Tasavallan
presidentin valta- ja vaikutusoikeudet. Presidentti Urho Kekkosen
jälkeen alkoi presidentin valtaoikeuksien purku, perustelulla
parlamentarismin lisäämistarpeella, jolloin kansalaiset pääsisivät
tehokkaammin vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla kaikkinensa
säädellään elämäämme – nykyään kylläkin paljolti
”brysselin hyväksynnöin tai EU-direktiivien ohjeistuksin”.
Tänään
ollaan tilanteessa, jossa parlamentarismin myötäjäisenä maamme
hallituksien kyky toimia kansalaistensa edun nimissä on kärsinyt.
Hallitukset ovat ”ylipitkiä”, ja ovat muun muassa sitoutuneet
liiaksi hallitusohjelmiin, joiden tarkastelupisteitä pitäisi olla
vaalikaudella useampia, jopa muutoksille tilanteiden eläessä.
Nykyinen
tasavallan presidentti nauttii poikkeuksellista kansansuosiota –
presidentinvaalit olivat suora kansanvaali ja vaalien voittaja sai
historiallisen äänimäärän. Voimme rehdisti päätellä, että
saimme odotetun ja toivotun presidentin. Nyt vain presidentillä ei
ole sitä valtaa ja suoraa vaikutusmahdollisuutta mitä kansa
toivoisi, jopa edellyttäisi.
Esitämme
eduskunnalle käsittelyyn lakia, lakikokoelmaa tai nykyisten asiaan
liittyvien lakien muuttamista siten, että kalluppien mukainen
presidentin valtaoikeuksien käyttömahdollisuus nousisi siten, että:
presidentti
voisi kontrolloida kansan suoraan valitsemana demokratiana
valtioneuvoston ja eduskunnan toimintaa veetto-oikeuskäytännöillä.
Arkikansalaisena
en osaa enkä voi täsmentää mitä tämä lainopillisesti
tarkoittaisi, mutta eduskunnan ja oikeusministeriön virkamiehistössä
on riittävä asiantuntemus muotoilemaan lakiehdotus/ laki/ lakien
muutos/ muutokset siten, että tässä esitetty kansalaistahto
toteutuu siten, ettei se ole ristiriidassa muun lainkäytön kanssa.
Esitys
presidentin veetto-oikeuksien lisäämiseksi presidentin
valtaoikeuksien ”työkalupakkiin”.
Veetto-oikeus
kohdistuisi ---
Istuva
presidentti voisi yksin harkintansa puitteissa jättää lain
vahvistamatta ja sen palauttamista eduskuntakäsittelyyn perusteluin
ja mahdollisin korjausvaatein selostettuna, mikäli sitä ei ole
päätetty eduskunnassa 2/3 osan äänienemmistöllä. Asiakäsittelyn
vahvistamiseksi presidentti voi nimittää kansliaansa viisi
asianmukaista asiantuntijaa tai hakea konsultaatioita tarpeidensa
mukaisesti.
Lainvalmistelun
pitkittymisen estämiseksi on veettokäsitelty lakiehdotus on
otettava uuteen eduskuntakäsittelyyn ensitilassa ja veettoa ei voida
käyttää samaan lakiehdotukseen kuin kerran – vahvistaakseen
veeton mukaista mahdollista korjausvaadetta, voi presidentti tahtonsa
mukaan asettaa asian kansanäänestykseen. Mikäli kansanäänestys
puoltaa presidentin ehdotusta yli 2/3 osalta, on laki säädettävä
presidentin määräämällä tavalla.
Kansanäänestyksien
järjestämismahdollisuuksien tehostamiseksi presidentti saa palkata
kansliaansa viisi osa-aikaista asiantuntijaa laatimaan
kansanäänestykset. Laatimisapu voidaan myös hankkia
konsultaatioina presidentin määräämiltä tahoilta.
...
Veetto-oikeus
koskisi lainkohtia, joissa säädetään puolustusta (armeijaa),
ulkopolitiikkaa, sosiaali- ja opetustointa, valtionvelan ottoa ja
käyttöä sekä yksittäisten ihmisten perusoikeuksia, joihin
luetaan sanan- ja kokoontumisenvapaus.
Link
~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615
---![kansalaisaloite]
…
Ilkka
Luoma
(Tässä
vaiheessa haetaan aloitteelle Kansalaisaloite palvelun edellyttämiä
peruskannattajia)
LINK
in media ~
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kansalaisaloite-ehdotus-nro-615-presidentille-veetto-oikeus
--- [AL/il]
1 kommentti:
Suomen vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain mukaan tasavallan presidentillä on lykkäävä eli suspensiivinen veto-oikeus eli hän voi jättää vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lain, jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.
Lähetä kommentti