(Yle TV 1 * puoliyhdeksän uutiset oivalsi suuren asian - 1960/ -70 lukujen kulta-aikana oli päiväystävät sosiologit**, jotka arvioivat yhteiskuntaa - nyt yhteiskuntamäärittely on korkmannien ja vartiaisen talousteorioiden käsissä)
[ ... kansalainen Erkki huomasi olevansa vuonna 1989 miljonääri - hänen asunnon markkinaluulo-arvo so. yltiötoiveistettu tasearvo ylitti miljoona markkaa, vaikka korkoa maksettiin yli 12 prosenttia, tunsi Erkki itsensä miljonääriksi - nuo kuusi nollaa olivat niin ihania! ...
... kansalainen Liisa oli taas ihmeissään, kun näyttö- ja vertailutalouden alle olivat jäneet inhimillinen pohdinta yhteiskunnan syvistä arvoista - huolehtimisesta, yhtenkuuluvuudesta ja tarpeelliseksi tuntemisen täyttymyksestä - oli vain markka ja sen päälle enemmän markkoja - oli kivaa olla miljonääri ... ]
...
|** Sosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissä ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus
Talous romahti tunnetusti 1990-luvun alun jälkeen. Kuuden nollan miljonäärit kutistuivat normimittoihin. Erkin asuntokin oli romahtanut puoleen - Erkistä oli tullut puolimiljonääri suurella velalla - korkokin oli edelleen korkea, noin kahdeksan prosenttia.
1990 -luvulla oli enemmän työttömiä kuin kuunaan - Helsingin Kehä I’ n oli tyhjentynyt työsuhdeautoista. Työttömyyden luiskaa oli monille tullut, oli merkonomia, insinööriä - psykologia ynnä muita kaiken maailman dosentteja. Myös monia mielenterveyden yläpidon hoitoalueita oli ajettu säästätalkoissa alas - piti säästää. Nyt maksamme noista päätöksistä kallista hintaa.
Sosiologi on ihminen, joka hakee aineetonta arvoa ihmisyydelle ja tämän elämälle
Yhteiskuntakehitystä tulisi osata myös tarkastella ilman markkaa, euroa ja korkoja. Ostaakaan ei voi loputtomiin. Ympäristömme osaa jo nyt 2010 -luvulla näyttää muutoksensa - ihmiskunnan biomassaansa nähden ylivertaisen suuri kulutus ja sen ympäristöjälki olivat ylittäneet luonnon pitkävaikutteisen kestokyvyn. Palautuminen vaatii pitkiä aikoja - luonnolla on aikaa, ihmisillä ei. Eipä ollut aikaa päivystäville sosiologeillekaan.
Tänään on enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin koskaan
Noin 60-70.000 nuorta ei tiedä herätessään mitä iltapäivällä tekisi. Ennen tiedettiin - mentiin koulun jälkeen töihin. Nyt teknologia automaatiohurmassaan ajoi robotisaation sarjamenetelmillä ohi inhimillisyyden, johon ihmisyytenä liittyi myös tuottamatonta työtä - kun kehitystä tarkasteltiin vain euroina.
Kun katsomme sosiologin näkökulmasta, ei tuottamattomuus sykkeenä näytäkään niin pahalta. Sosiologi katsoo itse ihmistä, onko hän miten tyytyväinen ja mihin. Merkiksi menestyksestä leimataan hevosvoimallistuvien kulkupelien pakoputkien määrä - kaksi oli jo enemmän kuin yksi - näin talousmiesten taskulaskimet viestittävät.
Talousteknokraatti huusi kasvua ja jopa kasvulle kasvua
Sosiologi ei kiinnittänyt niin paljon huomiota eurojen määrään, eipä hän saanut edes ääntään esille, koska osakeyhtiömäinen omistajien etujen valvonta ajoi työmiesten ohi - se lisäsi tuloerot suuremmiksi kuin milloinkaan. Omistajia on aina ollut paljon vähemmän kuin tovereita. Avaako robotisaatio ovet kansankapitalismille - ehkä taskulaskinmiehet näin ynnäilevät?
Toverit lattioilta tuottivat/ tuottavat edelleen organisoidusti johtajien valppaan katseen alla tuotantoa ja myynti osasi/osaa sen muuttaa voitoiksi ja osingoiksi. Niin monet tekivät sen, että niin harvoilla oli mahdollisuus kuponkisaksiin - kun osingot irtosivat osakkeista.
Päivystävä sosiologi avaa jälleen ajatuksiaan - ollaan saavutettu oirehtiva tasemaailman kyllästys
Kuluttaa ei voi loputtomiin rajallisesta maapallosta. Fiksukin kulutus kierrätyksineen vaatii energiaa. Energia tehdään paljolti edelleen aineksista, jotka pumpataan/kaivetaan ja säröytetään maan sisuksista.
Nyt on hiilijakeita käytetty viimeisen noin 200 vuoden aikana enemmän kuin luonnolta meni sen tuottamiseen edellisten 200 miljoonan vuoden aikana. Hiilijae on kuollutta kierrossa ollutta hiilielämää vedellä ja muutamilla eri atomeilla höystettyä evoluution rakentamaa tuotekehitystä, biomassana.
Sosiologi kysyy nyt miten selviydemme kasvuhoennan tulos- ja tasemaailmassa
Ihminen on tyytyväinen vähäänkin, jos hänellä on luottamus läheisiinsä ja siihen osaa yhteiskuntaa, jossa hän on käytännössä eniten tekemisissä. Arvomaailma on muutakin kuin osto- ja näyttötalouden voima. Karismaattiset johtajat huomaavaisuudessaan ovat parhaita arvojen rakentajia - luottamuksella.
Henkistä voimaa osoittaa kyky keskustella ihmisarvoista, sellaisista arvoista, joilla luodaan keskinäistä luottamusta, arvonantoa lompakon paksuuteen katsomatta ja tapaa hyväksyä erilaisuus ja poikkeavatkin ajatusmallit huomioiden.
Joskus porvarit pohdiskelivat termistöjä - kriittinen rationalismi ja metodologinen individualismi, aikana, jolloin yhteisomistus ja kommunismi proletariaatin diktatuurina oli kauhistus ja kaikin keinoin nujerrettava aihe. Entä sosiologit, mihin he kategorioituivat?
Entä huomenna, kun niukkuus iskee luonnon vastareaktiona
Vastareaktioista on jo esimaku - ääri-ilmastoilmiöt puhaltavat jo myrskyjään - kuivuutta ja hillittömiä tulvia ja aina yleensä aivan “väärille” alueille. Luonto itsessään ei tunne väärää, ainoastaan syyn ja seurauksen lait, jotka tuottavat tapahtumia meitä ajatellen hallitsemattomasti. Onko nyt talousmiesten kasvuhoenta johtamassa vastavoimistumiseen - pyrkimyksillemme saada enemmän?
Miten paljon on paljon meihin suhteutettuna - kuinka pitkälle pitää juosta, jotta hoksaa katsoa taakseen, mitä sinne selän taakse jäi muhimaan. Onkin jo varmaa, että viimeinen 200 vuotta vyöryy päällemme korkojen kera.
Miten tämän päivän päivystävä sosiologi aiheen esittäisi ja miten antaisi ehdotuksensa, jossa huomioituisi se väsymys, mikä kasvaa koko ajan yhteiskunnissamme?
...
EKSTRA
Päivystävää sosiologia olisi tarvittu jo silloin, kun Jyrki Katainen astui ministerin saappaisiin!
“ ... Pääomaliike on aina osannut huolehtia osuutensa kulutus- ja kasvuhokemasta – sinne on kertynyt vanhan sanonnan ”raha rahan luokse löytää” myötä - yliriittävä ostovoima. Nyt on luopumisen aika, pelastettaessa itseämme, ihmispopulaatiota ja alueellisesti suomalaista identiteettiä kuin yhtenäistä kansalaishenkeäkin … mitä kirjoitimme jo vuosia sitten, jolloin olisi pitänyt avata silmät ---
Ristiriitasiemen – perustavaa laatua oleva ajatusvirhe asenteissa, ahneudessa ja silmittömyydessä olla näkemättä metsän puita ---
Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa:
" … olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme".
Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa -
"Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".
...”
EKSTRA 2
“ ... Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan,
velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.
…
2] Linkin alta paljastuu kirjoitus, jossa kansalaiskulttuuri henkevyydessään torppasi markkinatalouden seireenikutsun ja pidättäytyi omaan rooliinsa tavallisen kansalaisen tunteiden tulkitsijaksi – sillä kaurismäkeläisellä filosofialla ja kuvauksella, mistä olemme usein tyytyväisinä omaa identiteettiämme katsoneet...”
...
EKSTRA 3
Euran Daltonit ~ http://www.mtv.fi/uutiset/ekstra/artikkelib/missa-he-ovat-nyt-lapsuuden-kauhut-piinaavat-yha-euran-daltoneita-isa-ei-koskaan-pyytanyt-anteeksi/6362162 - Sosiologin päiväkirjamerkintöjä kotikasvatuksesta, uskonnosta, rahan puutteesta ja synkkyydestä - olla pyytämättä anteeksi. Silta yli synkän virran [*]
Ilkka Luoma - 872 Helsinki
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
...
DOC Missä on meidän päivystävä sosiologi_24032017
PVM 25032017
|1033|
1 kommentti:
Yksinpuhelua ehkä tärkeimmästä arvostamme - 4:
"Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta"
~ http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005146676.html -
.
Lähetä kommentti