blogID | 12100979
Euroopan oma kansojen sulatusuuni EU elää siirtolaisten kotouttamisen, työpaikkojen kansainvälisen uusjaon ja vinoutuvan väestöpyramidin aiheuttamissa kurimuksissa. Toisaalta meillä on täällä enemmän niin rasitteetonta kuin rasitteellista historiaa kokemusperänä, joten se voidaan lukea henkiseksi rikkaudeksi. Tärkeimpänä ominaisuutenamme on tulevaisuuden kykynä syntynyt huoli ympäristöstä, luonnosta ja eloyhteisön harmoniasta.
Eurooppa oli vuosisatoja kolonialismin ja imperialismin lähtökoti
Perinteelliset Länsi-Euroopan maat kilvoittelivat siirtomaaisännän roolista; jokaisella piti olla omat alusmaat, joista ammennettiin surutta kasvun ja kulutuksen voimaa teknokraattisesti ja tuotannollisesti kehittyville emämaille. Pääsimme eturivissä kokemaan teollisen vallankumouksen ympäristöhaittoineen.
Meillä on kokemusta luonnon pilaamisesta ja ryöstöviljelystä sekä maaperän raiskauksesta. Tehokkaasti veimme myös tuon tuhoamisen teknologian alusmaihin alkuperäiskansojen riesaksi ja takeeksi entistä systemaattisemmalle raaka-aine- ja tavarasiirroille rikastuttamaan kauppias- ja aatelissukuja.
Istutimme myös kielikulttuurimme lähes väkisin alusmaihin;
... espanjan -, portugalin -, ranskan - ja englanninkielen noustessa valta-asemaan ympäri maapallon. Nykyaikana englannin kieltä ei uhkaa kuin kiinan kieli luonnollisen väestö- ja kauppakehittymisen myötä. Synnytimme nykyisen Eurooppamme monet ongelmasiemenet jo satoja vuosia sitten. Monikulttuurisen EU:n ongelmat ovat nyt räjähtäneet käsiimme ollen Ranskassa juuri nyt pienellä hengähdystauolla.
Tiedeyhteisöt ovat myös aloittaneet vuoropuhelun kolonialismin haitoista ja hyödyistä
Viimeisin Tieteessä tapahtuu -lehti (7/2005) otti kantaa siirtomaapolitiikan eduista, joista ei lausujan mielestä ole aikaisemmin riittävästi tieteen keinoin keskusteltu. Kaikilla näkökulmilla on kannattajansa, kuten suomalaisuuden alkuperästä ja Karjalan palauttamisesta.
Katsommeko meidän eduksi ja entisten alusmaiden hyödyksi viemämme kulutus- ja pääomaorientoituneen talousoppimme, edustamamme uskontonäkemyksen, kannattamamme meille soveltuvan demokratiakäsitteen ja käyttämämme laillisuusymmärryksen soveltuvuuden entisiin alusmaihin.
Suuri osa Euroopan siirtolaisväestöstä on entisistä Euroopan alusmaista joko alusmaiden itsenäisyystaistelujen hävinnyttä osapuolta tai sitten meidän houkuttelemina tulleet tekemään työt, jotka eivät meille kelvanneet.
Väkivallan kierteet Euroopassa - syyttä ja syystä?
Nyt riehuvat kulttuuriero-, sosiaaliluokka- ja tulotasoerojen mellakat juontuvat näiden siirtomaista tulleiden lasten ja lastenlasten toimesta ilmineeraten osallistumattomuudesta, koulutuksen puutteesta, työttömyydestä ja enemmistöyhteiskunnan unohtamisesta.
Tiedämme, että ihmisillä on pitkä muisti sekä asioiden perintä vanhemmilta sekä lapsilla olevan korvat kuunteluun, mitä vanhemmat kannattavat ja mitä epäkohtia vastaan he kapinoivat. Nuori juoksi kadulle huutamaan julki sisällön, mitä kotonaan kuuli. Sekaan annos riehumista tekemisen puutteessa ja soppa onkin valmis.
Tulevaisuuden Euroopalle on suuri mahdollisuus kehittyvissä EU - mekanismeissa?
Painotus luonnonmukaisuuteen, kierrätykseen, ekojärjestelmiin, eläin- ja ihmiskunnan tasapainoiseen rinnakkaiseloon luovat meille edellytyksiä olla maailman eturivin kulkija ja tiennäyttäjä kehittyville talousmaille, jotka kulkevat kohti niitä ongelmia, jotka juontuvat meidän aikaisemmista opeista, "siirtomaavientituotteistamme" ja itsekkäästä tavastamme ahnehtia taloudelliset hyödyt piittaamatta luonnosta ja ympäristöstä.
Eurooppa voi nyt ottaa irtioton aiemmista opeista ja suunnata kehityspanokset huippuosaamiseen, jonka yksiselitteinen päämäärä on maapallomme suojeleminen loputtoman kasvuhegemoniatavoitteen sijasta.
Ilkka Luoma
HUOM! Kappalejaottelu ja väliotsikointi korjattu 13. tammikuuta 2016 - IL
.
Euroopan oma kansojen sulatusuuni EU elää siirtolaisten kotouttamisen, työpaikkojen kansainvälisen uusjaon ja vinoutuvan väestöpyramidin aiheuttamissa kurimuksissa. Toisaalta meillä on täällä enemmän niin rasitteetonta kuin rasitteellista historiaa kokemusperänä, joten se voidaan lukea henkiseksi rikkaudeksi. Tärkeimpänä ominaisuutenamme on tulevaisuuden kykynä syntynyt huoli ympäristöstä, luonnosta ja eloyhteisön harmoniasta.
Eurooppa oli vuosisatoja kolonialismin ja imperialismin lähtökoti
Perinteelliset Länsi-Euroopan maat kilvoittelivat siirtomaaisännän roolista; jokaisella piti olla omat alusmaat, joista ammennettiin surutta kasvun ja kulutuksen voimaa teknokraattisesti ja tuotannollisesti kehittyville emämaille. Pääsimme eturivissä kokemaan teollisen vallankumouksen ympäristöhaittoineen.
Meillä on kokemusta luonnon pilaamisesta ja ryöstöviljelystä sekä maaperän raiskauksesta. Tehokkaasti veimme myös tuon tuhoamisen teknologian alusmaihin alkuperäiskansojen riesaksi ja takeeksi entistä systemaattisemmalle raaka-aine- ja tavarasiirroille rikastuttamaan kauppias- ja aatelissukuja.
Istutimme myös kielikulttuurimme lähes väkisin alusmaihin;
... espanjan -, portugalin -, ranskan - ja englanninkielen noustessa valta-asemaan ympäri maapallon. Nykyaikana englannin kieltä ei uhkaa kuin kiinan kieli luonnollisen väestö- ja kauppakehittymisen myötä. Synnytimme nykyisen Eurooppamme monet ongelmasiemenet jo satoja vuosia sitten. Monikulttuurisen EU:n ongelmat ovat nyt räjähtäneet käsiimme ollen Ranskassa juuri nyt pienellä hengähdystauolla.
Tiedeyhteisöt ovat myös aloittaneet vuoropuhelun kolonialismin haitoista ja hyödyistä
Viimeisin Tieteessä tapahtuu -lehti (7/2005) otti kantaa siirtomaapolitiikan eduista, joista ei lausujan mielestä ole aikaisemmin riittävästi tieteen keinoin keskusteltu. Kaikilla näkökulmilla on kannattajansa, kuten suomalaisuuden alkuperästä ja Karjalan palauttamisesta.
Katsommeko meidän eduksi ja entisten alusmaiden hyödyksi viemämme kulutus- ja pääomaorientoituneen talousoppimme, edustamamme uskontonäkemyksen, kannattamamme meille soveltuvan demokratiakäsitteen ja käyttämämme laillisuusymmärryksen soveltuvuuden entisiin alusmaihin.
Suuri osa Euroopan siirtolaisväestöstä on entisistä Euroopan alusmaista joko alusmaiden itsenäisyystaistelujen hävinnyttä osapuolta tai sitten meidän houkuttelemina tulleet tekemään työt, jotka eivät meille kelvanneet.
Väkivallan kierteet Euroopassa - syyttä ja syystä?
Nyt riehuvat kulttuuriero-, sosiaaliluokka- ja tulotasoerojen mellakat juontuvat näiden siirtomaista tulleiden lasten ja lastenlasten toimesta ilmineeraten osallistumattomuudesta, koulutuksen puutteesta, työttömyydestä ja enemmistöyhteiskunnan unohtamisesta.
Tiedämme, että ihmisillä on pitkä muisti sekä asioiden perintä vanhemmilta sekä lapsilla olevan korvat kuunteluun, mitä vanhemmat kannattavat ja mitä epäkohtia vastaan he kapinoivat. Nuori juoksi kadulle huutamaan julki sisällön, mitä kotonaan kuuli. Sekaan annos riehumista tekemisen puutteessa ja soppa onkin valmis.
Tulevaisuuden Euroopalle on suuri mahdollisuus kehittyvissä EU - mekanismeissa?
Painotus luonnonmukaisuuteen, kierrätykseen, ekojärjestelmiin, eläin- ja ihmiskunnan tasapainoiseen rinnakkaiseloon luovat meille edellytyksiä olla maailman eturivin kulkija ja tiennäyttäjä kehittyville talousmaille, jotka kulkevat kohti niitä ongelmia, jotka juontuvat meidän aikaisemmista opeista, "siirtomaavientituotteistamme" ja itsekkäästä tavastamme ahnehtia taloudelliset hyödyt piittaamatta luonnosta ja ympäristöstä.
Eurooppa voi nyt ottaa irtioton aiemmista opeista ja suunnata kehityspanokset huippuosaamiseen, jonka yksiselitteinen päämäärä on maapallomme suojeleminen loputtoman kasvuhegemoniatavoitteen sijasta.
Ilkka Luoma
HUOM! Kappalejaottelu ja väliotsikointi korjattu 13. tammikuuta 2016 - IL
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti