Näytetään tekstit, joissa on tunniste äärituloerot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste äärituloerot. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, syyskuuta 26, 2023

Demareiden ja SAK' n on aika tehdä jotain radikaalia!

 SAK|2668|434874|SDP


Kuva: ~ https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/analyysi-onko-antti-lindtmanilla-ongelma-demokratian-kanssa-sdpn-puoluekokouksessa-nahtiin-haivah

" Kainuun Sanomat otsikoi näin toimittajana Aleksi Vienonen

Sdp:n puoluekokouksessa nähtiin häivähdyksiä ummehtuneesta junttapolitiikasta

~ https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/viestinta-maakuntakuva-ja-mainetyo/nalkamaan-laulu/ - |* "


***




[20U07] - Demarit ja SAK ovat rakentaneet Suomeen osaltansa vertaansa vailla olevan tulontasauskoneiston, mutta onko työ kesken, ja minkä suhteen? ! |E

HS-linkki: ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009872739.html -
HS-otsikointi: "SAK marssii hallitusta vastaan
Nykyisen hallituksen linjaukset ovat ammattiliittojen valtaa selvästi kaventavia."
-HS pääkirjoitustoimisto


__
Suomessa on keskimäärin (!) erinomainen elintaso |V, keskimäärin erinomaiset turvajärjestelmät ja toistaiseksi keskimäärin riittävästi rahaa jakava eläkejärjestelmäsysteemi, ainakin toistaiseksi!


|E  - Tulonjaon ja tuloerojen kehitys Suomessa - Graf. 01 

|V  - Verrattuna koko maailmaan ja muun maailman noin 7500 miljoonaan ihmiseen, joilla on paljon vähemmän kuin meillä suomalaisille - ainakin toistaiseksi. Syömmekö heidän riisikupeilta?



Miksi aina tämä keskimäärin - yksinkertaista - se kätkee kiusallisuudet, koska hiljalleen niin lapsiperheissä, opiskelijoissa, yksineläjissä, työttömissä ja vihdoin myös eläkeläisissä muhii hiipivä tulotason lasku, osallistumattomuus, tietämättömyys huomisesta, luottamuspula ja syrjäytyminen sekä lopulta kansantaloudellinen mahdottomuusyhtälö:

-- valtioltamme loppuu raha, kun kilpailukykymme murenee muun muassa korkeiden kustannusten ja vaillinaisesti kohdistamattomien koulutusjärjestelmien vuoksi. Usko huomiseenkin näyttää kohta puuttuvan kansalaistemme keskuudessa?


SAK perustettiin taisteluun patruunoita, tehtaanomistajia,

.. siis työnantajia vastaan - huolehtimaan hiukan enemmän rahaa myös duunarin massiin. Siinä tehtävässä työmarkkinajärjestöt, SAK etunenässä, onnistuivat hyvin.

Meillä Suomessa oli pienimmät tulotasoerot vielä 1970 ja -80 luvuilla, kunnes viime vuosikymmenenä tulotasoerot ovat olleet jälleen kasvussa.

Lauantaiseurassa aikanaan YLE-TV1:llä SAK:n takavuosien puheenjohtaja Lauri Ihalainen osoitti valtiomiesmäistä taitoa selostaa epäsuorasti miksi SAK:lla oli oikeus opastaen valistaa katsojia hyllytetyllä tv-mässäilyllä |1 ylipaisuneita osinkoja, optiojakoja ja työpaikkojen sekä pääomien karkailua.


|* ~ https://www.youtube.com/watch?v=kBVndia7Vic - Nälkämaan laulu .. 

|1 ~ https://www.youtube.com/watch?v=pZzzvRTB3uk - 

"SAK - Äänestä nyt kuitenkin!"


Kuva: 




"Forssan tapahtumista on jo niin kauan .. - onko tää se viimeinen marssi?"

"

Näkökulma: Perussuomalaisten ketutusvideo ei ole ensimmäinen – On sitä mielikuvilla tehty aiemminkin politiikkaa

"

**

__ __ __
Ihminen on aina ollut ahne keksittyään minäkeskeisyytensä ja varastoi ylijäämäänsä varastoiksi rahana, omaisuutena ja ihonalaisena rasvana pahojen päivien varalle.

.. ..
Demarit, vasemmisto ja SAK ovat kamppailleet myös työväestölle "varastoja", omaisuutena, kulutusvoimana ja sijoituksina

Ihminen on niin sanottu kerääjä, joka mittaa arvoansa muun muassa "varastojensa" määrällä ja koolla. Jokainen varasto tavarana, omaisuutena ja ostovoimana on aina pois aktiivisesta luonnon kiertokulusta.

Näin ihminen onkin varastoivin eläinlaji, joka hamuaa itselleen sellaista kasvu - ja elonjatkamisvoimaa, joka on muilta pois.

Kulutamme määräämme suuremman osuuden maapallollisista yhteisistä varannoista.

__ __
Demarit ovat vastavoima yliähkyoptioille, suhteettomille osingoille ja ostovoiman jemmaamiselle liian harvojen taskuun

SAK halua jakaa sitä, mikä kuitenkin yhdessä tehdään. On kansantaloudellisesti sama kuka mahdollistaa, kuka suunnittelee ja kuka tekee -

.. oleellista on se, kuka kuluttaa yhteiset tuotokset ja kuinka/ miten paljon niitä kulutetaan. Kysymys on jakaantumisesta. Nykyisin mepiksi siirtynyt ammattiyhdistysjyrä Eero Heinäluoma oppi Helsingin Hakaniemessä jakamisen periaatteen, hän oppi myös mikä voima SAK:ssa piilee -ainakin tuolloin -

.. kukahan tänään vielä osaisi kanavoida tämän voiman kansankuntamme kokonaiseduksi?

__ __
SAK:n ongelma on jäsenistön ikääntyminen

Suomenkin ongelma on väestön ikääntyminen. Puolueiden ongelma on nuorten puute aktiivisista toimijoista- demareiden Sanna Marin oli pirteä poikkeus (vain kahdella virheellä - Nato ja Venäjään kohdistunut perusteeton parjaus).
Nuoret eivät ole kiinnostuneita puolueista, ei ammattiyhdistysliikkeistä, eikä oikeastaan puoluepolitiikastakaan.


Missä vika?

Demarit, SAK ja sen nykyinen puheenjohtaja Jarkko Eloranta ovat tosi paikan edessä. Kuinka herätetään joukkoihin ymmärrys, ettei kaltaisemme meno voi jatkua -

.. olisiko todellisuuden tunnustus keino sytyttää joukot, sytyttää nuoret osallistujiksi huolehtimaan huomisesta. Sytytys ei onnistu lupauksilla, joissa jaetaan sellaista, mitä ei ole olemassa.


Paras sytytys on lupaus olla kuuntelija, olla kokoaja ja olla esille ottaja -

.. siis olla ihmisen sopeuttaja meitä elättävään luontobiologiaan -muistaen kuitenkin näyttö- ja vertailutaloutta ihannoivat, jotka hamuavat lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tuloerot ovat jälleen repeämässä .. |2

__ __
Demarit toivat osaltansa elintasoa Suomeen ja SAK lyhensi työaikaa


SDP paransi vieläkin enemmän vasemmalla olevien kanssa ja avulla työehtoja, SDP nosti Vasemmiston kanssa palkkoja vastavoimaksi loputtoman ahneille osinko- ja spekulaatiokiipijöille.

Duunarikin ansaitsi ostovoimaa helpommalla, nopeammin ja tehokkaammin. Palkkiona meillä on osin tietyillä toimialoilla ulkomaisiin toimijoihin nähden kilpailukyvytön markkinamekanismi.

Emme pärjää puolta halvemmille työtovereillemme

Mitä me teemme tässä maailmallisessa työn uudelleen jaon edessä?
[ ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/35029-olemme-maailmanlaajuisessa-tyon-uudelleenjaon-taistelussa/ - ]

Tässä olisi SAK:n, demareiden ja Antti Lindtman' in mahdollisuus saada uutta sytykettä joukkoihin, osallistumiseen ja yhteenkuuluvuuteen.

Antti, olisiko aika yhdistää SDP, Vasemmisto ja Vihreät? |*


__
128257



|  59  SUOMI24  330  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |



Graf 01 ja |2


Graf.: ~ https://www.stat.fi/til/tjt/2020/01/tjt_2020_01_2021-12-15_kat_001_fi.html


_

2


|*https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/11/vihreytta-ei-voi-politisoida.html - 

"Vihreyttä ei voi politisoida"



Niin duunari, suunnittelija kuin pääoma voisivat katsoa Suomemme etua,
.. jokainen meistä voi leikata sellaista, mitä meillä on liikaa - tilalle saisimme kilpailukykyä, kauppaa ja toimeliaisuutta.

Me saisimme voimaa kohdata vieläkin suuremmat haasteet; ympäristömme korjaamisen, kohentamisen ja elinkelpoisuuden palauttamisen monimuotoisuudelle ja harmonialle, jonka olemme kulutuskiihkossamme tuhoamassa ja osin jo tuhonneet.

__ __ __
Aika on nyt loppunut. On vain tekojen aika -
.. progressiivisen leikkaamisen ja säästämisen aika.

SAK ja demarit kantoivat vastuuta, kun liian itseriittoisilta patruunoilta neuvoteltiin ja lakkoiltiin tulonsiirtoa myös duunarien varastoihin. Nyt nämä varastot ovat täynnä sellaista, joka kuuluu muille - luontobiologialle.

.. .. ..
On aika purkaa tuo suhteeton luontobiologialaina -

.. se tulee palauttaa luonnon omaan kiertoon ja valinnoiksi myös muille.
On tasapainottamisen aika - työtätekevä väestö suurempina massana voi ottaa vallan ja tehdä elämänsä suurimman ympäristöteon, luoda elämän edellytyksiä tuleville sukupolville.

__ __
Ovatko demarit vihertymässä, jää nähtäväksi -

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2020/09/samalla-jaalautalla-joka-sulaa-alta.html - ]


.. äänestäjät valitsevat seuraavista vaaleista ykköshenkilön esimerkin antajaksi, joka opastaa pohjaa monimuotoisesti harmonisemmalle tulevaisuudelle sellaisten valtiojohtajien herättäjiksi, joille kaikki suuret, vaikeat ja jopa kipeät päätökset kulutuksesta, verotuksesta, tulontasauksesta sekä nykykaltaisen hoivayhteiskunnan osittaisesta (!) purkamisesta tulevat päätöspöydälle aivan varmasti.

Rajat on nyt saavutettu ja ylitetty

Olemme syöneet liikaa ja se näkyy - ja se näkyy useammallakin tavalla!

Olisiko SAK' sta ja demareista nyt tiennäyttäjiksi kokonaisvastuuna meistä kaikista - unohtamatta sitä, mikä meidät lopulta kaikki elättää?

__ __ __
Kuvakokoelmalla kuuluisat kolme pointtia mitä oikeastaan tapahtui --- 
Toverikunta, viisaus ja Sannan nousu  -oli syntynyt uuden ajan Jeanne de Arc


Hakaniemessä toverikunta on demareiden johdolla johtanut taistelua työtätekevän hyödyksi, koettaen jakaa yhteisesti tehtyä tulosta tasaisemmin kaikille .. 
-Kuva IJL-Productions


Tästä alkoi uuden ajan Jenna de Arc' in ennakkoluuloton aikakausi - valkoisen puhtoisena, joka lähti monille yllättäen opintomatkalle läntisen maailman tapaan nähdä työläiset, kuitenkin matkalla Natoon, joka johdatteli Marin' in siihen suurimpaan ja kohtalokkaimpaan virheeseen mitä Suomesta voidaan tehdä - Sanna joukkopsykoosissa kiihtyi nahkatakkeineen sotapsykoosiin ja osaltansa liitytti Suomen Natoon - kansalta eli toverikunnalta kysymättä! 
-Kuva Googlella internetistä

Olisin odottanut Sannalle täältä viisaita sanoja ulkopolitiikan ymmärrykseen, puolueettomuusnäkökulmiin kuin kykyyn pysyä pitkäjänteisesti Suomelle ominaiselle rauhantiellä - olla hyvien neuvottelupöytien kattaja - huomaavainen tuomaan Suomeen kaikki riitelevät ja sotivat -hakemaan sopua ja harmoniaa - tämän kaiken Sanna unohti eikä virkavuosiltaan kokeneimman ulkoministeriosaaminen Erkki Tuomiojan [LINK] neuvoina saavuttanut päämääräänsä 

-oletan Tuomiojan koettaneen neuvoa Sannaa! 

-Kuva Googlella internetistä.



__

EKSTRA

Entä eläkeläiset - sieltä pienimmästä päästä?

Entä lopulta se kaikkein oikeudenmukaisin - meitä elättävän luonnon edessä?


TASAELÄKE



Piirros: ~ https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/143469/KoivulaElina.pdf


***


__

KASVUHOKEMA


__

perjantaina, marraskuuta 18, 2022

Verotus tasaa - suuret tuloerot, mitä se merkitsee?

 |2383|371741|

.


Piirros: ~ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005818896.html - , otsikoituna näin: 

"Kommentti: Tuloveroja ei haluta kiristää eikä pääomaa verottaa – 

-toimittajana Samuli Niinivuo - vuonna 2018.


***


..


Media innostuu kaikista rööreistä aina kerran vuodessa - on suuri verotusjulkistuksen aika - ja päivä!

~ https://yle.fi/a/74-20003740 -


YLE: "
Suurituloisimpien kärkeen nousivat peliyrittäjät kymmenien miljoonien tuloilla – Ylen verokone listaa 1 000 suurituloista suomalaista"
.

--
Yksityisomistuksen autuus ja hankaluus - miten vältellään veroja, ja kuinka eri tavalla annamme arvon esimerkiksi myytävälle yhtiölle - niin ostajan kuin myyjän näkökulmista - unohtamatta verottajaa!
..

[U] .. kysymys on nykykaltaisen länsimaisen markkinatalouden yksi perustekijöistä, siis yksityisomistaminen. Pitkällä jänteellä filosofisesti ottaen omistusta ei ole olemassakaan, vaan kaikki on "lainaa" luovutettavaksi myöhemmin kiertoon, toisen hallintaan ja muuntumiseen (ja tämä niin taloudellisena kuin materiaalisena funktiona) ..

Taloudellisesti omistaminen on "varmuusvarasto", siis taseen toinen ("se parempi") puoli. Omistus antaa mahdollisuuden ottaa etukäteen osto- eli kulutusvoimaa luodakseen kysyntätekijän kautta työtilaisuuksia kansantalouden raha- ja tavaravirtaketjuihin.


Eläinkunnallinen tase ja tulos

Eläinkunta, joka on maata asuttanut miljoonia vuosia, ei "harrasta" niin alkeellista itsekkyyttä kuin omistaminen. Eläinkunta yksilöinä "omistaa" ainoastaan kyvyn elää, hakea ruokaa, jatkaa sukua ja puolustaa reviiriään.

Eläinkunnalla ei ole materiaalisia "taseita" myöhempien yllätysten varalle, kuin ainoastaan taito ja kyky vastata useimpiin kohtaamisiin välittömästi, ennusteellisuutta ei ole (no, kyllähän nuo oravat jemmaa pähkinöitä talven varalle :)


Siis ehkä tärkein omistusmuoto yksityisyydessä on omistaa kyky jatkaa sukua,

.. siis uroksella siittiöt ja naaraalla munasolut sekä omistaa taito saattaa siittiöt munasolun kalvolle. Toinen tärkeä "omistus" on markkinointitaito löytää paras mahdollinen suvunjatkamiskumppani (ehkä länsimaalainen markkinatalous, kulutusorientoitunut yhteiskuntamalli, on eräs sivuhaara jatkumona tästä miljoonia vuosia vanhasta taidosta).


Eläinkunta on virittänyt tämän markkinointi- ja mainostaitonsa huippuunsa,

.. koska on useita eliölajeja, joilla ei ole ihmissilmin havaittavia "virheitä" kehitysketjussaan (siis evoluutio on lähestymässä muunnollista muuttumattomuuden ääripäätä, tosin ihmiskunnan aiheuttamat muutokset ovat vääjäämättä muuttamassa myös eläinkunnan kehitysketjuja; saasteet yms.).

Eläinkunnan "omistus" kuten myös "tuloerot" rajoittuvat ainoastaan kykyyn hankkia ruokaa, selvitä reviiritaistelusta ja jatkaa sukua. Mutta näinhän on ihmiselläkin. Mekin hankimme ruokamme tavallamme (tai toiset maksaa sen). Me puolustamme reviirimme (tai toiset tekevät sen toisen puolesta).

Me myös jatkamme sukuamme, tässä onkin ainut samankaltaisuus eläinkuntaan; suvun jatkamista ei voi toinen tehdä toisen puolesta (tai voi tämänkin, mutta omien geenien vaikutus jää saavuttamatta, lainakohtu ei ole sama asia, kuin ei myöskään koeputki).


Turvayhteiskuntamme, on sekin matkittu eläinkunnan reviiripuolustuksesta ja laumavietistä

Turvayhteiskuntamme, joka edellyttää tulontasausta ja "inhimillistä" politiikkaa ja yhteiskuntamallia, huolehtii puolustuksesta ja tarvittaessa osalle ruoan hankinnan kollektiivisesti, on pakotettu tulontasaukseen ja myös omistuksen kontrollointiin.

Kumpi hyvä; ihmisen tapa toimia vai eläinkunnan esimerkit "alkeellisemmasta" tavasta suorittaa sama lopputulema kuin ihminenkin, jossa ei ole omistusta eikä tuloeroja rinnasteisella tavalla meihin nähden?

..
Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi?

Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista |1 – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin |2

.

|1 Maksammeko velkamme kehitysmaille?
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/08/13/maksammeko-velkamme-kehitysmaille - 

.


Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

--
Tuottaako omistaminen onnea ja kuinka paljon tuota kirjanpidon autuutta pitääkään olla - per omistaja?

.

|2 Omistamisen autuus ja kirous
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html -

.

..
91420

..



|  34  SUOMI24  164  |  2  TIEDE  18  |  VU  |  Vapaa sana  |  FB  |  FB BLOG  |  Twitter  | 


..

maanantaina, heinäkuuta 22, 2019

Sodan ja rauhan hinta, palkka ja kunniantunto



Kenraali Einar Vihman arkkua Savon Sanomien arkistokuvassa kantamassa edessä vasemmalla kenraaliluutnantti Voldemar Hägglund ja oikella kenraali Erik Heinrichs. Kuva: Vieras


...
HS:

Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna – katso, ketkä saivat eniten palkkaa, bonuksia ja eläkemaksuja


...
Ilkka Luoma 

Sodan ja rauhan hinta, palkka ja kunniantunto 

Tänään keskustellaan aktiivisesti palkoista, palkkaeroista, tehdystä työstä, vastuusta ja sen kannosta. Palkkaerot ovat suurentuneet ja vastuun rajapinnat hämärtyneet kvartaalien valvontaan; mihin on jäänyt vastuu yhteiskunnasta ja sen osallisista - kansalaisista, missä on se yhteenkuuluvuuden henki, jolla vanhempamme ja isovanhempamme pelastivat tämän maan? 

[2009] II Maailmansodassa käytiin maailmanhistorian suurimmat taistelut, joissa tulos ja vastuu olivat ehdottomia vaatimuksia. Henkilöjohtaminen oli yhteenkuuluvuuden ratkaisu. Työt tehtiin henkensä kaupalla antaen sen ainoan, mitä kullakin oli. 
Rintamakenraali oli taistelurajapinnassa oikeasti kosketuksissa "asiakas-" tai oikeastaan viholliskuntaansa. Tämän päivän 'siviilikenraali' on tornissaan - nähden harvoin joukkojaan - niin omia, asiakkaita kuin vihollisiakaan. Kenraalilla oli johdettavanaan "yhtiössään" noin 10.000 alaista. 

Tuloerot ovat suurentuneet 

Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös "taistelukentällä". 

Esimerkkejä II Maailmansodasta 

Suomesta jalkaväen kenraali, 1. lk.:n Mannerheim ristinritari Erik Heinrichs (hän komensi Suomen kautta-aikain suurinta sotilaskeskittymää, Karjalan Armeijaa / 100.000 miestä), Karjalan kannaksen ratkaisutaistelujen komentaja, kenraaliluutnantti Karl Oesch ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, 3. divisioonan päällikkö, kenraalimajuri Aaro Pajari

Kenraaleiden päiväraha Talvisodassa oli 75 markkaa, kun miehistö sai 5 markkaa. Tuolloin bensiini maksoi 2,78 markkaa per litra ja naudanlihaa sai 7 markalla kilon >2

perjantaina, tammikuuta 26, 2018

Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin -






mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!
[2005]
Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?





Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.



Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (
mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.

Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.


Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.


[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].


Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

...
EKSTRA

...
[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.





Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 20012018


529_4747

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2017

Suuri uteliaisuus- ja kateusveropäivä




Pelimiehet lupaavat olla manipuloimatta ja järjestelemättä yrityksensä veroja!


Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.

Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on kehittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja ---


Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?

Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti positiivisuuden lähteen

Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: ”Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä … ” -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell – veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!
...

Otteita mediapurskeista – nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!


Kunnon veronmaksajia!

1
” … John Nicholas Derome* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa … ” - Iltalehti

Kommentti ylläolevaan:
Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ...

2
Supercellin perustajat verotulojen kärjessä – Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä … ” -Yle

Kommentti ylläolevaan:
... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! [5

3
Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla
… ” -HS

Kommentti ylläolevaan:
... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset


Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:

” … Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

A. Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

B. Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

C. Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.
… ”

...
Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato – ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista – kuten varmaan Supercell –veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---


Tuleeko omistamisesta uusi "koko kansan" tulonlähde?


Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien – jäljen jättöjen - progressiivisesti verotusta – henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.

Onko niin, että huomenna on vain kulutusvero [8, henkilökohtaisena – ja kullekin oma verotili, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---


Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa – maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme –

mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa – kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi yhteistä metroa pääkaupunkiseudulle!





Numerointi tekstistä
[3 ME – säätiö ~ http://www.mesaatio.fi/ -
[4 Laajempana selvityksenä – tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja … ~ http://beta.oikeamedia.com/o1-46108 -
[5 ME-säätiö! ” … Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! ME-säätiö tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa syrjäytyneille nuorille. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! … ”
[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!

EKSTRA
Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155017

DOC veropaiva_01112017.doc – OpenOffice Writer
PVM 01112017


775_6956