lauantaina, marraskuuta 19, 2005

Mainostoimistoko keksi Halosesta presidentin myös yrittäjille?

TV1 näytti pienen katkelman Lauantaiseura ohjelmassaan Halosen asettamisesta virallisesti demareiden presidenttiehdokkaaksi. Katkelman sisältö oli mainio vastaveto ehdokas Niinistölle, joka julisti olevansa työväen ehdokas. Nyt Halosen kannatuspuheenvuorossa oli äänessä yrittäjä, joka suitsutti viivan alle jäävän rahan merkityksestä sekä Halosen jämäkästä kädenpuristuksesta ja inhimillisestä hymystä. Tehtiinkö mainostoimiston ehdotuksesta Halosesta yrittäjien presidenttiehdokas?

Kun katsomme niin eilistä kuin tätä päivää, on vaikea perinteellisessä mielessä hahmottaa Niinistöstä työväen edusmiestä ja Halosesta yrittäjien edusnaista. Jos me nyt ihan rehellisesti katsomme, niin demarien arvopohja ei kannata yrittäjävoittoja (tulisi muistaa, että maatalous on myös yrittämistä, joskin vahvasti tuettuna, kuten yhteiskunta tukee myös muutakin yritystoimintaa), vaikka maailmanlaajuinen työn uudelleenjako on tekemässä työtätekevästä yrittäjämäisempää työpanoksen myyjää markkinaehtoisesti. Lisäksi, jos jatkamme rehellisyyden linjalla, niin mikä on nykyinen työväestö ja kuinka sen edustajaksi sopii kokoomuslainen arvomaailma, joka oli hiiren hiljaa itse Fortum optiojupakasta, jossa on ilmennyt ehdoton ansiottomuus ja tolkuton ahneus kohtuuttomuudessaan. Mikä oli/on Niinistön mielipide Liliukselle realisoituvista optioista? Loppujen lopuksi huomisen maailmassa me kaikki olemme työläisiä ja yrittäjiä yhtäaikaa; siksi mukavasti nämä eilisen maailman arvotekijät risteytyvät. Tämän päivän arvomaailma on ympäristömme ja sen raiskauksen lopetus sekä yhteenkuuluvuuden tavoite luomaan pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle.

Kansalaiset ovat saamassa ensimmäisen värikkään sateenkaaripresidentinvaalikampanjan. Suomeen on rantautumassa ison maailman markkinaviritteinen kampanjointi, joko kansalaisten iloksi, harmiksi tai harhauttamiseksi. Asiakysymykset tulisi nousta pintaan ja erityisesti taidot olla pienillä valtuuksilla vahva presidentti esimerkkinä myynninedistäjän kyvyistä ulkomaankauppamatkoilla kuin esimerkin antajana kotimaan epäoikeudenmukaisuuskysymyksissä kannanottajana, valvoen tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kansan edunvalvojana. Kuinka aktiivisesti Halonen otti kantaa optiohulabalooseen, jossa lähes kaikkien oikeudenmukaisuustaju tuomitsee suurimpien saajiensa ansiottomuuden saatavan hyödyn kokoon nähden?

Markkina- ja mainoskikkailu voi koitua monen presidenttiehdokkaan kampanjan nilkkaan, sillä kansalaiset ovat markkinamekanismeja katselleet niin vuosituhannen vaihteen osakerallina ja suoranaisina huijaussyytöksinä (meneillään oleva TJ-Group oikeudenkäynti) kuin tuutin täydeltä arkielämäämme tunkevasta mainosmaailmasta yrittäen ohjata kulutustottumuksiamme.

Presidentin virka on edustamista ja omatuntona oloa näyttäen esimerkkiä ja kykyä suunnannäyttäjänä; presidentin työnantaja on suoraan Suomen kansa ja tuleva presidentti palvelkoot kansan etua heidän edunvalvojanaan lakia noudattaen. Voidaan sanoa, että Suomen viimeinen voimamies Kekkonen, omista itsellisistä linjoistaan huolimatta, piti yllä kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen hyvin vaikeina ulkopolitiikan 1960 ja -70 lukuina. Kekkosen aikana hyvinvointimme kasvoi kiistatatta ja löysimme arvopohjan tulevaisuudellemme. Kekkonen oli valtiomies ja kansa arvosti sitä, nykypäivän "asiantuntijoiden" välistä huudoista huolimatta.

Lauantai-seuran vieraana oli ministeri ja "perin selvää, tämä on eri asia" Mauri Pekkarinen, joka hahmotti meille epäsuorasti vahvaa sähkönhinnan nousua, jolla entisestään Fortumin osakekurssi vahvistuu. Sähkön hinnan nousu ei ole Pekkarisen syy eikä kunnia, kuin ei myöskään Liliuksen, vaan Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä ja se tulee tasaantumaan "hyvälle" keskieurooppalaiselle tasolle. Ohjelmaa seuratessa tuli väkisinkin mieleen, miksi Keskusta ei asettanut Pekkarista presidenttiehdokkaakseen, sillä hänessä olisi vahvaa "kekkosmaista" otetta Suomen uutena presidenttinä ja valiintuessaan hänen äänestyspiirinsä olisi koko Suomi, ja jos hän yhtä uutterasti hoitaisi koko valtakunnan asioita kuin keskisuomen, niin kansa olisi valintaansa tyytyväinen :-)

Ilkka Luoma

Ei kommentteja: