Nato, EU ja Suomi, kuvassa joka tapauksessa Suomen taivaalla tekemässä melkoista taitolentoesitystä Hollannin Ilmavoimien kapteeni amerikkalaisella General Dynamics Falcon F-16 hävittäjällä Lappeenrannassa toukokuussa 2005. Mainittakoon, että kuvassa on menossa hidaslentonäytös, jossa kone kulkee kulkusuuntaansa nähden 30 asteen kohtauskulmassa! Täytyy olla moottorissa jytyä. Photo by Ilu 2005.Max Jacobson patistaa Suomea Natoon. Kansalaiset laajoissa tutkimuksissa eivät mielly eivätkä kannusta liittymään USA:n johtamaan toistaiseksi maailman suvereeneimpaan sotilasliittoon. Suomalaisen poliitikon olisi hyvä kuunnella kansalaisen ääntä; kansalaiset kannattavat pysyttäytymistä erossa Natosta, kuten kannattavat asevelvollisuusarmeijaa samoin kuin poliisien vapaiden vakanssien pikaista täyttöä. Välistä huuto Naton puolesta on moniarvoisuutta ja Suomessa on aina sijansa keskusteluille ja vastaväitteille.
Jos leikitään hiukan ajatuksilla; niin mikä maa hyökkää Suomeen? Ruotsi ja Norja ne eivät ole. Viro kuuluu EU:hun. Puola on liian kaukana. Jäljelle jää maaottelukumppanimme Venäjä. Venäjä ei enää hyökkää Suomeen, koska taloudellinen hyöty vilkkaassa kauppavaihdossa on huomattavasti järkevämpää Venäjän koko ajan kohenevalle talouskasvulle. Venäjä on meille nyt aivan uusi kumppani. Suomen nuorison myötämielisyyden kohde Karjala ja sen kohtalo on ilman Natoa todennäköisempi historialliselle sopimiselle kuin Venäjän hyökkäys Suomeen. Samassa operaatiossa voisimme tunnustaa rehdisti aseveljeyden Saksan kanssa aikoinaan jatkosodassa; Venäjällä arvostetaan suoraa puhetta tässä tilanteessa.
Jacobson puhui puuttuvista turvatakuista. Kansainvälinen terrorismi on suurin uhka. Terrorismille ei toistaiseksi ole olemassa mitään turvatakuita. Itse olemme itsellemme myös merkittävä uhka, mikäli emme pura osin kulutusvoimaamme uudessa kansainvälisessä työnjaossa. Pienennämme tulevaa massatyöttömyyttä luopumalla tasapuolisesti osasta etuisuuksista, joita olemme vuosikymmenien saatossa hankkineet ja näin turvaamme osan muutoin muualle siirtyvistä työtehtävistä.
Suurin ulkoinen uhka, terroristit, eivät ole Suomesta todennäköisesti kiinnostuneita, koska emme ole mukana miehittämässä suvereeneja valtioita. Suomi on neutraali maa, ja paras turvatakuumme on oma itsemme. Innovatiivisuus, halu oppia ja olla utelias löytämään ratkaisuja niin itsellemme kuin kauppakumppaneillemme ovat takeita pysymisellemme erossa konflikteista. Ruotsin ei tarvinnut hötkyillä II-maailmansodassa, koska sillä oli riittävän vahva armeija ja Ruotsin puolueettomuudella oli kaupallista silmää antaa molemmin puolin taistelurintamaa mm. erinomaisia kuulalaakereita sekä omaisuudenhoitopalveluita. Sinänsä vertailut nykyajan ja menneen osalta ovat hankalia, koska poliittinen asetelma on nyt aivan erilainen. Nyt ratkaisevat energian saanti, raaka-aineet, puhdas vesi sekä kulutuksen tuoman saastekuorman käsittely.
Kansalaismielipide Nato-kysymyksessä on viisas ja ajantasainen, kun taas eräät arviot edustavat mennyttä maailmaa. On jopa todennäköistä, että kaupalliset suhteemme Venäjän suuntaan paranevat, kun pysyttäydymme poissa Natosta. Nato on aina Venäjälle yhtä kuin USA. USA on Naton takuumies. Suomi voi hakea yhtenäisyyttä EU-tasolta. EU on nouseva tähti; sillä on luontevat suhteet Venäjään ja maailman tuleva supervalta Kiina on lämmin EU:n suuntaan. Kiina tuli Venäjän ohella Ranskan taakse, kun päätettiin maailman suurimman taloudellisen projektin, fuusiokoereaktorin sijoitusmaasta.
Suomi on jo nyt osa EU:ta. EU tulee kehittämään itselleen omat turvajärjestelyt, tosin siihen mennee vuosikymmen tai kaksi. Suomelle on tärkeintä työllisyys, kansalaisten yhtenäisyys ja laaja yhteisymmärrys näistä asioista. Seuraavissa vaaleissa ehdokkaitten kannattaa kuunnella äänestäjiään ja luvata oikeasti niitä asioita, joita kansa haluaa.
Suomi voi rauhassa käydä Nato-keskustelua, vähintäänkin seuraaviin eduskuntavaaleihin ja mielipidevaihdon kestäessä voimme rakentaa syvempiä kauppasuhteita niin Venäjälle kuin Kiinaan sekä samalla ylläpitää pitkäaikaisia kauppakumppaneitamme Saksaa ja Ruotsia painopistealueina Euroopassa. Suomen ei myöskään tule purkaa millään lailla puolustuskykyään.
Paras tulevaisuuden turvatakuu on koulutus ja oppiminen. Innovaatiot energia-, logistiikka-, tietoliikenne- ja jätteidenkierrätysalueilla voisivat tuottaa kaikkia hyödyttäviä keksintöjä ja ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, missä poliittiset tekijät ovat voimattomia. Osaavina ja taitavina kauppiaina olisimme haluttavia kumppaneita. Suomi on sanonut "tahdon" EU:lle, se riittää. Suomi voi olla nyt vihdoin se puolueeton toimija, kuten se olisi halunnut olla talvisodan alla. Nyt ei ole näköpiirissä "talvisotaa".
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti