Maaseutu esittäytyy Tampereella. Kaupunkilaisilla on muistoja elvyttävä mahdollisuus rikastuttaa tuntemustaan ruoan alkulähteistä ja isien historiasta, modernisti. Myös juniorimme saavat tuntumaa maaseudun väkevän luonnonmukaisiin aistikokemuksiin; samalla todeten, että maito tulee sittenkin lehmästä. Vakavasti ottaen kaupunkilaisten on syytä palauttaa mieliin maaseudun juuret nykyisen globalisaation riepotellessa työnjakoa. Maaseutu on meille suomalaisille tulevaisuuden ratkaisu.
Kansainvälinen työn uudelleen jako poistaa meiltä ihmistyövaltaisen liukuhihnatuotannon. Meidän markkinat ovat niin pienet, että suunnitteluvoimakin siirtyy osaksi markkinoiden keskelle vastaamaan sitä kysyntää, mitä itse massakulutuskeskittymät vaativat.
Suomi on kelvollisen asumisen pinta-ala / asukasluku suhteessa merkittävän suuri maa. Me voisimme ottaa Suomeen 10-20 miljoonaa uutta ihmistä, siksi suuri olisi kykymme tuottaa ruokaa ja erinomaista asumisympäristöä. Näinhän me emme tee, vaan rikkautemme on suuri asumis- ja elämiskelvollinen pinta-ala, lisäksi vesistömme ovat poikkeuksellisen laajat. Maailmalla on suuri puute puhtaasta vedestä; meillä ei ole. Meillä on mahdollisuus hiljaisuuteen, joka on kovaa valuuttaa ruuhkautuneissa maissa.
Väestömme voi hajaantua uudelleen maaseudulle ja taajamiin, kun suuret ihmisvaltaiset liukuhihnat poistuvat ja joudumme pohtimaan ja tuote- sekä palvelukehittämään toimintamme uusia haasteita vastaaviksi. Maaseudun arvo tulee kasvamaan ja sen tuotantokyky tulee nousemaan ja ratkaisemaan keskinäistä ja sisäistä työnjakoamme. Sisäalueellinen lähituotanto kaikkine palveluineen antaa runsaasti uutta työtä. Luonnonmukaiset tavat tuottaa ruokaa antavat myös uusia työtehtäviä. Suuri osa työvoimasta keskittyy palvelemaan toinen toisiamme tuottaen palveluita ja kotoperäisiä tuotteita ilman ulkomaankauppaa. Tavarat ja raaka-aineet, jotka on pakko tuoda, maksetaan erikoistumisen myötä olevalla huippuosaamisella, mitä myymme kehittyville markkinoille mm. Kiinaan.
Maaseutu on Suomessa puhdas ja valmis ottamaan vastaan suuret joukot paluumuuttajia alkaen suurista ikäluokista, jotka jäävät ansaitsemalleen eläkkeelle. Nyt onkin viisasta perehtyä isiemme perinteisiin; tässä maatalousesittäytymiset ovat rikastuttava tapahtuma, jossa jo pelkästään kotieläinkunnan esittäytyminen lapsillemme on riemastuttavaa. Monet maaseudun hyötyeläimet ovat tuiki tuntemattomia kaupunkilaisserkuille.
Yhteisöllisyys, tarpeellisuuden tuntu sekä hyväksyttävyys kohtaa inhimillisemmin pienemmissä yhteisöissä mitä maaseutupitäjämme edustavat. Kaikkein pienimmät kunnat tulee yhdistää tarkoituksenmukaisesti ja muodostaa niistä elinvoimaisia ja ihmisläheisiä keskittymiä noin 20-35 tuhannen kansalaisen kuntayhteisöiksi. Pinta-alamme on nyt syytä ottaa aivan uuteen tarkasteluun; näin puramme yksinäisyyttä, ruuhkaisuutta ja unohtuneisuutta "suurista" kaupungeistamme.
Maaseudulla emme tarvitse niin suurta palkkaakaan, jota joka tapauksessa joudumme alentamaan pitääksemme kilpailukykymme kunnossa ulkomaankauppaa varten. Elämisenarvot asettuvat kuin luonnostaan aivan uuteen arvoasetelmaan, jossa itse elämisen laadulla on suurempi merkitys kuin kulutusvoimalla. Kuljemme kohti todellista elämisen uusreformia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti