Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuloerot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuloerot. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, marraskuuta 18, 2022

Verotus tasaa - suuret tuloerot, mitä se merkitsee?

 |2383|371741|

.


Piirros: ~ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005818896.html - , otsikoituna näin: 

"Kommentti: Tuloveroja ei haluta kiristää eikä pääomaa verottaa – " 

-toimittajana Samuli Niinivuo - vuonna 2018.


***


..


ilkka.luoma

Media innostuu kaikista rööreistä aina kerran vuodessa - on suuri verotusjulkistuksen aika - ja päivä!

~ https://yle.fi/a/74-20003740 -


YLE: "Suurituloisimpien kärkeen nousivat peliyrittäjät kymmenien miljoonien tuloilla – Ylen verokone listaa 1 000 suurituloista suomalaista"
.

--
Yksityisomistuksen autuus ja hankaluus - miten vältellään veroja, ja kuinka eri tavalla annamme arvon esimerkiksi myytävälle yhtiölle - niin ostajan kuin myyjän näkökulmista - unohtamatta verottajaa!
..

[U] .. kysymys on nykykaltaisen länsimaisen markkinatalouden yksi perustekijöistä, siis yksityisomistaminen. Pitkällä jänteellä filosofisesti ottaen omistusta ei ole olemassakaan, vaan kaikki on "lainaa" luovutettavaksi myöhemmin kiertoon, toisen hallintaan ja muuntumiseen (ja tämä niin taloudellisena kuin materiaalisena funktiona) ..

Taloudellisesti omistaminen on "varmuusvarasto", siis taseen toinen ("se parempi") puoli. Omistus antaa mahdollisuuden ottaa etukäteen osto- eli kulutusvoimaa luodakseen kysyntätekijän kautta työtilaisuuksia kansantalouden raha- ja tavaravirtaketjuihin.


Eläinkunnallinen tase ja tulos

Eläinkunta, joka on maata asuttanut miljoonia vuosia, ei "harrasta" niin alkeellista itsekkyyttä kuin omistaminen. Eläinkunta yksilöinä "omistaa" ainoastaan kyvyn elää, hakea ruokaa, jatkaa sukua ja puolustaa reviiriään.

Eläinkunnalla ei ole materiaalisia "taseita" myöhempien yllätysten varalle, kuin ainoastaan taito ja kyky vastata useimpiin kohtaamisiin välittömästi, ennusteellisuutta ei ole (no, kyllähän nuo oravat jemmaa pähkinöitä talven varalle :)


Siis ehkä tärkein omistusmuoto yksityisyydessä on omistaa kyky jatkaa sukua,

.. siis uroksella siittiöt ja naaraalla munasolut sekä omistaa taito saattaa siittiöt munasolun kalvolle. Toinen tärkeä "omistus" on markkinointitaito löytää paras mahdollinen suvunjatkamiskumppani (ehkä länsimaalainen markkinatalous, kulutusorientoitunut yhteiskuntamalli, on eräs sivuhaara jatkumona tästä miljoonia vuosia vanhasta taidosta).


Eläinkunta on virittänyt tämän markkinointi- ja mainostaitonsa huippuunsa,

.. koska on useita eliölajeja, joilla ei ole ihmissilmin havaittavia "virheitä" kehitysketjussaan (siis evoluutio on lähestymässä muunnollista muuttumattomuuden ääripäätä, tosin ihmiskunnan aiheuttamat muutokset ovat vääjäämättä muuttamassa myös eläinkunnan kehitysketjuja; saasteet yms.).

Eläinkunnan "omistus" kuten myös "tuloerot" rajoittuvat ainoastaan kykyyn hankkia ruokaa, selvitä reviiritaistelusta ja jatkaa sukua. Mutta näinhän on ihmiselläkin. Mekin hankimme ruokamme tavallamme (tai toiset maksaa sen). Me puolustamme reviirimme (tai toiset tekevät sen toisen puolesta).

Me myös jatkamme sukuamme, tässä onkin ainut samankaltaisuus eläinkuntaan; suvun jatkamista ei voi toinen tehdä toisen puolesta (tai voi tämänkin, mutta omien geenien vaikutus jää saavuttamatta, lainakohtu ei ole sama asia, kuin ei myöskään koeputki).


Turvayhteiskuntamme, on sekin matkittu eläinkunnan reviiripuolustuksesta ja laumavietistä

Turvayhteiskuntamme, joka edellyttää tulontasausta ja "inhimillistä" politiikkaa ja yhteiskuntamallia, huolehtii puolustuksesta ja tarvittaessa osalle ruoan hankinnan kollektiivisesti, on pakotettu tulontasaukseen ja myös omistuksen kontrollointiin.

Kumpi hyvä; ihmisen tapa toimia vai eläinkunnan esimerkit "alkeellisemmasta" tavasta suorittaa sama lopputulema kuin ihminenkin, jossa ei ole omistusta eikä tuloeroja rinnasteisella tavalla meihin nähden?

..
Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi?

Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista |1 – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin |2

.

|1 Maksammeko velkamme kehitysmaille?
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/08/13/maksammeko-velkamme-kehitysmaille - 

.


Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

--
Tuottaako omistaminen onnea ja kuinka paljon tuota kirjanpidon autuutta pitääkään olla - per omistaja?

.

|2 Omistamisen autuus ja kirous
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html -

.

..
91420

..



|  34  SUOMI24  164  |  2  TIEDE  18  |  VU  |  Vapaa sana  |  FB  |  FB BLOG  |  Twitter  | 


..

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,

maanantaina, heinäkuuta 22, 2019

Sodan ja rauhan hinta, palkka ja kunniantunto



Kenraali Einar Vihman arkkua Savon Sanomien arkistokuvassa kantamassa edessä vasemmalla kenraaliluutnantti Voldemar Hägglund ja oikella kenraali Erik Heinrichs. Kuva: Vieras


...
HS:

Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna – katso, ketkä saivat eniten palkkaa, bonuksia ja eläkemaksuja


...
Ilkka Luoma 

Sodan ja rauhan hinta, palkka ja kunniantunto 

Tänään keskustellaan aktiivisesti palkoista, palkkaeroista, tehdystä työstä, vastuusta ja sen kannosta. Palkkaerot ovat suurentuneet ja vastuun rajapinnat hämärtyneet kvartaalien valvontaan; mihin on jäänyt vastuu yhteiskunnasta ja sen osallisista - kansalaisista, missä on se yhteenkuuluvuuden henki, jolla vanhempamme ja isovanhempamme pelastivat tämän maan? 

[2009] II Maailmansodassa käytiin maailmanhistorian suurimmat taistelut, joissa tulos ja vastuu olivat ehdottomia vaatimuksia. Henkilöjohtaminen oli yhteenkuuluvuuden ratkaisu. Työt tehtiin henkensä kaupalla antaen sen ainoan, mitä kullakin oli. 
Rintamakenraali oli taistelurajapinnassa oikeasti kosketuksissa "asiakas-" tai oikeastaan viholliskuntaansa. Tämän päivän 'siviilikenraali' on tornissaan - nähden harvoin joukkojaan - niin omia, asiakkaita kuin vihollisiakaan. Kenraalilla oli johdettavanaan "yhtiössään" noin 10.000 alaista. 

Tuloerot ovat suurentuneet 

Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös "taistelukentällä". 

Esimerkkejä II Maailmansodasta 

Suomesta jalkaväen kenraali, 1. lk.:n Mannerheim ristinritari Erik Heinrichs (hän komensi Suomen kautta-aikain suurinta sotilaskeskittymää, Karjalan Armeijaa / 100.000 miestä), Karjalan kannaksen ratkaisutaistelujen komentaja, kenraaliluutnantti Karl Oesch ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, 3. divisioonan päällikkö, kenraalimajuri Aaro Pajari. 

Kenraaleiden päiväraha Talvisodassa oli 75 markkaa, kun miehistö sai 5 markkaa. Tuolloin bensiini maksoi 2,78 markkaa per litra ja naudanlihaa sai 7 markalla kilon >2
Lähettänyt klo 2 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,

torstaina, huhtikuuta 11, 2019

Onko keskiluokka näyttö- ja vertailutalouden ahdingossa?






Talousjärjestön raportti kertoo keski­luokan ahdingosta: ”Täytyy juosta kovempaa, että säilyttää elintason”



Ilkka Luoma 

1. Keskiluokka elää lännessä ja tänään jo nousevassa idässäkin näyttö- ja vertailutalouden ikeessä tai hurmoksessa. Pitää saada enemmän, lisää ja suuremmissä erissä. Näyttö- ja vertailutalous on sanan mukaisesti vertailua; meillä on enemmän hevosvoimia, meillä on jo hybridi, talvilämmin kesämökki ja kolme ulkomaanmatkaa vuodessa. Lapsemme harrastavat viittä lajia ja perheemme toinen auto onkin kuin linja-auto lasten palveuksessa eri harrasteisiin viennin osalta. 

"Ostimme autotalliosakkeen, kun tuolle isännälle ilmestyi Harley-Davidsson ja kaupunkivarasto piti vuokrata, kun tavaraa kertyi yli tarpeen. Peräkärry tuli jo viime kesänä, kun kesähuvilalle tulee yhä enemmän rahdattua yhä suurempia eriä tavaraa - näin se kulutusjuhla etenee! Näin keskiluokassa, ja se ottaa rahaa - siis pitää saada lisää palkkaa, pitää tehdä ylitöitä ja mitä vielä - nyt duunipaikkakin viedään - robotti on muka parempi kuin minä! Velkaa tuli otettua, miten minä nyt maksan (kulutus)lainani?" -hiukan raflaavalla tavalla esitettynä! 

Niin, poliitikotkin huutavat kasvua ja sillekin vielä kasvua. Keskiluokka on tuossa harhassa. Kun on annettu shoppailulle pikkusormi - vie se herkästi koko lompakon - kuten näyttää noin nyt käyneen. Keskiluokka on kulutuksen massakeskittymä ja myös yhteiskunnan suurin ryhmä, joka maksaa veroja valtion ja kuntien tulontasaukseen. Keskiluokka on markkinaväen ja mainostuuttien lempiryhmä - paljon populaa ja osuva mainos tuo suuret tulot; näin keskiluokka on herkkä virtauksille, mitä markkinatalous heille tarpeina luo. 

...
Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka koostuu sellaisista yhteiskunnan jäsenistä, joiden ei voida katsoa kuuluvan varakkaaseen yläluokkaan mutta toisaalta eivät myöskään vähävaraiseen alaluokkaan (proletariaattiin).
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , ,

perjantaina, tammikuuta 26, 2018

Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin -






… mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.
…

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!
…
[2005]
Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?





Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.


Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.

Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.


…
[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

…
**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].


…
Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

...
EKSTRA

...
[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.





Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 20012018


529_4747
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2017

Suuri uteliaisuus- ja kateusveropäivä




Pelimiehet lupaavat olla manipuloimatta ja järjestelemättä yrityksensä veroja!


Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.

Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on kehittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja ---


Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?

Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti positiivisuuden lähteen –

Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: ”Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä … ” -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell – veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!
...

Otteita mediapurskeista – nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!


Kunnon veronmaksajia!

1
” … John Nicholas Derome* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa … ” - Iltalehti

Kommentti ylläolevaan:
”Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ... ”

2
”Supercellin perustajat verotulojen kärjessä – Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä … ” -Yle

Kommentti ylläolevaan:
”... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! ” [5

3
”Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla
… ” -HS

Kommentti ylläolevaan:
”... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset ”


Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:

” … ”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

A. Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

B. Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

C. Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.
… ”

...
Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato – ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista – kuten varmaan Supercell –veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---


Tuleeko omistamisesta uusi "koko kansan" tulonlähde?


Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien – jäljen jättöjen - progressiivisesti verotusta – henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.

Onko niin, että huomenna on vain kulutusvero [8, henkilökohtaisena – ja kullekin oma verotili, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---


Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa – maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme –

… mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa – kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi yhteistä metroa pääkaupunkiseudulle!





…
Numerointi tekstistä
[3 ME – säätiö ~ http://www.mesaatio.fi/ -
[4 Laajempana selvityksenä – tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja … ~ http://beta.oikeamedia.com/o1-46108 -
[5 ME-säätiö! ” … Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! ME-säätiö tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa syrjäytyneille nuorille. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! … ”
[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!

EKSTRA
Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155017

DOC veropaiva_01112017.doc – OpenOffice Writer
PVM 01112017


775_6956
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , ,

perjantaina, syyskuuta 22, 2017

Kokoomus - Elina Lepomäki vs. Sanna Marin - SDP


-tuloerokeskustelu

Huomisen toivot – nuorta voimaa. Kansanedustajia molemmat, suurista puolueista, joita meillä ei todellisuudessa ole. Elina ja Sanna keskustelivat tuloeroista *, mukana oli myös Vasemmiston Paavo Arhinmäki. Vasemmistopuolueet ja oikeisto ottivat yhteen. Menestyjien ja osin menestymättömien kamppailu elintilasta ja auringonpaisteesta – reviireistä tässäkin kysymys.
…

Sanna edustaa inhimillisyyttä, tuloerojen kaventamista ja myös heikkojen puolustamista – hyvin koulutettuna ja hyvää palkkaa edustajatyöstään nauttien, samaa edustajapalkkaa nauttii myös Elina, edelleen hyvin koulutettuna – molemmat selviytyjinä, joko oveluudella, yrittämisellä, pyrkyryydellä tai aidolla vaikutteella kansalaisten suuntaan – nousten eduskuntaan edustamiensa edunvalvontaryhmien äänten kannattelijoina.


Sanna Marin


Sanna Marin edustaa sosiaalidemokratiaa perinteellisestä toverikaupungista Tampereelta, jossa käytiin kovat sisällissotataistelut 1918, joita on joskus luokkataisteluiksikin kutsuttu. Sanna julkituo inhimillisyyttä ja nousevaa uutta sosiaalidemokratiaa, toivottavasti jopa kansanliikkeenä. Sosiaalidemokratia hakee kannatusta myös heiltä, joille maailma ei aina hymyile, tai edes tarjoa lähtökohtia menestyä.


Elina Lepomäki



Elina Lepomäki on Kokoomuksen äänenkannattaja. Kokoomusta ”haukutaan” menestyjien reviiripiiriksi, joiden tulee valvoa lisääntyvää omaisuutta ja tulojen kasvua – siis puhumme kasvutalouden kannattajista. En vain ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan kertoneen kuinka kauan kasvua voi jatkua ** – haluamallamme tavalla, siis ostovoimalisäyksinä. Kokoomus on ikään kuin evoluution ”vahvemman lain” rautaisen säännöstön ilmentymä.
...

…
Sanna tunnistaa kirkkaasti tuloerojen kasvun ja niiden aiheuttamat ongelmat. Suomessa on yhä enemmän pudonneita, pelkästään nuorissa noin 40.000, jotka eivät saata koskaan tulla työmarkkinoille – elääkin pitäisi ja ostovoima jotenkin järjestää ***. Kuka tai mikä on lopulta vastuunkantaja; yksilö itse vai auttava yhteiskunta – tämä on sitä sosiaalidemokratiaa – auta toveria mäessä.
…

Elina haluaa, että ihmiset tekevät työtä, erityisesti. Kiinnostus on luvuissa, mitä enemmän työtä tehdään ja mitä useampi on palkkapussissa kiinni – sen enemmän yhteisestikin on jaettavaa.

Ihminen on luotu tekemään työtä, kukin tavallansa, oppiensa ja osaamisensa mukaisesti. Kaikki eivät vain jaksa olla pyrkyreitä ja kyynärpäilijöitä. Vahvemman laki jyrää eläinkunnassa, josta me ihmiset olemme sen vahvimmin ympäristövaikuttava osa. Elina on vahvemmuuden kannattaja – luonnonlakien mukaisesti.


Mikä on se ”oikea” menetelmä?

Niin Sanna kuin Elina ovat täysin oikeassa – molemmat kannoiltaan. Toinen edustaa kollektiivisuutta [1 ja yhteisöllisyyttä painottaen, ja toinen individuaalisuutta [2 – yksilön voimaa ja menestyskilpailua korostaen. On kysymys mitä enimmässä määrin arvoasetelmista – arvotekijöistä ja ideologiasta. Ja tässä maailmat törmäävät!


Onkin harmillista, että Suomessa ei ole suuria puolueita!

Suomessa on vuosikymmenet vaikuttaneet ”suurina” niin sanotut noin kahdenkymmenen prosentin liikkeet, joita Elon laskuopin mukaan sataan prosenttiin mahtuu viisi. Nyt näitä on suunnilleen neljä – Kokoomus, De Gröna, Keskusta ja SDP. Yksikään ei ole suuri.

Pitäisikö olla, kyllä, sillä olemme valinnan kauhassa, ikään kuin vedenjakajalla – ollako kollektiivinen ja ryhmähenkinen, vai yksilökeskeinen ja hyväksyttävästi itsekäs individualisti – arvokysymys mitä suurimmassa määrin. Kansa tehkööt omat ratkaisut ensi vaaleista – ennenaikaisista tai säännönmukaisista eduskuntavaaleista.

Jokin linja on valittava, sillä nykyinen sekametelisoppa on osoittautunut puolittaiseksi katastrofiksi, vaikka Suomi on eräs materiaalisesti ”onnellisimpia” valtioita maailmassa – suurella velalla - kun sosiaalisuutta, työttömyyttä ja kilpailukyvyttömyyttä on pitänyt hoitaa velkarahalla.


Vuodesta 2007 Suomen valtionvelka on kaksinkertaistunut

Katais-kuusilo loi velkapohjan, joka pitää murtaa ja lähteä alenevalle velkakäyrälle – näin huudattaa nykyinen valtiovarainministeri Petteri Orpo, Kokoomuksesta. Tätähän Elina peräänkuuluttaa, siispä jostain on otettava pois, ja se otetaan sieltä missä ovat suurimmat massat – siis ne ryhmät, jotka tuottavat yhteensä suurimmat kulut ja pienimmät tulot.

Solidaarisuus tasa-arvoisempaan suuntaan ei ota tuulta – Kokoomus haluaa sinällään oikeutetusti valvoa äänestäjiensä etuja – onhan Kokoomus ylimmän tuloluokan edunvalvoja. SDP taas Sannan puolueena haluaa nähdä Forssan henkeä ja revanssia, ollaanhan nyt demarikannatuksen aallonpohjissa ja jotain ratkaisevaa tulisi tehdä, jos halutaan olla se yksi suuri – kuten demarit takavuosikymmeninä, ollessaan yli 25 prosentin toimija – toverien ideologiaa ajaessaan.


Ollaan siis tuloerojen maailmassa
[ Yle – tuloerot kasvavat ~ https://yle.fi/uutiset/3-9835458 - ]

Tunnetusti jossain tulee kipukynnys vastaan, eli tuloerot karkaavat käsistä ja suuri massa, joka ei pääse omistusmuurien taakse, nousee kapinaan ja ottaa vallan, kuten yritti 1918 – epäonnistuen, vaikka idea oli vain tasata tulokertymää ja huolehtia tulontasauksesta inhimillisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä on tunnustanut tuon nyt puolirevenneen tuloerojen kasvun – heikoimmilta otettiin pois ~37 euroa – ja rikkaimmille ~400 euroa lisää – vuodessa!

Lopultahan on kysymys mistä muodostetaan kysyntä, joka luo liiketoimintaa, toivottavasti tänä automaation aikana myös työtä ja liiketoiminnan sekä kansantalouden rahavirtoja, joita demokraattinen edustuksellisuus sitten valvoo ja jakaa – huomioiden se, etteivät kaikki ole menestyjiä ja voittajia.

Kaikki eivät voi voittaa, aina ovat myös häviäjät, tämän takaa tuo kuuluisa yksilöllisyys ja perhe, joka on lapsien lähtökohta tielle, jossa toivottavasti oppi ei ojaan kaada, vaan luo mahdollisuuksia – toivottavasti tasavertaisesti. Koulutusleikkaukset – tehdäänkö nyt korjausliike?
...

Elina haluaa yrittäjyyttä, yksilövastuuta ja taistelukykyä kilpailussa, jonka evoluutio loi miljoonia vuosia sitten – on lopulta kysymys heikomman ja vahvemman laeista. Sanna haluaa jalostaa inhimillisyyttä, osallistuvuutta ja ryhmätukea – sillä kuka tahansa voi joutua kilpailutilanteesta muiden ”armoille” ja huolehdintayhteiskunnan piiriin.

Mikä on sinun valinta?



PS
Tämä teksti ei ollut millään muotoa epäluottamuslause fiksusti esiintyneelle Vasemmiston Paavo Arhinmäelle, joka oli myös mukana 22.9.2017 Yle Aamu-TV' n tuloerokeskustelussa – oikaisin asian yksinkertaisemmaksi, ja niin Elina kuin Sanna edustivat hyvin kumpikin omaa kantaansa – edunvalvontojensa näkökulmista!

PPS
Muuttuisivatko Elinan ja Sannan puheet, jos he ansaitsisivat suomalaisten eniten esiintyvän peruspalkan, noin 2600 euroa kuukaudessa – nythän kansanedusta saa korvausta äänestäjiensä edustamisesta ja heidän edunvalvonnastaan noin 5500 euroa kuukaudessa, tosi pitkillä lomakausilla – äänestäjien ollessa heidän todellisia ”työnantajia” … Toisaalta edustajillamme on kerran neljässä vuodessa pakollinen yhteistoimintamenettely – tutummin ”yytee” eli YT.

PPPS
Olisi ollut kiintoisaa saada kolmas nuorta voimaa edustava Laura Huhtasaari (Ps.) samalle estradille Sannan ja Elinan rinnalle – trio toki oltaisiin voitu vielä täydentää Keskustan Katri Kulmunilla – niin täysi quadrophenia olisi ollut kasassa … rinnaste tulisi ymmärtää kärjistyksenä!


Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB BLOG 151607

DOC Sanna_Elina_22092017.doc – OpenOffice Writer
PVM 22092017

903_7947
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)