maanantaina, lokakuuta 28, 2013

Kansalaisaloite - Presidentille veetto-oikeus

Tasavallan presidentin valta- ja vaikutusoikeudet. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen alkoi presidentin valtaoikeuksien purku, perustelulla parlamentarismin lisäämistarpeella, jolloin kansalaiset pääsisivät tehokkaammin vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla kaikkinensa säädellään elämäämme – nykyään kylläkin paljolti ”brysselin hyväksynnöin tai EU-direktiivien ohjeistuksin”.

Tänään ollaan tilanteessa, jossa parlamentarismin myötäjäisenä maamme hallituksien kyky toimia kansalaistensa edun nimissä on kärsinyt. Hallitukset ovat ”ylipitkiä”, ja ovat muun muassa sitoutuneet liiaksi hallitusohjelmiin, joiden tarkastelupisteitä pitäisi olla vaalikaudella useampia, jopa muutoksille tilanteiden eläessä.

Nykyinen tasavallan presidentti nauttii poikkeuksellista kansansuosiota – presidentinvaalit olivat suora kansanvaali ja vaalien voittaja sai historiallisen äänimäärän. Voimme rehdisti päätellä, että saimme odotetun ja toivotun presidentin. Nyt vain presidentillä ei ole sitä valtaa ja suoraa vaikutusmahdollisuutta mitä kansa toivoisi, jopa edellyttäisi.

Esitämme eduskunnalle käsittelyyn lakia, lakikokoelmaa tai nykyisten asiaan liittyvien lakien muuttamista siten, että kalluppien mukainen presidentin valtaoikeuksien käyttömahdollisuus nousisi siten, että:

presidentti voisi kontrolloida kansan suoraan valitsemana demokratiana valtioneuvoston ja eduskunnan toimintaa veetto-oikeuskäytännöillä.


Arkikansalaisena en osaa enkä voi täsmentää mitä tämä lainopillisesti tarkoittaisi, mutta eduskunnan ja oikeusministeriön virkamiehistössä on riittävä asiantuntemus muotoilemaan lakiehdotus/ laki/ lakien muutos/ muutokset siten, että tässä esitetty kansalaistahto toteutuu siten, ettei se ole ristiriidassa muun lainkäytön kanssa.

Esitys presidentin veetto-oikeuksien lisäämiseksi presidentin valtaoikeuksien ”työkalupakkiin”.


Veetto-oikeus kohdistuisi ---

Istuva presidentti voisi yksin harkintansa puitteissa jättää lain vahvistamatta ja sen palauttamista eduskuntakäsittelyyn perusteluin ja mahdollisin korjausvaatein selostettuna, mikäli sitä ei ole päätetty eduskunnassa 2/3 osan äänienemmistöllä. Asiakäsittelyn vahvistamiseksi presidentti voi nimittää kansliaansa viisi asianmukaista asiantuntijaa tai hakea konsultaatioita tarpeidensa mukaisesti.

Lainvalmistelun pitkittymisen estämiseksi on veettokäsitelty lakiehdotus on otettava uuteen eduskuntakäsittelyyn ensitilassa ja veettoa ei voida käyttää samaan lakiehdotukseen kuin kerran – vahvistaakseen veeton mukaista mahdollista korjausvaadetta, voi presidentti tahtonsa mukaan asettaa asian kansanäänestykseen. Mikäli kansanäänestys puoltaa presidentin ehdotusta yli 2/3 osalta, on laki säädettävä presidentin määräämällä tavalla.

Kansanäänestyksien järjestämismahdollisuuksien tehostamiseksi presidentti saa palkata kansliaansa viisi osa-aikaista asiantuntijaa laatimaan kansanäänestykset. Laatimisapu voidaan myös hankkia konsultaatioina presidentin määräämiltä tahoilta.
...

Veetto-oikeus koskisi lainkohtia, joissa säädetään puolustusta (armeijaa), ulkopolitiikkaa, sosiaali- ja opetustointa, valtionvelan ottoa ja käyttöä sekä yksittäisten ihmisten perusoikeuksia, joihin luetaan sanan- ja kokoontumisenvapaus.


Link ~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615 ---![kansalaisaloite]


Ilkka Luoma
(Tässä vaiheessa haetaan aloitteelle Kansalaisaloite palvelun edellyttämiä peruskannattajia)


1 kommentti:

Phobos kirjoitti...

Suomen vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain mukaan tasavallan presidentillä on lykkäävä eli suspensiivinen veto-oikeus eli hän voi jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lain, jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.