kerran Tasavaltamme juhlii itsenäisyyspäivää, sehän
julistettiin juhlallisesti 6. joulukuuta 1917 0] – saavuttaen tunnustuksen 4.tammikuuta 1918 1].
…
Nyt on käsillä 98.
itsenäisyysvuosi; ohuempana kuin koskaan, sillä niin moni itsenäisyyden
tunnusmerkki on luovutettu EU koneistoihin. Vastineeksi olemme saaneet kokomme
mukaisen edustuksen – eli 13/
751 – se tarkoittaa 1,73 prosenttia ääni- ja vaikutusvallasta. Jokainen voi
juhlan hetkellä tykönään miettiä millainen itsenäisyys maallamme on nyt.
Emme anna osaksi luovutetun
itsenäisyyden haitata juhlaamme,
… sillä meillä on
aina omanamme se muisto miten isämme, isoisämme kuin äitimme ja äidinäitimme
muun muassa lottina olivat siellä jossain ja niissä monissa välttämättömissä tehtävissä,
mitä maamme puolustaminen edellytti sotavuosina 1939 - 40 ja 1941 - 44.
Silloin
kansakuntamme yhtenä miehenä ja naisena kävi taistoon, jossa oli kyseessä
kansakuntamme huominen. Huominen tuolloin turvattiin ja taitavalla
ulkopolitiikalla olemme saaneet elää yli 70 rauhanvuotta. Olemme lisäksi hyvin
kaukoviisaina pysyttäytyneet toisten sotien ulkopuolella – emmekä ole
liittyneet kansamme tahdon mukaisesti mihinkään sotilasliittoon 2].
…
2] Itsenäisyytemme viimeisiä säikeitä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/10/itsenaisyytemme-viimeinen-saie-on-olla.html -
Tänään meitä on liikaa työttöminä,
yksinäisinä –
… vanhuksina ilman
turvaa, nuorina ilma huomista ja tulevaisuutta. Puheita on pidetty, yritettiin
yhteiskuntasopimustakin, mutta johtajamme eivät ymmärtäneet tosiasioita joita
maamme kohtaa nyt ja tulevaisuudessa. Olemme sellaisella rannalla, josta on
pitkä uintimatka saarelle, jossa luottamus ja usko huomiseen kasvavat
mittoihin, joilla selätämme ongelmamme.
On aina puhuttu mitä ottaisit mukaan,
jos joutuisit asumattomalle saarelle
Nyt tuo kysymys on edessä, meille kaikille, sillä me emme
oikeasti tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Meillä ei ole suunnitelmaa,
meillä ei ole luottamusta johtajiimme eikä meillä ole ratkaisunavainta –
riittävää yhteishenkeä, joka pelasti meidät Talvisodassa.
Maamme kaipaa sitä oikeaa Johtajaa, joka
näyttää tien ja suunnan –
[Kriisi
tarvitsee myös kriisijohtajaa ja kykyä karismaattiseen otteeseen
päätöksentekijänä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/02/aika-ajoin-tuleva-kriisi-tarvitsee-aina.html - ]
Talvisodassa sellainen oli – sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim viitoitti rintamalla
olevia miehiä ja saimme loistavan torjuntavoiton, kaiken sen päätteeksi, mitä
silloiset poliitikkomme eivät osanneet tilanteissa ennen Talvisodan alkua. Kansalaiset
maksoivat kalliin hinnan taitamattomasta idänpolitiikan hoidosta!
Olemmeko nyt samanlaisessa tilanteessa kuin 1938 - 39?
[Ennen Talvisotaa
tapahtui jotain ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/talvisodan-viimeisella-rannalla-jotain.html – Mikäli haluaa lukea lisää aiheesta, löytyy
linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/12/stalin-ja-suomi-1917-1944.html - alta paljon
sellaista, joka ei niin paljon ole ollut julkisessa käsittelyssä; se kuuluisa
toinen näkemys]
Emme ole,
jos kansalaisemme saavat ylläpitää tahtonsa ja sitkeän pintansa. Meille on luontumassa kuin itsestään idän ja
lännen vedenjakajalle sovittelijan ja
rauhanvälittäjän rooli 3] sotilaallisesti
puolueettomana valtiona ratkomaan lännen ja idän keskinäisiä ongelmia –
unohtamatta niitä yhä kasvavia etelän ja pohjoisen konflikteja, jotka nyt
sikiävät Irakin sodan perintönä myös tänne Eurooppaamme 4].
…
3] Suomalaiset ovat jo pidempään keskustelleet
maamme välittäjäroolin kehittämisestä. Suomi on ilman Naton rasitteita valtio
ja muutoinkin idän ja lännen vedenjakajalla. Voisimme kehittää "pohjolan
Sveitsin"
roolia uskottavana ja luotettavana välittäjänä, linkki ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015120220770253_ul.shtml –
4] Yhteiseurooppalainen
puolustus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/11/yhteiseurooppalainen-puolustus-ja.html -
…
EKSTRA
Vuonna 1917
syntyneet Helvi ja Veikko Ylikorpi ovat olleet 80 vuotta
yhdessä – läpikäyden niin sodat kuin sairaudet. Hiljainen esimerkki
arvokkuudesta kestää vaikeuksia. Tämä on samalla historia itsenäisyydestämme,
joka on monin osin jo muisto. Vilpitön hatunnosto Helvin ja Veikon sitkeydelle
ylläpitää liittoa, joka oli jo alussaan tarkoitettu ikuiseksi, kuten
sotaveteraanimme toivoivat itsenäisyytemme osalta vuonna 1944, kun rauha koitti
rajoillemme – kestäen jo yli 70 vuotta ~ http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1449211691366 -
Lukijoille Hyvää Itsenäisyyspäivää, rohkeutta ja kirkasta katsetta
kaikkiin ilmansuuntiin
…
Viittaukset
1] Itsenäisyystunnustus 31.12.1917/ 4.1.1918 oli ehdollinen? ~ http://www.hs.fi/mielipide/a1346900748635 -
1] Erkki
Räikkönen, Presidentti P.E. Svinhufvudin elämänkerta, 1935
~ http://www.histdoc.net/historia/commiss.html - ja sieltä
tarkennuslinkki ~ http://www.histdoc.net/historia/itsen.html -
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
[Kirjoitimme alla olevalla tavalla
tasan kymmenen vuotta sitten - 2005, kun aika oli aivan erilainen, mutta yksi
asia yhdisti silloin kuin nytkin – kansalaistemme elämisen tason kuilu –
notkuvista pöydistä leipäjonoihin, nyt vain jonot ovat paljon pidemmät]
Edesmenneen
vilpittömän hyväntekijän ja huolehtijan Veikko Hurstin henki elää
voimakkaasti soppajonoissa Hakaniemen torilla 6.12.2005. Toisaalla Nokian Jorma
Ollila sai korkean huomionosoituksen luotsatessaan edesmenneen vuorineuvos Kari
Kairamon hengessä Nokian maailman huipulle. Molemmat ovat elämänarvoisia
tarinoita. Molemmille Suomen itsenäisyys oli ja on tahto- ja kunniakysymys.
Nokia oli rahattomana 1990-luvun alussa tosiasioiden edessä. Kairamon jälkeisinä vaikeina välijohtajien vuosina Nokia ajautui kriisiin, johon nykyinen pääjohtaja Ollila esikuntineen tarttui tarmokkaasti. Nokian voimakas keskinäishenki nosti suomalaisen insinööriosaamisen maailman huipulle esimerkiksi muille suomalaisille yrityksille.
Heikki Hursti
Veikko Hurstin henki ja elämäntyö hiljaisesti kerää kasvottomia elämän tosiasioiden parkitsemia ja nimettömiä kansalaisia, joille samainen Suomen Itsenäisyys on pieni valopilkku arkiharmaudessa, kuten se on suuri valopilkku menestyneiden notkuvissa pöydissä tasavaltamme Presidentin linnassa.
Molempien ryhmien ihmiset ovat syntyneet samaan maailmaan; toisista tuli lakeerikenkäisiä, juhlapukuisia johtajia ja toisesta ääripäästä onnettomien yhteensattumien summana laitapuolen kulkijoita. Kummallakin ryhmällä on yhteinen tarina; se on tarina suomalaisista menestyksistä, yrittämisestä kuin epäonnistumisesta ja onnettomista tapahtumista, jotka suistivat ihmiset ihmisyyden alarajoille.
Mutta on yksi yhteinen tekijä. Se on ihmisen ylpeys, joka voi asua niin köyhässä kuin rikkaassa, niin menestyjässä kuin epäonnistujassa.
Jorma Ollila peräänkuuluttaa rohkeita vetoja kotimaaltaan
... sen kohdatessa uusia haasteita mm. työllisyyden kansainvälisessä uusjaossa. Veikko Hursti halusi myös peräänkuuluttaa rohkeutta, inhimillisyyttä, huolehtimista ja heikkojen puolustamista. Ollila kannustaa yrittämistä, osaamista, kouluttautumista ja kilpailukykyä.
Hursti puolusti "osaamattomuutta", epäonnistumista, murhetta ja lankeamista. Kaikki me ihmiset olemme syntyneet tähän samaan Suomeen alastomina ilman kykyä huolehtia itsestämme ja kaikki me täältä lähdemme alastomina sekä edelleenkin ilman kykyä huolehtia jäljelle jäävästä.
Nokia oli rahattomana 1990-luvun alussa tosiasioiden edessä. Kairamon jälkeisinä vaikeina välijohtajien vuosina Nokia ajautui kriisiin, johon nykyinen pääjohtaja Ollila esikuntineen tarttui tarmokkaasti. Nokian voimakas keskinäishenki nosti suomalaisen insinööriosaamisen maailman huipulle esimerkiksi muille suomalaisille yrityksille.
Heikki Hursti
Veikko Hurstin henki ja elämäntyö hiljaisesti kerää kasvottomia elämän tosiasioiden parkitsemia ja nimettömiä kansalaisia, joille samainen Suomen Itsenäisyys on pieni valopilkku arkiharmaudessa, kuten se on suuri valopilkku menestyneiden notkuvissa pöydissä tasavaltamme Presidentin linnassa.
Molempien ryhmien ihmiset ovat syntyneet samaan maailmaan; toisista tuli lakeerikenkäisiä, juhlapukuisia johtajia ja toisesta ääripäästä onnettomien yhteensattumien summana laitapuolen kulkijoita. Kummallakin ryhmällä on yhteinen tarina; se on tarina suomalaisista menestyksistä, yrittämisestä kuin epäonnistumisesta ja onnettomista tapahtumista, jotka suistivat ihmiset ihmisyyden alarajoille.
Mutta on yksi yhteinen tekijä. Se on ihmisen ylpeys, joka voi asua niin köyhässä kuin rikkaassa, niin menestyjässä kuin epäonnistujassa.
Jorma Ollila peräänkuuluttaa rohkeita vetoja kotimaaltaan
... sen kohdatessa uusia haasteita mm. työllisyyden kansainvälisessä uusjaossa. Veikko Hursti halusi myös peräänkuuluttaa rohkeutta, inhimillisyyttä, huolehtimista ja heikkojen puolustamista. Ollila kannustaa yrittämistä, osaamista, kouluttautumista ja kilpailukykyä.
Hursti puolusti "osaamattomuutta", epäonnistumista, murhetta ja lankeamista. Kaikki me ihmiset olemme syntyneet tähän samaan Suomeen alastomina ilman kykyä huolehtia itsestämme ja kaikki me täältä lähdemme alastomina sekä edelleenkin ilman kykyä huolehtia jäljelle jäävästä.
Ollila ja
edes mennyt Hursti - ovat saman maailman eri kasvot
Molemmilla oli
ja on tavoite: se on yrittäminen. Toinen haluaa yrittää huipulle ja
toinen halusi ihmisten yrittävän pinnalle. Veikko Hursti sai huomiota
epäitsekkäästä työstään. Hän ei saanut työstä suuria rahallisia korvauksia,
mutta hän sai tyydytyksen nähdä työnsä tuottavan kadun hiljaisille pientä
turvaa ja leipäpalan jonoista, joissa etuilu ei kuulu tapoihin.
Jorma Ollila luotsasi menestyksen välillisesti suurelle osalle Suomea Nokian kunniakkaana suomalaisuuden osaajana maailmalla. Tästä ansaitusti hänelle myönnettiin ainoana korkea huomionosoitus korostamaan ainutlaatuista työtä.
Veikko Hursti sai eläessään kunnianosoituksen pieninä hymyinä kadunkulkijoilta, heidän saadessa pientä iloa leipäpalasta ja ryhmähengestä sekä huolehdinnasta ihmiseltä, jota he suuresti kunnioittivat. Veikko Hursti eli ja vaikutti omiensa luona.
Viime kädessä kummankaan tekoa ei muisteta sadan vuoden kuluttua
Ainoastaan tulevaisuuden tutkijat löytävät historian kätköistä menneen maailman 1900-luvulla siirtyneen langattomuuteen välimatkojen menettäessä informatiivisen estemerkityksen.
Samoin samat historian tutkijat saavat tiedon 1900-luvun lopussa eläneestä aidosta hyväntekijästä, joka yhdisti sielullansa "langattomasti" hiljaisten ihmisten hädän, langenneisuuden, pienen ilonkipinän ja hetkellisen valopilkun yhteenkuuluvuudessa edes yhtenä hetkenä vuodessa, joka oli jonkun kauan sitten eläneen kansan Itsenäisyyspäivä.
Ilkka Luoma
Jorma Ollila luotsasi menestyksen välillisesti suurelle osalle Suomea Nokian kunniakkaana suomalaisuuden osaajana maailmalla. Tästä ansaitusti hänelle myönnettiin ainoana korkea huomionosoitus korostamaan ainutlaatuista työtä.
Veikko Hursti sai eläessään kunnianosoituksen pieninä hymyinä kadunkulkijoilta, heidän saadessa pientä iloa leipäpalasta ja ryhmähengestä sekä huolehdinnasta ihmiseltä, jota he suuresti kunnioittivat. Veikko Hursti eli ja vaikutti omiensa luona.
Viime kädessä kummankaan tekoa ei muisteta sadan vuoden kuluttua
Ainoastaan tulevaisuuden tutkijat löytävät historian kätköistä menneen maailman 1900-luvulla siirtyneen langattomuuteen välimatkojen menettäessä informatiivisen estemerkityksen.
Samoin samat historian tutkijat saavat tiedon 1900-luvun lopussa eläneestä aidosta hyväntekijästä, joka yhdisti sielullansa "langattomasti" hiljaisten ihmisten hädän, langenneisuuden, pienen ilonkipinän ja hetkellisen valopilkun yhteenkuuluvuudessa edes yhtenä hetkenä vuodessa, joka oli jonkun kauan sitten eläneen kansan Itsenäisyyspäivä.
Ilkka Luoma
[06122005]
DOC | Itsenaisyyspaiva_06122015 – Microsoft Word Starter
|1041|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
EU' ta ei katsota monessakaan jäsenmaassa valtioliittona, vaan vapaakauppa-alueena, jossa kansalaiset haluavat jo tänään keskimäärin 20-35 prosentin voimalla oman asuinalueen (=rajallisen valtion) hallintaa sellaisessa kehityksessä, jossa "alkuasukkaat" saavat itse päättää miten heille rajojen ulkopuolelta tullaan - mistä, miten ja millaisin ominaisuuksin - tätä kutsutaan reviiripuolustautumiseksi.
Jostain syystä EU-liittovaltio-/valtioliittokehityksen kannattajat näkevät tuon hallitun maahanmuuttopolitiikan edustavan populismia jopa äärioikeistolaisuutta ... Nyt nostellaan jo kansallisen sosialismin periaatetta rakenneltaessa joillekin haitallisia raja-aitoja. Tässähän ei ole muusta kysymys kuin luontojärjestelmän (=evoluution) vuosisatamiljoonaisesta järjestelmästä, jota kutsutaan reviiripuolustukseksi.
Populistit eivät tee "mitään muutoksia", mutta kansalaiset jäsenvaltioissa voivat vaikuttaa äänillään välillisen demokratian vaaleista valitsemalla sellaisia edustajia, jotka osaavat ottaa huomioon mitä kansakunta nousevan merkittävänä joukkona haluaa.
Mikäli taas välillinen demokratia (=parlamentarismi) ei halua toimia kansalaisten enemmistösuoratahdon mukaisesti, on vaihtoehtona suorien kansalaisäänestysten sitovat enemmistöratkaisut (=sveitsittyminen), joita parlamentarismin pitää osata hoitaa tarvittaviksi laeiksi. Kts. Brexit-kipuilu Iso-Britanniassa, jossa parlametarismi "ei halua" toteuttaa kansan suoratahtoa.
Populistit ovat mieluumminkin popularisoijia, jotka selkokielistävät kansan syvintä tahtoa - yksinkertaistaen tahdon ymmärrettävään muotoon, jotta välikäsipäättäjien olisi helpompi oivaltaa, mitä heidän tulee tehdä, mikäli kansa enemmistönä jotain perusteltua päättää.
Olisiko jo aika hoksata kuunnella kansaa? Systeemit ovat valmiit suoraan kansanvaltaan.