Reilua kauppaa harjoitettiin VR:n makasiineilla Helsingin keskustassa reilusti loppuun saakka. Pääomat ja rakennusbuumi halusivat hyödyntää Eduskunnan näyteikkunapaikan uljailla uusilla rakennuksilla ja vaihtoehtonuorten tiilimakasiinit saavat väistyä. Ruohonjuuri oli ekokauppa, joka harjotti bisnesta vastuullisesti ja reilusti myös tuottajia kohtaan. Ulkoisella habituksella ei ollut niin suuri hyve kuin itse hengellä ja tavoitteella. Tuotteet edustivat kehitysmaiden tuotantoa meille yltäkylläisyyteen tottuneille energia-ahmateille. DSC_11549, 1/250s, f3.5, 27mm. 2,91 Mt. kuvattu armon vuonna 2006, huhtikuun 20. päivä, photo by Ilu 2006. Nikon D70.YLE:n AamuTV avasi keskiviikkopäivän ideaalisesti haastattelemalla kahta ennakkoluulotonta naista reilun kaupan filosofiasta. Reilu kauppa on kuin kommunismi; idealtaan ihanne ja päämääriltään lähes saavuttamaton. Reilu kauppa ja kommunismi ovat vastavoima länsimaisen kulutusjuhla-loputtoman kasvun ja qvartaalitalouden puhkijuoksemismentaliteetille. Kommunismi ei toteutunut eilen, mutta reilu kauppa voi toteutua heti tänään; kuluttaja kyllästyessään myyntipuhesyntetisaattori-markkinamiehen jargoniaan voi kulutuspäätöksellään aloittaa uuden aikakauden, antaen näin vahvimman signaalin kyllästymisestään nykyhulabaloomeininkiin.
Länsimaalainen markkinamekanismi on kasvun ja kulutuksen puolijumala, jossa pääomalle saavutettu tuotto ja yltiökyllästetty tuottovaade ostovoimana päättäjilleen merkitsevimpinä, ohjaavat koko kansan työllisyyttä ja kysyntää. Reilu kauppa on myös kysyntätekijä, jossa kuluttaja ottaa kantaa kuinka hänen käyttämä raha jakaantuu arvoketjussa alaspäin. Reilu kauppa on vapaaehtoinen kehitysapu. Valtiovallan saavuttamattomissa oleva YK:n 0,7% kehtitysaputavoite hoidetaan mahdollisesti suoraan kansalaisten ostopäätöksillä; kansa ottaa vallan suoraan käsiinsä. Kansalaiset voivat näin osoittaa kulutustottumuksillaan suoraan epäluottamuslauseensa poliittiselle nykykoneistolle.
Kommunismi ei toteutunut 1800-luvulla määritellyillä tavoilla, koska yksilöitsekeskeisyytemme, loputtoman kasvun voiton pyynteemme sekä suoranainen nykypäivänä vallitseva optioahneus luonnon kustannuksella, on sokeuttanut näkijäänsä huomaamasta itse tasa-arvoisemman sekä oikeudenmukaisemman olemassaolon ja elämisen oikeutusta. Kommunismi oli idealismia. Reilu kauppa ei ole saavuttamatonta idealismia; se on vastuunottoa ja -kantoa elämän sekä talouden arvoketjuihin.
Reilu kauppa on tuotteita ja palveluita, joka parhaimmillaan jakaa jaettavaa tasaisemmin koko arvoketjuun, erityisesti alkutuottajille. Mikäli reilu jako kohdistuu mm. maatalouteen, tasaa se maailmanmarkkinahintoja ja elinkelpoistaa myös suomalaista maataloustoimintaa. Kysymyksessä on etujärjestöjen edunvalvonnan vapaaehtoistuminen kuluttajien päätöksille arvostaa alkutuottajien osallistumista merkitsevinä tuotannontekijöinä osaksi yhteiskuntamme tuotannollisia arvoketjuja. On mahdollista, että reilu kauppa periaatteena ja ideologiana poistaa ainakin osaksi tukijärjestelmien viidakkoa. Kyseessähän ei ole muuta kuin ennalta sovitun tasaisemman tulonjaon periaatteiden hyväksyntä kuluttajien ostopäätöksillä. Reilulla kaupalla on toivottavasti yksi häviäjä; se on Molokin kitamaisesti välistä vetävä kansainvälinen liiketoimintakoneisto jakelukanavineen.
Lieveilmiönä tulee tähänkin reilun kaupan periaatteeseen maaton ja globaali liikemies junailemaan omat taloudelliset tulosivuvirrat nostamaan hintoja ja romuttamaan ideologian, jossa kansalaiset ovat ottamassa päätöksen vaikuttaa suoraan tulonjakoon maailman kansalaisten kesken. Reilun kaupan periaatteessa on kansalaisen suora puheenvuoro päätöksille. Kansalaiset voivat valita sellaisia poliitikkoja läinsäätäjiksi, joilla on suuri elämisen tasa-arvon arvostusintressi valvoa reilun kaupan lainsäädännön toteutumista. Loputtoman kasvun ahneet, vain oman edun tavoittelijat sovituista reilun kaupan taloudellisista arvovirroista, tuomitaan ja rangaistaan kuritushuoneella, raipoilla ja varmuuden vuoksi vielä suljetulla koppieristysjalkapuurangaistuksella elämisenkautiseen, joka lienee loppuelo pituudeltaan.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti