lauantaina, lokakuuta 14, 2017

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa


Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.


Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?




Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Meitä tarvitaan kuluttamiseen, koska roboteille pitää olla töitä eli tehdä jotain, josta syntyy liiketoimintaa [1, että syntyy tulosta ja ostovoimallisia tuloeroja [2 – lokeroidakseen meitä ihmisiä eri luokkiin – huomioiviin [3, näyttäviin, vertaileviin [4 ja lopulta ajatteleviin ---


OSA 1 - Osuustoiminta on isänmaallista liiketoimintaa [5 – nyt eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo sen, mikä on tiedossa, mutta sitä ei julki kehdata huutaa – selitetään vain, että kyllä korvaavia tehtäviä robottien ja digitalisaation mahdollistaman automaation jälkeenkin tulee --- Ei tule, tai tulee, mutta paljon vähemmille ihmisille, kuin mitä meitä on!

Karhisen haastattelu – HS, toimittajana Anni Lassila

Ote jutusta:
OP-ryhmästä häviää tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, varoittaa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen HS:n haastattelussa … ” -otsikko

Kommenttini tuohon Karhisen linkkijuttuun:
... Suoraa puhetta siitä mitä digitalisaation lisääntyvä kellotaajuus merkitsee normi-ihmisen työtehtäville. Mitä tulemme tekemään huomenna ja ylihuomenna? Järkeviä työtehtäviä ei riitä kaikille. Miten hallitsemme oman lisääntyvän vapaa-aikamme? Ylihuomisen "kiky" (kilpailukyky) tulee olemaan jotain aivan muuta kuin 17 lisäminuuttia töitä per työpäivä.

Valmistautukaamme uuteen lauantaihin, joka perjantai, kun työt päättyvät jo kello 12. Muistaako joku, kun oltiin töissä lauantaina puolille päivin, niin ja koulussakin! Ylihuomenna viikonloppu alkaa perjantaina kello 12 ja radikaaleimmilla jo torstaina kello "16:00". Sitten myöhemmin olemme töissä vain tarvittaessa

...
OSA 2 - Samaan aikaan Suomen hallitus – pääministeri Juha Sipilän johdolla puuhastelee uutta työaikalakia, ollen pihalla *, mitä se merkitsee, kun töitä tehdään vain tarvittaessa. Tarvittaessa – tuohon sanaan liittyy se kauheus lisääntyvästä ja todennäköisesti hallitsemattomasta vapaa-ajasta, joka luo takuuvarmasti levottomuuksia ---




HS juttu uudesta työaikalainsäädännöstä – pääkirjoitus

Ote jutusta:
” … Toimihenkilöille vastentahtoista työaikalain muutosta olisi voitu yrittää kompensoida suuremmilla palkankorotuksilla. Nykyisellä aikataululla hallitus yrittää viedä toimihenkilöiltä pelaamismahdollisuuden. Toimihenkilöt ovat työaikalain kanssa varuillaan, sillä esityksellä saattaisi olla dramaattisiakin muutoksia heidän työjärjestelyihinsä ja palkanlisiin. Nykyinen työaikalaki ei koske yritysten ylintä johtoa, mutta kaikkia muita kylläkin – ainakin teoriassa. Nyt toimihenkilöt pelkäävät, että myös asiantuntijatyö suljetaan työaikalain ulkopuolelle … ” - leipätekstistä

Kommenttini tuohon työaikalakijuttuun:
... Ylihuomenna töitä tullaan tekemään vain tarvittaessa. Paljon puhuttu, mutta vähän ymmärretty digitalisaatio automatisoi ja robotoi monet työt ihmisten käsistä "virheettömille tehtävien käsittelylinjoille"! Virheettömyyttä ja kasvuhuutoa tukee tietojärjestelmien kellotaajuuksien nosto eli teknologinen kehitys antaa tilaa yhä monimutkaisimmille automaatiotoiminnoille.
Ihminen kehittämisinnossaan robotoi itsensä jouten olevaksi vapaamatkustajaksi ja ympäristökuluttajaksi. Onko näin? Vai syntyykö korjausliike pienelolliseen omavarais- ja kiertotalouteen huomiointifunktiona meitä elättävään biosfääriin nähden?

Kuka/ mikä tarvitsee – missä määritetään tarve – siis tarve ihmisperäiseen työhön?

Automaatio ja robotti kuluttavat, mutta vain energiaa sekä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Me ihmiset sen sijaan kulutamme myös täysin tarpeellisen energian (ravinnon) isäksi jotain sellaista mikä on täysin tuntematonta robotille – nimittäin mielihalujen tuottamia näyttö- ja vertailuhyödykkeitä sekä turhakkeita – noista syntyy se ympäristöongelma [6, joka meillä on nyt päällä!

Täältä lähtee omavaraisuus ja huomioitseva talous

...
Miten me huomenna ja ylihuomenna kulutamme, kun ihmistyökin valtaosin loppuu ja kyllästys jäytää mieliämme, ei enää jaksa lajiansa enempää kuluttaa ja vapaa-aikailla, jos sitä ostovoimaa nyt robottiarmeijoiden jälkeen tulonjaossa sattui arpoutumaan ** kunkin kohdalle ja missä määrin.

Kuka tai mikä määrää vapaamatkustajille kulutusasteen – välttämättömän ravinnon jälkeen, muuhan on turhaketta, johon evoluutio ei ollut muutamien satojen miljoonien vuosien aikana edes varautunut.

Evoluutio järjesti vain sopeuman ja kilpailullisen lisääntymishimon, jotta itse evoluution sopeuttamisjärjestelmä saa harjoittaa omaa tuote- ja menetelmäkehitystään. Niin – missä mennään homo sapiens sapiens?
...

JK
Millaisia ovat elastiset robotit, jotka vaihtavat itse vioittuneen transistorin? Olemmeko me ihmiset evoluution aikajaksollisia ”robotteja” kuolemattomuuden virrassa [7, joille syntyi nykyisessä yhteiskuntajärjestyksessä vain yksi omaisuus, lopulta – henkilötunnus, muutahan meistä ei jää jäljelle, kun olemme sykkeen pysähtyessä lopullisesti poistuneet kiertoon – biosfäärin monimiljoonaisten sääntöjen ja säätöjen mukaisesti.


...
Viitenumerot tekstistä
[1 - ” … ihmistä, joka motivoituneena työntekijänä on oleellinen osa liiketoimintaa, eikä ole pelkkä menoerä talouspäällikön tilikartalla … ” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50551-lakkoilun-sijasta-molemmin-puolinen-vastuunkanto -
[6 täydennetään kommentteihin
[7täydennetään kommentteihin



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153223

DOC tyota vain tarvittaessa_14102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 14102017


689_6413

Ei kommentteja: