Natottajien taantunut ymmärryspolitiikka

Pääministeri Jyrki Katainen [kok.] puhuu aikuisesta kansakunnasta – näin varmasti on. Tämä aikuinen osaa puhua, debatoida ja tiukastikin kommunikoida maamme puolustuksesta, sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja ymmärryksestä Suomen erityistilanteesta idän ja lännen vedenjakajalla.

Tuntuu sen sijaan siltä, ettei Jyrki Katainen ymmärrä kansan jo puhuneen avoimesti Natosta, maamme turvallisuudesta, asevelvollissuudesta kuin isänmaan puolustuksesta. Kansa on selkeästi suurena enemmistönä sitä mieltä, ettemme tarvitse Natoa 1] – tätä kansalaismielipidettä ei meidän Jyrki tunnu hoksaavan.

Herääkin epäilys ja kysymys maamme eturivin poliitikoiden herkkäkorvaisuudesta, ymmärryskyvystä, innovaatiotaidoista ja tajusta oivaltaa kansalaisten tuntoja – eivätkö tietyt politikkomme enää kykene uudistumaan ja muuttumaan kansakuntansa mukana? Eivätkö jotkut poliitikot kykene näkemään sitä, mikä kansalaisille on itsestään selvää? 2]

…

^1] ”Kansakuntamme ei halua Natoon” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon ---

^2] Suomen kansan suuri enemmistö on tiennyt selkeästi kantansa ja tämä on myös tiennyt sen tosiseikan, että tositilanteessa kansa kantaa sen vastuun, mitä poliitikot taitamattomuuttaan järjestelevät – kansalaiset ”seisovat rintamilla” puolustamassa itseään – harvemmin poliitikot.

Kansa tietää parhaiten oman tilanteensa – he ovat ymmärryksen iholla tajuamassa, että meillä on piiitkä itäraja, ja se velvoittaa poikkeavaan ymmärrykseen omasta reaalitilanteesta. Kansa on sisäistänyt presidentti J.K.Paasikiven [kok.] *] osuvan lausahduksen: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”

...

Mitä me kirjoitimme politiikan ja poliitikkojen luovuudesta, jo silloin, kun pääministerimme oli oppositiojohtaja ja kaikki suuri oli vielä edessä – kuinka suuri – sen me näemme lähikuukausina, sillä kansakunta odottaa ennenaikaisia eduskuntavaaleja, siksi paljon rähmää ja roipetta on kertynyt pakkopullasextetiltä, jonka luovuus ja kyky innovoida on jäänyt miltei nollaan ---

[13092006]

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/puuttuuko-eduskunnasta-puolueilta-ja.html ---

Puuttuuko eduskunnasta, puolueilta ja poliitikoiltamme rohkeus innovaatioihin ja keksintöihin?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja kilpailutalous tuottaa uusia keksintöjä ja innovaatioita päivittäin. Onko näillä asioilla jotain yhteistä? Eduskunta säätää lait, joiden pohjalta kansalaisilla voisi mennä paremmin, helpommin ja mukavammin.

Onko tavoite aina parempaan, nopeampaan, tehokkaampaan ja mukavampaan? Onko Eduskunta jarru kehitykselle, jotta useammilla meistä voisi olla mahdollisuus saavuttaa tyytyväisyyttä? Syntyykö tyytyväisyys aina paremmasta, nopeammasta, tehokkaammasta ja suuremmasta?

Elämää tuottava ympäristö on jatkuvassa evoluutiossa – ”oivallusherkkänä”

Tuotekehitys, evoluutio ja keksinnöt sävyttävät ihmistä, luontoa ja koko muuntuvaa eliöstöä. Tuotekehitys ja keksinnöt ovat ihmisten tapa tyydyttää uteliaisuutta ja luomisen tarvetta. Ihmisen tulisi olla luonnostaan utelias ja halukas kokemaan uusia koko luontoa nähden tasapainoisia mahdollisuuksia. Kaikki kehitys ei ole lopullista ja "oikean suuntaista", vaan välillä otetaan peruutusta entiseen, kuten politiikassakin ja yhteisten asioiden hoidossa.

Hidastunut kyky ymmärtää herkkää tätä päivää

Kansanedustuslaitos edustajineen on hidastunutta enemmistön huomioon ottamista, missä suurille yhteiskunnallisille keksinnöille ja innnovaatiolle ei ole sijaa. Muutokset laajasti kansalaisille lainsäädännöllisesti ovat hitaita, koska uusi ja ennalta kokematon on uhka yhteiskuntaturvallisuudelle. Käytännössä pieni vähemmistö säätää enemmistön mahdollisuuksia. Ympäröivä luonto on täynnä esimerkkejä, kuinka evolutiivinen tuotekehitys toimii tasapainossa muun ympäristön kanssa.

Vain pieni osa ihmisistä on pioneereja, suurin osa myötäilijöitä

Turvallisuushakuisuus ei siedä nopeita muutoksia. Eduskunta ei myöskään osoita nopeita muutoksia, vaikka taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti maailmanlaajuinen työn uudelleen jako niin edellyttäisi. Vai onko malli katsoa ensin ja valita sitten parempi?

Poliitikko ei osoita "keksintöjä" eikä innovaatiota kansalaisille,

koska häneltä odotetaan vakautta, tasa-arvoisuutta ja laajojen kansanosien huomioon ottamista. Tosiasiassa edustaja on äänestäjiensä renki ja niiden tuntojen ja tarpeiden edunvalvoja. Edustaja lupaa aina samat asiat: turvallisuutta, kasvua, rahaa ja toimeentuloa. Läheskään kaikki suomalaiset eivät näitä lupauksia kohtaa.

Demokratiassa yhteiskunnallinen vastuu voi ajaa edustamansa ryhmän etujen ajamisen edelle. Innovaatiot ja keksinnöt pohjaavat useasti pienien ryhmien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Yleinen edunvalvonta ja laaja yhteiskunnan etu ei salli nopeita kilpailusta muodostuneita innovaatioita.

Kehitys politiikan hoidossa on pysynyt vaisuna vuosikymmenet, miltei sata vuotta

Viimeiset suuret poliittiset oivallukset tapahtuivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Viimeinen suuri innovaatio aatepolitiikassa oli kommunismi, joka havaittiin ihmisille sopimattomaksi kilpailevan luonteemme vuoksi.

Kommunismin jälkeen on yhteisten asioiden hoidossa tapahtunut vain pientä muutosviilausta. Politiikka ja nimenomaan puoluepolitiikka on taantunut mallina ja metodina viime vuosisadalle, se ei enää vastaa verkostoituneen ja kilpailullisen maailman tarpeita.

Ihmiset valitsevat äänillään asioidensa hoitajat ja ehdokkaat valitsevat puolueet,

joille ideologinen tuotekehitystaito, menetelmäinnovaatiot ja -keksinnöt ovat miltei tuntematon ilmiö. Kilpailevat yhteiskunnat ovat taloudessa ja arkielämässä luoneet täysin uusia menetelmiä informaation välitykseen, ihmisten kohtaamiseen, tiedon löytämiseen ja sen jäsentämiseen. Nämä menetelmät ovat esiaste kansalaisten suoravaikutukselle, jolloin mielipidesuunnat, tarpeet ja tavoitteet saadaan suoraan käsittelyyn.

Edustuksellisuuden hidasmuuttujat!

Edustuksellisuus ei löydä kilpailun puutteen vuoksi uudistuksia (Eduskunnassa kuulemma pätee vahvasti sanonta: näin on päätetty, ... herää kysymys: kuka ja miksi). Yhteisten asioiden innovaatiot ja keksinnöt siirtyvät kansalaisten omiin käsiin. Internetin yhdistävän vaikutuksen myötä kansalaiset suorittavat tahtomattaan uuden kehitystä yhteisöllisyyden kehittymiseksi.

...
Ihminen on nisäkkäille [1/5500:sta] tyypilliseen tapaan laumaeläin ja kaipaa hyväksyntää, osallistumista ja kannustetta onnistumisistaan. Yhteiskuntakeskustelu on siirtymässä kansalaisten käsiin ja samalla toteutuu vääjäämätön yhteisten asioiden tuotekehitys ja innovointi. Tämä tuotekehitys on suunnittelematon ja toteutuu "lajinvalinnan periaatteiden mukaisesti".

^VIITE

^*] J.K.Paasikivi, C.G.E.Mannerheim ja sotiemme luottopuolustusministeri Rudolf Walden olivat sillä kannalla 1938-39, että Neuvostoliiton Josif Stalinin maanvaihtoehdotukset Karjalan kannaksella olisi kannattanut tutkia tarkasti, jo heti, kun ne ensimmäisen kerran meille esiteltiin. Näin ei käynyt – tämä myöhemmin hyvin tärkeä kolmikko sivuutettiin ja loppu onkin historiaa.

…

^EXTRA

Kansalaiskeskustelua Nato syndroomasta, sinne jenkaamisesta ja kansakunnan vakaasta enemmistömielipiteestä ~ http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/search/apachesolr_search/nato?filters=uid%3A23 --- [US_Puheenvuoroarkistosta, 274 kirjoitusta]

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://jontikka.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

^OTS

Natointtäminen ei osoita poliittista kekseliäisyyttä

(Pääministerin YLE-Radio´n haastattelutunnilla yksikään toimittaja ei oivaltanut kysyä, miksi kansalaisten mielipidettä ei poliitikkojen piireissä tunnuta hoksaavan, vaikka mielipide on kaikissa kyselyissä selvä, eikä keksitä sitä, että kansakunta on jo käynyt riittävästi natokeskustelua – keskenään, tarvitsematta siihen poliitikkojen manipulaatioyritelmiä)

…

AL – US – P

^BLOG 18811/ 1163 – IL

---27052013---