Näytetään tekstit, joissa on tunniste PRESIDENTTI-INSTITUUTIO. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste PRESIDENTTI-INSTITUUTIO. Näytä kaikki tekstit

torstaina, marraskuuta 29, 2018

Kansakuntamme haluaa presidentille lisää valtaoikeuksia



Tasavallan presidentti Sauli Niinistö


Tunnetusti Suomella oli oikea johtaja, jolla oli valtuuksia ja myös niitä käytti – omaksi edukseenkin. Elettiin Urho Kekkosen pitkää aikakautta, jolloin maamme saavutti aidosti puolueettoman itsenäisen valtion aseman jo vuonna 1975 – kun Kekkosen kliimaksi – ETYK-juhlakokousnuija, hänen kädellään kopsahti pöytään. Suomi sai tunnustetun puolueettomuuden niin idästä kuin lännestä.

Tänään itsenäisyys ja puolueettomuus ovat enää muisto. Olemme ujutettu lännenmiehen sotakoneen kylkeen – vaarallisesti. Historiaa tuntevat muistavat miten Suomi luovutti koko Pohjois-Suomen Saksan kolmannen valtakunnan sotavoimien alle – alistaen jopa suomalaisia joukkoja Wehrmachtin käskyvallan alaisuuteen.

Elettiin vuotta 1941, jolloin Suomi liittyi Saksan kolmannen valtakunnan operaatio Barbarossaan ja suuntasi aseensa itään kohden – revanssi mielissään. Osa kansastamme oli jopa Suur-Suomi hurmoksessa.

...
Nyt olemme laskeneet maahamme jopa taistelujoukoin, ilmarynnäkkövoimin ja maihinnousuin isänmaamme alueelle, vaikka olemme aivan idän jättiläisessä – sen toisen ydinasesuurvallan rajassa kiinni.
Me elämme idän ja lännen vedenjakajalla ja kansakuntamme ymmärtää tosiasioiden tunnustamisen viisauden aluksi – emme halua liittyä Natoon – lännenmiehen sotakoneeseen.

Tosin tänään olemme osa Naton sotaoperaatiota Afganistanissa, kylläkin YK-valtuutuksella, kuitenkin sodan osapuolena. Tämänkin kansalaisemme tietävät ja senkin vuoksi ovat päättävisiä – emme liity Natoon, vaikka supersuosittu presidenttimme Sauli Niinistö niin suosittelisi …

Tästä supersuosiosta kirjoitti Helsingin Sanomien pää-natottaja Kari Huhta kolumnin – seuraavasti – otsikko ja linkki alla:

Presidentin suosio on Suomessa yhtä juhlaa, mutta mistä se johtuu ja mitä siitä seuraa?” -HS


Ilkka Luoma -kommentti ylläolevaan kolumniin:
Syy suosioon on kirkas kuin kesäinen pilvettömän aamun aurinko. Presidentti Sauli Niinistö on ottanut kuvainnollisesti Urho Kekkosen paikan. Kansakuntamme olisi valmis antamaan Niinistölle lisää "kekkosvaltaa".
Kansalaiset tykkäävät, kun Niinistö on oivaltanut kunnioittaa kansan enemmistön tahtoa muun muassa julkisessa asenteessaan Natoon: "olen suomalainen"*, tuumasi Sauli, kun tunnusti tietävänsä, ettei kansan laajat enemmistörivit Natoon halua.
Niinistö on myös hienosti oivaltanut roolimme täältä idän ja lännen vedenjakajalta, olla kysyttäessä neuvottelupöydän kattaja suurvalloille. Niinistö on noin vuoden aikana tavannut kaikki kolme suurvaltapresidenttiä: Kiinan Xi Jinping, Venäjän Vladimir Putin ja US' n Donald Trump ovat henkilökohtaisesti tavanneet Niinistön - kasvotusten.
Suomessa kansalaiset kaipaavat vahvaa presidenttiä, joka on päivänpolitiikan "henkinen valvoja", jopa "puskan ravistaja" - tosin ilman Kekkosen muinoisia ja ylivertaisia valtuuksia. Kansa haluaa toimeliaan presidentin "maan isänä", jota varsinaista laajaa valtaa pitävä valtioneuvosto eli hallitus kuitenkin kunnioittaa ja kuuntelee.
Nyt Sipilän hallitus "kumartaa", ja onkin jättänyt kaukoviisaasti lähes koko ulkopolitiikan Niinistön käsiin, erityisesti EU' n ulkopuolisen ulkopolitiikan ja myös strategisen turvallisuuspolitiikan. Voisimme liki sanoa, että meillä on turha ulkoministeri.
Kansa ei ole kuitenkaan Suomessa tietämätön, kyllä se tietää Niinistön myötämielisyyden Natoa kohtaan, ja niinpä kansakuntamme mielipidetutkimuksissa kertoo ettei Natoon mennä siinäkään tapauksessa, vaikka presidentti niin suosittelisi** - tähän kohtaan suomalaiset ovat piirtäneet rajan Niinistön osalta. Voimme tähän sanoa nuo Veikko Vennamon kuolemattomat sanat: kyllä kansa tietää! Muutoin suomalaiset komppaavat Saulia, Jenniä ja Aaroa yli kaiken! [T]

...
Entä Linnan juhlat, jotka ovat menetetyn itsenäisyyden muisteluitsenäisyyspäivänä 6. Joulukuuta – joka vuosi!

Suomen kansa hartaana istahtaa Yle TV1' n ääreen seuraamaan ”loputonta” kättelyrituaalia, nyökytellen ja kritisoiden naisten pukuja ja harmitellen miksi tuokin on tuonne kutsuttu, mutta myös ihastellen, että juuri hän on oikeutettu olemaan läsnä kansan maksamassa juhlassa.

Linnan juhliin osallistuu vuosittain 5,5 miljoonaisesta kansasta noin 1500-2000 enemmän tai vähemmän ansioitunutta kansalaistamme + diplomaattikuntaa, jo protokollasyiden vuoksi, mikä onkin aivan ok. Tehdäänhän tuossa juhlassa Suomea tunnetuksi, niin tarjoiluina kuin kanssakeskusteluina.

Itsenäistymispäivän Linnan muistelujuhlat keräävät parimiljoonaisen katsojakunnan – joka vuosi. Tämä on maailmalla suhteellisen harvinaista – ei voisi ajatella, että Kiinassa 1.10. keräytyisi 400 miljoonaa kiinalaista telkkareiden ääreen seuraamaan National Day juhlien kättelykierosta, jota ei julkisuudessa ole koskaan näytetty.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 185256

DOC supersuosittu niinisto_29112018.doc – OpenOffice Writer
PVM 29112018

588_5163 – 09:01_16:44 SN08

sunnuntaina, heinäkuuta 03, 2016

Presidentti on usein haavekuva paremmasta maailmasta


(Aika-ajoin media haluaa mitata presidenttiä kansalaiskyselyillä, niin nytkin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai korkeat arviot – arveltiin jopa paremmiksi kuin edellisen presidentin, Tarja Halosen. Vertailua ei kuitenkaan haluta, sillä presidentitkin ovat yksilöitä. Tässä Helsingin Sanomien kirjoitus viimeisestä mielipidetutkimuksesta ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1467426526683 - )

Sauli Niinistön vallattomuus |1 nostaa lukuja, toisaalta kansa kaipaa vahvaa presidenttiä |2, kuten oli presidentti Urho Kekkonen, tuolloin maalla oli isä ja valtiolla johtaja |3. Presidentti Mauno Koivisto aloitti valtariisunnan ja kovisteli mediaa, joka taas pelkäsi Kekkosta, kun Urholla oli tapana myös myllyttää vikuroivia vastaan sanojia.

Koivisto pohdiskeli itsensä kansan silmissä arvoitukseksi |4. Toinen demaripresidentti Tarja Halonen taas toi naisen hahmon pehmentämään valtapolitiikkaa, kiukkuisesta muumimammastakin tykättiin |5. Haloseltakin pääsi yksi lapsus (muotisana Venäjän presidentti Vladimir Putinin 1500 kilometristä) – kömmähdys erillissotailmauksesta.

Kautta aikain suurimmaksi suomalaiseksi |6 on kuitenkin nostettu sotilaallisista syistä Suomen marsalkka ja presidentti C.G.E. Mannerheim |7, tuolla listalla Urho kohosi kakkoseksi.
Presidentti Risto Ryti aikanaan saattoi pelastaa valtiomme ulkopolitiikallaan, luvatessaan uskollisuutta |8 Kolmannen valtakunnan Saksalle |9 ja Johtaja Adolf Hitlerille |* kesällä 1944, jolloin suomalaiset olivat joutumassa Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalinin pihteihin [a] [b].


Suomalaiset ovat omana haavekuvanaan pienoiskuvia omista presidenteistään - aikojen saatossa aina ajassaan |0.

EKSTRA
Sauli Niinistölle on avautunut 1000 ruplan, dollarin, euron tai markan paikka …
[25022014] ” … Nyt Suomella on se paikka,
 … mitä me erityisasemastamme loogisesti voisimme saavuttaa. Näin saavutamme välitysneuvottelijan aseman - Vladimir Putinille ja epäselvälle EU-konklaaville, tai Saksalle - sujuvuuden nimissä.  Me olemme niin 'itää kuin länttä' – meille avautuu nyt se asema, mitä olemme odottaneet, vain 5,4 miljoonan kansakuntana. 
Meihin luotetaan, kunhan valitsemme projektille pätevän vetäjän – Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, riittääkö taito, oivallus ja johdattelukyky? 
Sauli, ottaisitko tehtävän vastaan, jos sitä Moskovasta vihjaistaisiin?


TEKSTILINKIT





Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 81866

DOC Presidentti on usein haavekuva paremmasta maailmasta_03072016 – Microsoft Word Starter
PVM 03072016





[401]

keskiviikkona, marraskuuta 20, 2013

Presidentille valtaa ja kansa lähemmäksi päätöksiä

Suomessa menee vielä keskimäärin hyvin. Elintasosairaudetkin kukoistavat –näin hirtehisesti todeten. Aidan toisella puolella menee jo huonommin; pitkäaikaistyöttömät, nuorisotyöttömyys ja –ajelehtiminen sekä leviävä huoli huomisen töistä ja toimeentulomahdollisuuksista.

Sote-sotku ja maamme satenkaarihallituksen muukin kykenemättömyys tehdä vakaita päätöksiä ajaa maatamme taloudelliseen ja henkiseen taantumaan. Hallitukselta ei enää onnistu maamme johtaminen. Herää vääjäämätön kysymys: ”Onko meillä kansakuntana varaa ylläpitää pääministeri Jyrki Kataisen (Kok.) johtamaa hallitusta?” 1] 2]


Itsevaltiaspresidentti Hugo Shavez´in jälkeisessä Venezuelassa myönnettiin presidentille lisävaltaa –

poikkeusvaltaa, koska maalla menee huonosti ja nyt sielläkin vaaditaan päätöksiä valtion ohjastamiseen. Venezuela luottaa enemmistönä presidenttiinsä – luotammeko me omaamme, jonka takana suorassa kansanvalinnassa oli enemmän äänestyslippuja kuin pitkiin aikoihin kenelläkään muulla.


Mikä tahansa maa joutuessaan kriisiin,

antaa yhdelle tai muutamalle poikkeusvaltaa, jotta tarpeellisia päätöksiä syntyisi. Tällä kohtaa pitää kohtaantua horjumaton luottamus, ja kyky sietää kansalaisten näkökulmasta ikäviä päätöksiä, jos ne ovat välttämättömiä.

Talvisodassa suomalaiset luottivat marsalkka C.G.E. Mannerheimiin – tämän päivän puheet ylipäälliköstä ovat sitten oma vähemmistötarinansa, jossa maistuu julkihakuisuus esittäjiltään. Muinoin Roomassa ”selkä seinää vasten” tilanteessa senaatti haki eläkesotapäällikkönsä hänen ollessaan pellolla kylvötöissä – senaatti pyysi sotapäällikköä pelastamaan Rooman – antoi rajattoman vallan. Päällikkö tarttui valtaan ja miekkaan, vei sotaväen taisteluun, votti sen, ja palasi peloilleen.


Nyt Suomessa ei olla sotatilassa,
[ ... emmehän ole Natossakaan ... ]

mitä nyt henkisessä taistelussa ahneutta, kähmintää ja suoranaista laillisuusrosvoamista vastaan. Meillä oli aikoinaan presidentti Urho Kekkonen, joka myllytti virkamieheiä, johtajia, ministereitä tai oikeastaan ketä tahansa, jos oli havaitavissa valtiota tai ylintä valtaa vastaan ”haitallisia pyrkimyksiä”.


Emme tarvitse vielä kekkosvaltaa –


vaan istuvalle presidentillemme sellainen toimintamahdollisuus, joka yhdistää hänen tahtonsa ja kansalaisten laajat toiveet ja mielipiteet. Tähän on keino – antaa presidentille mahdollisuus järjestää kansanäänestys – siis laatia kysymysasettelu, operoida kansanäänestyksen taustoitus ( + katekismuksen ”Mitä se on?”) ja kysyä mitä kansa tahtoo.


Kansa sanoo ja tahtoo

Jos kansanäänestyksessä kansa sanoo ja tahtoo presidentin esittämällä tavalla, enemmistönä – taipuu eduskunnan lainlaadinta sen myötä. Näin toteutuisi suora kansanvalta [vaihe 1] – kuin presidentin vallankäyttö ja hajanaisen kansanedustajajoukon ”valvonta” – mutta tärkeimpänä saattaa vaikeissa tilanteissa maan hallitus toimenpiteiden eteen, jos oma kyky valtioneuvostossa ei enää riitä.


Kansalaisaloite numero 615

Kansalaisaloitteeksi 3] on nyt laadittu [ ~  https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615 - ] ehdote, jossa presidentin valtaoikeuksia lisätään nimenomaan kansanäänestysmahdollisuudella, jossa presidentin kanslia määrittää kansanäänestyksen kysymysasettelun, taustoituksen sekä tarvittavat selitteet, mitä kansanäänestyksellä tavoitellaan.


...
VIITTEET
1] Kansallinen identiteetti – ” Poliittinen ilmastomme on kriisissä; sextettihallitus on halvaantunut. Ei ole johtajaa, eikä kansallista isää, joka ottaisi tiukan ohjausotteen ajelehtivasta kansakunnasta. Raha ei ole enää kaikkea, tarvitsemme myös yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä ... ” ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - [BLOG/il]

2] Onko kansakunnallamme varaa ylläpitää Kataisen väripalettihallitusta? http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=898664 - [IL/Kesk./il]

3] Kansalaisaloitteet voivat luoda kansanliikkeitä! http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/voittajat-muistetaan-haviajat-katoavat.html - [BLOG/il]

Kansalaisaloite numero 615

...
EXTRA

Kadonnutta identiteettiä etsimässä http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - [BLOG/il]


...
Ilkka Luoma



...
SENT

Sent: Wednesday, November 20, 2013 10:13 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Presidentti ja kansalaiset lähemmäksi toisiaan - kansanäänestykset
...

Presidentille lisää valtaa ja kansa lähemmäksi päätöksiä
(Hallituksemme päättämättömyys ja kyvyttömyys kuin presidenttimme kädettömyys päätösprosesseissa ajaa kansaa ja presidenttiä lähemmäksi toisiaan)

...
BLOGs [ 26360 | 2631 | 2876 | ALUS

...
doc.: kansanaanestys_615_20112013.doc – Microsoft Word

keskiviikkona, marraskuuta 13, 2013

Kansalaisaloite 615 - presidentti ja kansanäänestys

Tasavallan presidentin valtaoikeudet. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen alkoi presidentin valtaoikeuksien purku, perustelulla parlamentarismin lisäämistarpeella, jolloin kansalaiset pääsisivät tehokkaammin vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla kaikkinensa säädellään elämäämme – nykyään kylläkin paljolti ”brysselin hyväksynnöin tai EU-direktiivien ohjeistuksin”.


Tänään ollaan tilanteessa,

jossa parlamentarismin myötäjäisenä maamme hallituksien kyky toimia kansalaistensa edun nimissä on kärsinyt. Hallitukset ovat ”ylipitkiä”, ja ovat muun muassa sitoutuneet liiaksi hallitusohjelmiin, joiden tarkastelupisteitä pitäisi olla vaalikaudella useampia, jopa muutoksille tilanteiden eläessä.


ja tähän ollaan tultu ...
Nykyinen tasavallan presidentti nauttii poikkeuksellista kansansuosiota

presidentinvaalit olivat suora kansanvaali ja vaalien voittaja sai historiallisen äänimäärän. Voimme rehdisti päätellä, että saimme odotetun ja toivotun presidentin. Nyt vain presidentillä ei ole sitä valtaa ja suoraa vaikutusmahdollisuutta mitä kansa toivoisi, jopa edellyttäisi.


...
Kansalaisaloite numero 615


Arkikansalaisena en osaa enkä voi täsmentää mitä tämä lainopillisesti tarkoittaisi, mutta eduskunnan ja oikeusministeriön virkamiehistössä on riittävä asiantuntemus muotoilemaan lakiehdotus/ laki/ lakien muutos/ muutokset siten, että tässä esitetty kansalaistahto toteutuisi siten, ettei se ole ristiriidassa muun lainkäytön kanssa

Esitys presidentin veto-oikeuksien lisäämiseksi, tarvittaessa kansanäänestyksen kera - presidentin valtaoikeuksien ”työkalupakkiin”.


Veto-oikeus kohdistuisi ---

Istuva presidentti voisi yksin harkintansa puitteissa jättää lain vahvistamatta ja sen palauttamista eduskuntakäsittelyyn perusteluin ja mahdollisin korjausvaatein selostettuna, mikäli sitä ei ole päätetty eduskunnassa vähintään 2/3 osan äänienemmistöllä.
Asiakäsittelyn vahvistamiseksi presidentti voi nimittää kansliaansa viisi asianmukaista asiantuntijaa tai hakea konsultaatioita tarpeidensa mukaisesti.


Lainvalmistelun pitkittymisen estämiseksi on vetokäsitelty lakiehdotus on otettava uuteen eduskuntakäsittelyyn ensitilassa ja vetoa ei voida käyttää samaan lakiehdotukseen kuin kerran –

Vahvistaakseen veton mukaista mahdollista korjausvaadetta, voi presidentti tahtonsa mukaan asettaa asian kansanäänestykseen. Mikäli kansanäänestys puoltaa presidentin ehdotusta yli 2/3 osalta, on laki säädettävä presidentin määräämällä tavalla.

Kansanäänestyksien järjestämismahdollisuuksien tehostamiseksi presidentti saa palkata kansliaansa viisi osa-aikaista asiantuntijaa laatimaan kansanäänestykset kysymyksineen. Laatimisapu voidaan myös hankkia konsultaatioina presidentin määräämiltä tahoilta.

...
Veto-oikeus koskisi lainkohtia, joissa säädetään puolustusta (armeijaa), ulkopolitiikkaa, sosiaali- ja opetustointa, valtionvelan ottoa ja käyttöä sekä yksittäisten ihmisten perusoikeuksia, joihin luetaan sanan- ja kokoontumisenvapaus.



LINKKIKOKOELMA

e] Presidentti – kansallinen keulakuva ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/06/kansallinen-keulakuva.html - [BLOG/il]
f] Presidentin valinta puhuttaa kansaa! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/presidentin-valinta-puhuttaa-puolueita.html - [BLOG/il]




Ilkka Luoma



doc.: kansalaisaloite_615_13112013.doc – OpenOffice Writer


Sent

Sent: Wednesday, November 13, 2013 1:12 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kansalaisaloite 615 - presidentti ja kansanäänestykset
...

Tasavallan presidentin valtaoikeudet

[ ... kansalaisaloite 615 ... ]


USALIL

lauantaina, marraskuuta 09, 2013

Presidentti Mauno Koivisto 90 vuotta - viisauden ymmärtämättömyys?

Presidentti ja sotaveteraani Mauno Henrik Koivisto täyttää 25. marraskuuta 2013 - 90 vuotta. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen vallan perinyt Koivisto taisteli jonkin aikaa kuuluisan sotasankarin – kolmen armeijan palkitseman sotilaan – Lauri Allan Törnin kaukopartiojoukoissa. Koivisto on se presidentti Kekkosen jälkeen, jolla oli valtaa, karismaa ja sellaista älykkyyttä, joka aukeaa vaikeasti ihmisille.

Kyllä se siitä” - lienee Inkoossa mökillään halonhakkaajaksi kuvattu Turun satamasta väitöksensä tehneen pankkimiehen tunnetuin lausahdus – olihan Koivisto myös tunnetuin Suomen Pankin pääjohtaja. Menikö pankki- ja rahapolitiikka aivan oikein – väännetään siitä yhä peistä. Kuinka Koivisto näki edesmenneen valtioneuvos Harri Hermanni Holkerinhallitun riskinoton”, kun pankkijärjestelmää vapautettiin – tunnetuin seurauksin.

Koivistolla on Immanuel Wallersteinin oppeja annettavanaan, kukaan ei juuri niitä vain huomannut F] …? -kirjoittajan arvio, mutta tästä lisää takavuosilta, kun koivistokin joutui kritiikin hampaisiin ---
F] Tänään sen sijaan arkikansa, media ja tutkijakolleegat lyttäsivät miltei kokonaan filosofi Pekka Himasen Sinisen kirjan – Suomen tulevaisuudesta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153374-pekka-himasen-h-hetki-arvomaailmamme [US_P/il]



Koiviston ja Wallersteinin arvomaailmat kättelevät toisiaan?


HS/kuukausiliite kirjoitti Mauno Koivistosta [..] ~ HS kirjoitti myös kapitalismin romahtavan mahdottomana yhtälönä [9.3. D1 maailmanjärjestysteoreetikko Immanuel Wallerstein] ja ihmisen kyllääntymisestä näyttötalouteen – luonnon tuhoutuessa ympäriltämme. Paljastuuko vasta nyt paljon myöhemmin kuinka oikeassa presidentti Mauno Koivisto olikaan teeseissään?

[ … raha juoksee sinne, missä se kasvaa nopeimmin tuottoa ja korkoa. Kaikki talouslait lähtevät tehosta, tuotosta, hyötysuhteesta, jalostusasteesta kuin kustannuksien kavahtamisesta. Ympäristöäkään ei voi raiskata loputtomiin - se kimpoaa omaan ihmisen nilkkaan - lainaamisen funktio *] kiihdytti talouden yli luontaisen mekanismin ... ]


Elämä on aina vaiheistunut. Tavoittelemme suuruutta ja nopeutta. Meidän on saatava lisää entisten päälle, jotta vertailu- eli näyttötalous ympärillemme ei kokisi inflaatiota. Pidemmissä periodeissa on ollut kysymys jalostusasteesta - siis lisää ominaisuuksia vähemmillä kustannuksilla ja määränä enemmän. Tarpeemme on saada kulutus kasvuun kaikkialla.


Nokia haluaa kaikille maapallon ihmisille puhelimet

[VISIO HUOMISESTA] --- Kun meillä kaikilla on paikkamme paljastava monitoimipuhelin, seuraavaksi kaikki autot pitää varustaa yhteydenpitovälineillä. Näin maapallo verkostoituu hämähäkin seitiksi, jossa kaaos synnyttänee sotkeentuneen romahduksen ylitehoisena - imaisten sitä ennen kaiken luontoenergian ympäriltämme.


Koivisto on aina ollut karismaattisesti arvoituksellinen johtohenkilö

Helsingin Sanomat väänsi häntä aikoinaan innokkaasti presidentiksi. Koivisto on myös kieltänyt hänen lausuntojensa johdattelevan tulkitsemisen. Kuitenkin häneen luotettiin -vaikka lausunto Viron itsenäistymisestä oli edelleen Virossa herkistelyä aiheuttava.
Koivisto kertoo HS/ kuukausiliitteen haastattelussa Englannin matkastaan - se sisälsi paljon näkymiä arvoitusten ratkaisuiksi - pohdintaa idän voimasta (sen kokeneena) ja Saksan kestokyvystä 1944-45. Todennäköisesti Koivisto tarkemmin selittämättä hautaisi myös Nato-haaveet siihen uskovilta.


Koivisto nuorena Englannissa ollessaan ihmetteli vapautta,

mikä vallitsi sodan runtelemassa ”voittajavaltiossa”. Vertasi kansandemokratioihin ja kertoi englantilaisille idän olevan suuri ja valloitushaluinen. Pelkäsi tapahtumia ja aprikoi perheenkin perustamista. Koivistolla oli päällimmäisenä ajatus yhteiskunnallisesta debatista, osallistumisesta ja kantaa ottavasta keskustelusta jopa väittelystä. Nythän meillä taas vallitsee talouden lait ja kuluttamisen näyttö- ja vertailutalous. Koivisto oli myöhemmin Suomen Pankin pääjohtaja.


Mitä nuori Koivisto oppi Englannista?

Koivisto sai todennäköisesti liftausmatkoillaan Englannissa paljon vaikutteita ja tietovarantoa myöhempiin ilmauksiinsa. Koivistohan oli ns. älykködemari, sataman kasvatti, joka nokkelasti luki itsensä tohtoriksi. Kiihkoton pohdiskelija antoi vähän tarkkoja mielipiteitä, olisiko halunnut sokratesmaiseen tapaan kuuntelijan itse löytävän kysymyksiin vastaukset?


...
Kaksi kautta Koivisto purki Kekkosvaltaa -

pitäen kuitenkin itse nyörit visusti halonhakkaajan kämmenissään. Suomessa Koiviston auktoriteettia kasvatettiin työläisen käsistä, jotka olivat jo Turun satamassa parkkiintuneet.

Amerikkalainen kaaosfilosofi Wallerstein ennusti amerikkalaisen maailman talousveturiroolin nyykähtävän, koska rikkaat eivät enää jaksa rikastua ja kuluttaakaan ei voi lajiansa enempää. Kun raha ei enää kerrytä lisää rahaa - on lopputulema väsymys ja herpaannus.


Maapallollinen verkostoituminen hengästyy,

koska lisääntyvästi ei voida loputtomiin imuroida ”puolustuskyvyttömiä” kansoja, alueita ja raaka-ainevarastoja. Kaikella on rajansa. Kapitalismin loppu ei ole maailman loppu, vaan uuden alku, jossa koivistomainen yhteiskuntapohdiskelu saa valtaa - kiinnostusalueet vaihtuvat. Rahalle ei enää pidä saada korkoa korolle - varsinkaan toisten tekemästä työstä.

Saamme uutisoinnista - markkinoita ajatellen,

"hälyttäviä" uutisia Kiinan Helmijoen alueelta - Guangdong´sta Hongkong´in vierestä, josta Kiinan länsimaalaistyyppinen talouskasvu sai alkunsa Kiinan pienen suurmiehen, edesmenneen presidentti Deng Xiaoping ´in toimesta. Deng kehoitti kansalaisia rikastumaan, mutta varoitti "tuntematonta jokea ylitettäessä varomaan pinnan alla näkymättömissä olevia kiviä". Mitä hän kaikkinensa tarkoitti tällä?


Ajaako Kiina "opin vuoksi" ensimmäiseksi vapautetun talousalueensa länsikriisiin nousevine kustannuksineen? **]

[EXTRA] --- Nyt kuitenkin tämä Kiinan ensimmäinen länsimaalaisittain ohjattu talousalue kokee ohjattua palkankorotusta, sosiaaliturvan parannusta, ympäristösuojelu-kustannusten kohoamista ja raaka-aineiden hintojen nousua, jolloin mm. lännestä tullut raha aloittaa uuden halvemman maan etsimisen. Onko tämä Kiinan keskushallinnon tietoinen ohjaus huomisen uudelle valiintuvalle yhteiskuntalinjalle? Onko kaltaisemme markkinatalous ja demokratia sittenkään se oikea suunta - katsokaamme ulos ja kunnelkaamme uutisia ja omia tavallisen kansalaisen ajatuksia.


.

Mikä yhdistää Koivistoa, Wallersteinia ja Dengiä?

Mikä yhdistää Koivistoa, amerikkalaista kerettiläisittäin ajattelevaa tulevaisuusennustaja Wallersteinia ja Kiinan edesmennyttä suurmiestä Dengiä? Se on helppoa - se on muutos [H], terävä katse huomiseen ja se on uusi vanha järjestys. Koivisto ei halunnut revähtäneitä tuloeroja, Koivisto ei varmaankaan halunnut pörssipelejä, jotka hamuavat toisten tekemästä työstä lisäpääomaa uudelleen sijoitettavaksi tekemättä mitään konkreettista työtä.
[H] Muutosta huutaa myös omintakeisella mentaliteetillaan Pekka Himanen … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html - [BLOG/il]


Wallerstein

Wallerstein viestittää amerikkalaisen maailmantalouden jäävän kuitenkin lyhyeksi taipaleeksi. Amerikkalaisen talouden pitkällä taantumalla on myös vaikutusta sotilaskykyyn - Nato ei saata olla enää nykyisensä huomenna - eurooppalaisilla on edessä oman Eurooppa-Naton syntymä - suomalaisten jättäessä kansan tahdosta turhan USA-Nato -välivaiheen väliin.


Deng

Kiinan Deng taas "pitkälle marssille" osallistuneena tiesi, että työ, perhe, suku ja valtio ovat kollektiivisesti ihmisen suurin ylläpitäjä ja yhtenäisyyden luoja, ... mutta silti aloitti länsimaalaisen talouskehityksen - ehkä
käytännön opiksi markkinatalouden virheiden ilmaantuessa, jotka jo kolkuttelevat monen maan ovella.


VIITE
*] Lainaaminen ja siihen liittyvä korko on luonnoton komponentti eliöllisessä jatkumossa. Ihmiskunta kiihdytti huomisen syömisellä energian- ja materiaalien käytön yli sen rajan, jota kutsutaan luonnon kestokyvyksi.

"Laina ja lainaaminen on huomisen elämistä tänään syöden ylihuomisen eväät"



Ilkka Luoma



Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2005,2006 ja 2007]
Kuva 1
Teksti -- Uteliaisuudessaan ja ahneudessaan ihminen kehittää uusia maailmanjärjestyksiä - vanhat kuolevat ja uudet nousevat valaisemaan intoa ja uutteruutta.
Kuva 2
Teksti -- Kiinalaista posliinia tuotuna sinne missä kauppa ei käy - väärä paikka, väärä ajoitus. Kiina kasvaa tavallansa hyläten huomenna sen mitä se oppi nopeutettuna meiltä länsimaalaisilta.
Kuva 3
Teksti -- Kiinassa ei kohta kannata Kantonin alueella tehdä vaatteita... hinnat, palkat ja kaikki kustannukset nousevat, ympäristö vaatii rahaa, sosiaaliturva vaatii rahaa. Globaali raha lähtee etsimään uutta vaatetehtaan paikkaa - Vietman? Kiinalaisia alusvaatteita maailman miltei lihavimmalle kansalle - sopiiko?
Kuva 4
Teksti -- Kiinalainen uusi vuosi - vieraita Pekingistä; tyttö - vieraita lännestä : aasi. Aasi on Kiinassa tärkeä eläin, mutta me ymmärrämme sen aina toisin, ymmärrämmekö väärin?
Kuva 5
Teksti -- Presidentti Koivisto oli aatteen ja järjestöjen mies. Satamasta Suomen Pankin kautta Tasavaltamme presidentiksi. Partiolaisten aate herättää mielenkiintoa - siellä ei raha ja talous ole päällimmäisinä, vaan yhteenkuuluvuus, toveruus ja auttamisen henki tarvitseville.
Kuva 6
Teksti -- Ilkivaltaa, kapinaa vai herättelyä jostain pahasta olosta, jonka markkinatalouden juoksupyörä on kodeissa, perheissä ja lapsissa aiheuttanut? Heräämmekö - mitä amerikkalainen Wallerstein tarkoittaa uudella maailmanjärjestyksellä?
Kuva 7
Teksti -- Samassa kuvassa kohtaa tapahtuma ilkivaltana tai kapinana jotain sellaista kohtaan, jossa kansa on valintojansa tehnyt - missä on mennyt pieleen? Menkää eduskuntaan kuuntelemaan mitä siellä puhutaan, tulelette yllättymään, kuinka pinnallista se on - kuin sirkus muutamille kansalaiskuuntelijoille ja televisiokameroille.
Kuva 8
Teksti -- Rajaton raha kohtaa Espoossa Länsiväylän vieressä ja tulevan metron yllä. Aurinko on laskemassa monikansallisten jättiläisten yltä - Nokia, Kone ja Fortum. Tosin Kone on tukevasti suomalaisten käsissä, kuten Fortum valtiomme.
Kuva 9
Teksti -- Kiihdytetty länsimaalainen markkinatalous ajaa täysillä vastaan luontoajatusta käyttämällä lainauksella nopeutettua ympäristökulumista kohti hetkeä jolloin iskee todellinen niukkuus ja sota niistä vähistä.


...
LINKKI - IMMANUEL WALLERSTEIN


LINKKI - Kiinan Kansantasavallan johtaja DENG XIAOPING [1976 - käytännössä aina kuolemaansa saakka 1997]


doc.: maunokoivisto_90_09112013.doc – OpenOffice.org Writer

1227 | 11250

AL - US