Yhteiset asiat ovat alkaneet kiinnostamaan EU-kansalaisia

Äänestysvilkkaus on perinteellisesti ollut hyvin laimeaa kun Brysselin asioista on äänestetty. Ranskalaiset ja hollantilaiset osoittivat aktiivisuutta kumotessaan esitetyn mallisen perustuslaillisen sopimuksen kohdaltansa. Vastakkainen mielipide Brysselin linjalle ei kerro EU-vastaisuudesta; se kertoo kansalaiskeskustelun alkaneen arvioitaessa linjaa, joka tulee koskettelemaan satoja miljoonia ihmisiä.

Passiivisuus on huolestuttavin asia; jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, on se merkki koko järjestelmän tarpeettomuudesta. On parempi, että kansalaiset romuttavat nykyjohdon esityksen yhteisistä asioista kuin se, että ei haluta ottaa mitään kantaa meitä kaikkia koskeviin malleihin. Ranska ja Hollanti ovat avanneet todellisen kansalaiskeskustelun, jonka polttopisteeseen joutuivat kansalle etäiset Bryssel byrokraatit ja nykyiset maakohtaiset johtajat.

Perustuslaillisen sopimuksen nykymuodon kariutuminen Ranskan ja Hollannin osalta ei ole kansalaiskysymys, vaan puhtaasti johdollinen kysymys. Kansan ei tarvitse mennä peilin ääreen, vaan johtajien, jotka tohkeissaan katsovat päätösprosessien ja yhteisten asioiden kuuluvan norsunluutorneihin ja EU-virkakoneiston loputtomille käytäville. EU hallinnon on tultava kansalaisten keskuuteen kansalaisten ehdoilla. Voitaisiin myös ehkä todeta, että nykymalliset mepit ja virkabyrokraatit ovat oman evoluutionsa tehneet ja uuden sukupolven eurooppalaiset voivat astua tilalle. EU:n rikkaus on aktiivinen ja innovatiivinen oman koneistonsa tuotekehitys. EU on nouseva ja mm. Yhdysvallat taantuva järjestelmä.

Euroopan keskeinen asema maailmanjärjestyksessä on poistunut ja eurooppalainen vaikutus on enää lähinnä kulttuurillinen ja imagollinen. Eurooppa koetaan hajanaisena linjansa etsijänä. Ranska ja Hollanti antoivat nyt todellisen sysäyksen pohdintaan mikä on yhteisen eurooppainstituution tuleva linja. Eurooppalaiset tietävät maapallon polarisoituneen uudelle mantereelle Yhdysvaltoihin ja nouseviin Aasian jättiläisiin Intiaan ja erityisesti Kiinaan.

EU on tulevaisuuden liitto. EU:n asema tulee systemaattisesti johdonmukaisen linjauksen ja kansalaiskeskustelun jälkeen nousemaan merkittävään asemaan innovaatioidensa sekä kokemusrikkaan historiansa ansiosta. EU tarvitsee Venäjän ja Kiinan kumppanikseen jolloin maapallo saa Euroopasta yhden paino- ja keskipistealueen.

EU:lla on erinomainen asema yhtenäistyessään kumppanoida maapallon liukuhihnan Kiinan - ja maailman raaka-ainevaraston Venäjän kanssa. Tämä kolminaisuus on ylivoimainen yhteenliittymä. Suomalaisille tämä EU, Kiina ja Venäjä kolminaisuus antaa uskomattomat toimintamahdollisuudet. Kiina arvostaa Suomea luotettavana ja osaavana kumppanina; olemme heidän suunnitelmissaan mallimaa tasapainoisesta ja avoimesta kaupankäynnistä. Suomella ja Venäjällä on taas historialliset siteet; olemme kumppanoineet venäläisten kanssa niin hyvässä kuin pahassa. Suomi voi olla yhtenä osana järjesteltäessä kahden jättiläiset kaupallisia ja kulttuurillisia päämääriä.

Ilkka Luoma