keskiviikkona, heinäkuuta 17, 2019

Kärpäsen ja ihmiset aivot hämmästyttävän samanlaisia!




...

HS:

Tutkimus: Kärpäsen ja ihmiset aivot hämmästyttävän samanlaisia



Ilkka Luoma 

Kärpäsen aivoja tutkimalla voisimme saada selville, miksi meidän ihmisten pitää erota tavoiltamme, menetelmiltämme ja ympäristönkäyttöjäljiltämme niin voimakkaasti koko muusta eliökunnsta [rafl.]

Kärpänen on meitä ihmisiä häiritsevä menestyjä, kuten täällä toisaalla HS' ssa esitelty torakka [~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000006175411.html -] , joka voi elää jopa ilman päätä. Joskus tosin tuntuu siltä, että ympäristöllisesti ajateltuna ei ihmisen tempuilla ole päätä eikä häntää, siksi merkittävää on ihmispopulaation sopeutumattomuus koko muuhun eliökuntaan - kunnes ajatuksen valkeus koittaa! [rafl.]

Kärpänen lienee torakan lailla sopeutumisen mestari, ainakin, jos katsomme sen selvitymistarinaa - sata miljoonaisessa evoluutiossa. Lisäätymiskyky on ilmiömäinen ja se ei pelaa henkisillä suhdanteilla - onko kivaa, itsekästä tai muutoin vain mukavaa, jotta evoluution ainoa päätehtävä - lisääntyminen - häiriytyisi. Kärpänen noudattaa ihailtavan tarkasti "evoluution ylläpitoa kuolemattomana", ja vie lajiaan eteenpäin sukupolvesta toiseen - vuosituhat toisensa perään.

Evoluution näkökulmasta kärpänen on yhtä "arvokas tai arvoton" kuin ihminenkin. Geenit jyskyttävät monin osin jopa samanlaisina, ainakin perusbiologisten seikkojen kohdalla. Aikaisin "esi-isäkin" lienee sama - ehkä tämän päivän tiedon mukaan syanobakteerit, jotka nykyään tunnetaan sinilevinä.

Kärpästä, torakkaa kuin ihmistäkin ohjannee jokin universumin käyttöjärjestelmä, jonka versiota tai ohjelmakieltä emme tunne. Säätely- ja ohjailukoneisto saattaa olla kuitenkin yhteinen, ovathan ne atomitkin hiukkasineen, jotka muodostavat niin kärpäsen, torakan, koivun kuin kastemadonkin - sinivalasta unohtamatta. Millä ohjelmalla evoluutio toimii? Tyhjästä se ei kuitenkaan omaa toiminnallisuuttaan saa.

Kärpästen päälohko - hyönteiset/ niveljalkaiset - muodostanevat suurimman osan eläinkunnan biomassasta, josta me ihmiset muodostamme vain pienen osan - vaikka aiheuttamamme ympäristöjälki on jättiläismäinen!
...

.

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
HS:
Torakkaa ei pysäytä edes pään irtoaminen, mutta se on vielä mainettaankin kova­pintaisempi: Tutkimuksen mukaan tuholainen kehittää vastustus­kykyä hyönteis­myrkyille

...
Ilkka Luoma 17.7.2019 - 7:36

Torakka on kuningasvoittaja ja selviytyjä. Sen lajikehitys on niin pitkä - huomattavasti pidempi kuin meille ihmisillä. Voidaan sanoa, että torakkaa evoluutio tuotekehitti muutaman sata miljoonaa vuotta, kun ihminen nykyisessä konstruktiossaan on paisunut niin monimutkaiseksi 10 000 vuodessa, että sillä on enenevässä määrin sukupolvikohtaisia "lastentauteja" - kuten aina uusissa tuoteversioissakin. Tosin ihminen yrittää itse itseään sormeillen kohentaa elinmahdollisuuksiaan - eli tuotekehittää kilpaa sellaista, josta evoluutio näkee itselleen häiritsijän?

Torakka ei ole tuoteversioinut itseään ilmeisesti muutamiin miljooniin vuosiin - vaan on ollut kuten nyt jo silloin kun dinosaurukset elivät omaa valtakauttaan - tuhoutuakseen (ulkoisen tekijän toimesta - torakka selvisi siitäkin).

Toinen laji joka on tuotekehityksessään jo huipulla on hai - mitä ilmeisimmin jo viimeiset 50 miljoonaa vuotta. Entä kärpänen tai hyönteiset, jotka muodostavat biosfäärillisestä biomassasta merkittävän osan - huomattavasti suuremman kuin ihmiset, jotka kyllä jättävät jäljen vailla vertaa.

Evoluution näkökulmasta torakka on laji, kuten kastemato, pääskynen, kataja kuin ihminenkin. Näiden välillä on hämmästyttävä määrä samoja perintötekijöitä. Miksi torakka on niin elinkelpoinen, ja miksi sille on luotu niin suuret selviytymisen mahdollisuuden - vastaus lienee torakan tuotekehityksessä - sen malliversio saattaa olla jo miljoonia vuosia vanha - siis muuttumaton, sen tuotekehitys on jo päätepisteessä eli sopeuma on täydellinen ja näin se jatkaa lisääntymistään - vastavoimien heiketessä?

Torakka on osa käsittämättömän laajaa osalajikirjoa, sen muodostaessa ylivoimaisen enemmistön evoluution tuotekehityskentässä. Toinen ylivertainen toimija lienee kärpänen, jolla sanotaan olevan huomattavan samankaltainen aivokoneisto kuin meillä ihmisillä.

Onko meillä kaikilla kuitenkin yhteinen "esi-isä" - syanobakteeri eli nykyinen sinilevä?
.