Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?
(Ilkka Luoma, HS marraskuu 2005, keskustelun avaus nettimielipidepalstalle)
Miksi emme hyväksyisi? (Vastaus nimimerkkille - Juuso/HS)
Voisi kysyä:
Hyväksymmekö, että toisella on kauniimpi ja seksikkäämpi vaimo / mies? Hyväksymmekö, että toinen kykenee tarjoamaan parillensa sängyssä enemmän? Hyväksymmekö naapurin paremmalla paikalla olevan talon, kauniit auringonlaskut niiden parvekkeelle, kun itse nautimme aamulla ruokapöydässä silmiin paistavasta auringosta?Hyväksymmekö kalvavan kateuden keskuudessamme?
Vastauksia Juusolle:
On muutamia asioita, jotka ovat aivan eri asia kuin monin eri keinoin aikaansaadut jättiläismäiset ostovoimaerot. Kaunis vaimo on seuraus jostain, tällöin täytyy olla myös omaakin karismaa, ulkonäköä, rahaa tai muuten charmia, siis todellisia kykyjä. Kauniin vaimon saannissa on käytetty joko omia tai lainattuja keinoja.
Useat henkilöt käyttävät arveluttavia keinoja saadakseen toisista välittämättä rohmuttua ostovoimaa jopa toisten kustannuksella. Vaimo ei kuitenkaan tullut siipaksi vastoin tahtoaan.
Kateus on vahva voima,
... mutta en usko kateutta enään syntyvän sen tyyppisistä ostovoimalottovoitoista, joissa edes saaja ei ymmärrä rahan määrää. Kateutta esiintyy pienemmissä tapauksissa, jos naapuri hankkii Corollan sijaan Avensiksen, niin se korpeaa vietävästi, mutta jos pihaa kurvaa Maybach, niin se aiheuttaa ansaitussa tapauksessa ihailua, ei kateutta.
Esimerkiksi Fortum optiot eivät aiheuta kateutta, vaan epäluottamusta johtajistoa kohtaan, koska nyt tietää niin asiantuntija kuin maallikkokin, että Fortum Oyj osakkeiden kurssit nousivat monien muiden johtajista riippumattomien tekijöiden vuoksi.
Itsetunto katoaa muista tilanteista kuin toisten ahneudesta
Itsetunto perustuu kykyyn ja taitoon hoitaa asioitaan; raha ei kasvata itsetuntoa kuin pintakiiltona. Itsetuntoinen ihminen voi olla vähillä kulutuskyvyillä, mutta silti hän voi olla melkoinen kauniin vaimon löytäjä. Kaunista vaimoa ei saa ahneudella, tai sitten petikumppani on sitä itsekkin.
...
Noin vakavasti ottaen oletko sitä mieltä, että joku voisi olla 100 kertaa parempi kuin toinen vai katsotko rahallista tuotosta? Onko toimitusjohtaja oikeutettu ottamaan koko yhtiön tuloksen vertailuluvukseen; mikä on työntekijöiden osuus?
Kuinka johtajakerroksen 10 kertaisine tuloineen kävisi, jos hänellä ei olisi henkilöstöä ja kuluttajia tuotteilleen välillisesti tai välittömästi? Tänä päivänä tulos muodostuu tapahtumaketjuista, joihin osallistuu tiiviisti koko työyhteisö.
Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,
... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.
Edelleenkin vakavasti ottaen,
voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.
Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,
... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "parammuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.
Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.
...
Ohjelmistoesimerkkisi on oiva ja hyvin sattuva
Software on puhdas "puhallus" ja sen merkitys on tasan yhtä arvokas (tai täydellisen olematon) kuin kasaan kootut biokasvuston lehdet, sillä lehdet jatkavat luonnon kiertoon ja softa jää bittiavaruuteen, tullen ilman päivityksiä "virattomaksi" hyvin nopeasti.
Lehdet taas jatkavat ikuista kiertoaan luovuttaen meille osaltansa myös elonmahdollisuuden. Tuottavuus on meidän suurin pommimme; osaamme vain katsoa tilikirjojamme ja unohdamme paljon merkittävämmän taseen, siis luonnon taseen, jonka tasapaino on ratkaisevasti horjutettu.
Ei edes tilikirjojemme jättiläisvoitot kykyne enään muuttamaan ekotasapainoa, virheet ovat jo tehdyt. Kuinka kauan jatkamme jatkuvan kasvun tavoitemaailmaa? Milloin opimme, että on olemassa syyn ja seurauksen laki? Milloin opimme, että rajallisuudesta ei nyhdetä rajattomuutta?
...
Ekotase on astumassa tilitaseidemme edelle, mutta se tapahtuu liian myöhään. Vanha sananlasku: "Sen niität, minkä kylvät", saa dramaattisen toteumansa.
Ilkka Luoma
PS Kappalejaottelu uusittu 3. marraskuuta 2015 - mitään muuta muuttamatta, lisäämättä tai poisottamatta.
(Ilkka Luoma, HS marraskuu 2005, keskustelun avaus nettimielipidepalstalle)
Miksi emme hyväksyisi? (Vastaus nimimerkkille - Juuso/HS)
Voisi kysyä:
Hyväksymmekö, että toisella on kauniimpi ja seksikkäämpi vaimo / mies? Hyväksymmekö, että toinen kykenee tarjoamaan parillensa sängyssä enemmän? Hyväksymmekö naapurin paremmalla paikalla olevan talon, kauniit auringonlaskut niiden parvekkeelle, kun itse nautimme aamulla ruokapöydässä silmiin paistavasta auringosta?Hyväksymmekö kalvavan kateuden keskuudessamme?
Vastauksia Juusolle:
On muutamia asioita, jotka ovat aivan eri asia kuin monin eri keinoin aikaansaadut jättiläismäiset ostovoimaerot. Kaunis vaimo on seuraus jostain, tällöin täytyy olla myös omaakin karismaa, ulkonäköä, rahaa tai muuten charmia, siis todellisia kykyjä. Kauniin vaimon saannissa on käytetty joko omia tai lainattuja keinoja.
Useat henkilöt käyttävät arveluttavia keinoja saadakseen toisista välittämättä rohmuttua ostovoimaa jopa toisten kustannuksella. Vaimo ei kuitenkaan tullut siipaksi vastoin tahtoaan.
Kateus on vahva voima,
... mutta en usko kateutta enään syntyvän sen tyyppisistä ostovoimalottovoitoista, joissa edes saaja ei ymmärrä rahan määrää. Kateutta esiintyy pienemmissä tapauksissa, jos naapuri hankkii Corollan sijaan Avensiksen, niin se korpeaa vietävästi, mutta jos pihaa kurvaa Maybach, niin se aiheuttaa ansaitussa tapauksessa ihailua, ei kateutta.
Esimerkiksi Fortum optiot eivät aiheuta kateutta, vaan epäluottamusta johtajistoa kohtaan, koska nyt tietää niin asiantuntija kuin maallikkokin, että Fortum Oyj osakkeiden kurssit nousivat monien muiden johtajista riippumattomien tekijöiden vuoksi.
Itsetunto katoaa muista tilanteista kuin toisten ahneudesta
Itsetunto perustuu kykyyn ja taitoon hoitaa asioitaan; raha ei kasvata itsetuntoa kuin pintakiiltona. Itsetuntoinen ihminen voi olla vähillä kulutuskyvyillä, mutta silti hän voi olla melkoinen kauniin vaimon löytäjä. Kaunista vaimoa ei saa ahneudella, tai sitten petikumppani on sitä itsekkin.
...
Noin vakavasti ottaen oletko sitä mieltä, että joku voisi olla 100 kertaa parempi kuin toinen vai katsotko rahallista tuotosta? Onko toimitusjohtaja oikeutettu ottamaan koko yhtiön tuloksen vertailuluvukseen; mikä on työntekijöiden osuus?
Kuinka johtajakerroksen 10 kertaisine tuloineen kävisi, jos hänellä ei olisi henkilöstöä ja kuluttajia tuotteilleen välillisesti tai välittömästi? Tänä päivänä tulos muodostuu tapahtumaketjuista, joihin osallistuu tiiviisti koko työyhteisö.
Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,
... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.
Edelleenkin vakavasti ottaen,
voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.
Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,
... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "parammuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.
Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.
...
Ohjelmistoesimerkkisi on oiva ja hyvin sattuva
Software on puhdas "puhallus" ja sen merkitys on tasan yhtä arvokas (tai täydellisen olematon) kuin kasaan kootut biokasvuston lehdet, sillä lehdet jatkavat luonnon kiertoon ja softa jää bittiavaruuteen, tullen ilman päivityksiä "virattomaksi" hyvin nopeasti.
Lehdet taas jatkavat ikuista kiertoaan luovuttaen meille osaltansa myös elonmahdollisuuden. Tuottavuus on meidän suurin pommimme; osaamme vain katsoa tilikirjojamme ja unohdamme paljon merkittävämmän taseen, siis luonnon taseen, jonka tasapaino on ratkaisevasti horjutettu.
Ei edes tilikirjojemme jättiläisvoitot kykyne enään muuttamaan ekotasapainoa, virheet ovat jo tehdyt. Kuinka kauan jatkamme jatkuvan kasvun tavoitemaailmaa? Milloin opimme, että on olemassa syyn ja seurauksen laki? Milloin opimme, että rajallisuudesta ei nyhdetä rajattomuutta?
...
Ekotase on astumassa tilitaseidemme edelle, mutta se tapahtuu liian myöhään. Vanha sananlasku: "Sen niität, minkä kylvät", saa dramaattisen toteumansa.
Ilkka Luoma
PS Kappalejaottelu uusittu 3. marraskuuta 2015 - mitään muuta muuttamatta, lisäämättä tai poisottamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti