Aivot kutistuneena mikropiiriin
Tänään
kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta,
tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon
digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta
robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis
0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.
Perustutkimuksen
alueella ovat vasta nyt kvanttitietokoneet [1,
joilla on ”taju” yhtäaikaisesta nollasta ja ykkösestä.
Kvantitus vie ymmärryskykymme rasitteet äärirajoille; lähestymme
olemattomia partikkeleita, joista olemme itsekin koostuneet. Näillä
alimmantason [?]
kerroksilla energiat ja materiat menevät sekaisin – vai onko niin,
ettei siellä pahnan pohjimmaisena ole enää mitään?
[!]
…
Entä
itse nuo kolme otsikon meille helpommin ymmärrettävää
kokonaisuutta?
Pankki-
ja vakuutusjärjestelmät ovat alueita, kuten kaikki ne
ihmistyölliset toimet, jotka perustuvat kaikin
osin digitoidun tiedon massalle
– nämä työtehtävät voidaan robotoida, tai oikeastaan
automatisoida [+.
Toistaiseksi
ei vielä keksitä uutta, täysin
uutta
– jos sitä yleensä on olemassakaan, tyhjässä – tietohan on
olemassa, on kysymys vain sen oivaltamisesta ja poiminnasta!
Tässä
kohtaa kiinanaiset ovat käytännöllisiä – ei pidä pyörää
”keksiä” uudelleen, vaan poimia se säällisesti jostain ja sen
jälkeen kehittää sitä pienin vääjäämättömin askelin …
[Käytännön
mahdollisuus][+
”
… Digitalisaatio avaa sote-palveluihin mahdollisuuden siirtyä
hoitosuoritteiden tuottamisesta kansalaisten hyvinvoinnin
edistämiseen. Tiedolla johtaminen on huomioitu hallituksen
sote-esityksissä, mutta sen toteutuminen on vielä monen mutkan
takana
Eksponentiaalinen
kehitysvauhti – kuten tapahtui kellotaajuuksissa ja muistien
bittimäärissä
Nyt
ollaan vauhdissa, joka vastaa noin puolta oman aivollisen
tietokoneemme hyötysuhteesta ja käsittelykyvystä – edelleen
suuren osan aivoprosessiemme ollessa tajuntamme ulkopuolella – itse
prosessiymmärryksenä. Milloin puhkaisemme tämän ymmärryskaton ja
sukeltaudumme omaan kvanttikoneeseemme – olemmeko sittenkin
evoluution biogeenisiä koerobotteja?
Ajan
lyhyen historian kirjoittaja pelkää koneälyn ajavan meistä ohi!
[
… professori Stephen
Hawking
huolestui näin ~
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/professori-stephen-hawking-pelkaa-tekoalyn-korvaavan-ihmisrodun-olemme-tulleet-pisteeseen-josta-ei-ole-paluuta/6642112#gs.RoOXPIs
- … ] **
Ote:
” … –
Pelkään,
että tekoäly korvaa tulevaisuudessa ihmiset. Jos ihmiset
suunnittelevat tietokoneviruksia *, joku suunnittelee tekoälyn, joka
parantaa ja kopioi itsensä. Näin syntyy Hawkingin mukaan ”uusi
elämänmuoto”, joka pystyy päihittämään ihmiset …
”
Mietiskelin
tähän maallikkokommentoinnin näin:
”...
Miten tekoäly lisääntyy, ja miten se korjaa virheensä ja saa
energiansa. Jopa tuleva kvanttitietokone tarvitsee energiaa. Ihminen
on biologinen robotti ja sitä ohjaa keskeneräisesti ristiriitainen
tekoäly. Sellainen äly, joka erkaantui ihmisen kasvu- ja
voittopyyteen siivittämänä kauas evoluution vuosimiljoonaisesta
harmoniasta.
Ehkä
todella olemmekin biosfäärin testirobotteja tekoälyllä, joka meni
tuotekehityksessä väärille raiteille?! .... Ovatko yllättäen
sodat virheen korjaavia bittejä, joiden tarkoitus on eheyttää
tekoälymme ohjelmakaavaa, koska output on aina sotiemme jälkeen:
Ei enää koskaan - apinakin tietää, mutta silti taistelee reviireistä!
"Ei
enää koskaan"
[2?
Harmi vain, kun tuo rauhoittava ohjelmakäsky on "loopissa"
[3!
... Loop on yhtä kuin silmukka, jossa tapahtuma toistuu niin kauan,
kun se saa energiaa
”
…
…
[1
Perustutkimusta
atomien sisuksissa – energioiden ja materioiden aamuhämärissä –
kvanttitietokoneet
---
Ote:
” …
Otaniemessä
rakennetaan uudenlaista tietokonetta, joka voi jättää
supertietokoneet kakkosiksi – kvanttitietokoneen ennustetaan
mullistavan maailman -HS
otsikko
Aivan uudenlaisen tietokoneen prosessori koostuu kvanttibiteistä eli kubiteista. Kubitti voi olla arkijärjen vastaisesti yksi ja nolla yhtä aikaa. Vain 50 kubitin kvanttitietokone voi mullistaa maailman … Jo vuonna 1981 fyysikko Richard Feynman esitti rohkean idean tietokoneesta, joka laskisi kvanttien avulla. Sellainen tietokone olisi hirmuisen nopea, arvioivat valistuneet fyysikot … ”
Tapahtuuko täällä jotain sellaista, mikä ei ole meille ihmisille edes tarkoitettu?
Maallikon
pohdiskelua vaikeasta aiheesta:
”Evoluutio
on "laskenut"
meille tuntemattomalla tavalla jo viimeiset muutama miljardi vuotta.
Sillä on se sama laskentateho edelleen. Evoluution nerokkuus on
siinä, ettei se tarvitse hillitöntä laskentatehoa, koska se
pinoaa tänään juuri nyt tehdyn uuden aiemman eilisen päälle.
Meille
on myös tuntematonta se kuinka evoluutio näkee nyt huomisen.
Näkökyky juontuu tuosta pinosta, sillä on tietoja täydellisessä
jatkumossa alun yksinkertaisimpaan tilaan, joka oli 0, siis tyhjä!
Evoluution
”ongelma” lienee meidän ihmisten mukaan tulo sellaisella
toiminnan kasvavalla kellotaajuudella, jonka "tikitys" on
irtautunut (repeytynyt) biosfäärillisestä harmoniayhteydestään.
Lopulta kuitenkin on niin, että me ihmiset olemme täysin kiinteä
osa biomassaisesta elämänmuodosta, joka rakentaa oivalluksiaan
samoille ylätason rakenteille, jotka juontuvat sieltä alimmalta
kvanttimaailman tasolta!”
…
Entä
työ, jonka Hawking pelkää menetettävän kokonaan koneoppiville
roboteille?
Robotit
ovat tässä vaiheessa paljolti toistokoneita – vrt. autotehtaiden
hitsausrobotit. Robotti on mekaaninen erilaisten
jalosteraaka-aineiden yhdistelmä, joka saa käskynsä
ohjelmariveistä, jotka ohjelmoitsija tekee sovellussuunnittelijan
antamien raamien puitteissa. Ihmisen, itseään tarkastellen on
helppo huomata, mitä roboteilta puuttuu.
Kellotaajuus,
muistin koko ja rinnakkaisajon monikertaistuminen lisäävät
robottien ohjelmallista käyttökelpoisuutta – paljon tapahtumia
lyhyemmässä ajassa. Siis enemmän tuotantoa – lyhyemmässä
ajassa.
Mikäli
raaka-aineita riittää, eikä niiden jalostustoiminta kuin
energiankäyttökään tuhoa biosfääriä [4
– on ideaalisesti mahdollista saada yhä useammalle sitä
markkinatalouden mukavaa – eli tavaraa! Onko tämä se elämän
tavoite ja toiminnan päämäärä – kasvuhoenta, lisää,
nopeammin ja useammin …
Mitä
arvelet meidän tekevän vuonna 2050 – millaista työtä,
osaammeko sovittaa kasvaneen vapaa-ajan pyrkimyksiimme kokea onnea ja
iloa. Entä hyödyllisyyden tunne ja osallistumisen riemu siten,
että saisit tunnustusta ja iloa joukkoon kuulumisesta.
Tekeekö
kiihtyvä elämänrytmi meistä ihmisrobotteja, vai olemmeko jo nyt
evoluution kokeilurobotti, jonka elinkelpoisuusarviointi on jo
”tuomareiden käsittelyssä” [5?
…
[2
”Ei enää koskaan!” ~
https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/uskonsotien-suvaitsemattomuutta-risti.html
-
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
roboautomaaltio_02112017.doc – OpenOffice Writer
PVM
03112017
781_7291
4 kommenttia:
Tämä yksinkertainen esimerkki näyttää, miksi tekoäly ei tule päihittämään ihmisaivoja ajattelussa, väittää aivotutkija -HS
~ https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005827349.html -
.
Ilkka Luoma kommentti: 14.9.2018 - 13:12
Paljolti tietokoneen, koneoppimisen ja lopulta tekoälyn kehitys ja kyky jopa luoda uutta riippuu kellotaajuudesta, siis mitä nopeampi tahti eli tapahtumasykli sekunnissa on, sen enemmän prosessointitehoa.
Tällä nopeuden lisäyksellä siirryttäessä virtaavasta sähköstä valoon, fotoneihin, voinemme lisätä kellotaajuutta 100- jopa 10000 kertaiseksi, jolloin uuden luominen tapahtumasarjana tullee todeksi.
Miten arvelet evoluution ohjelmoidun ja millä prosessointiteholla se pelaa pelejään? Mikä on evoluution kellotaajuus? Onko se "meille näkyvyydeltään" todella hidas, ja siellä atomien ja molekyylien syvyydessä taas hyvin nopea?
Meille ihmisille evoluutiotapahtumien tietoisuuteemme ilmaantuessa onkin kulunut aikaa paljon ja evoluutio "syvyyksissään" on jo aikaamme edellä. Näin tähän kellotaajuuteen liittyy analoginen komponentti, jota meidän 1 ja 0 tietokone ei ymmärrä.
Ihmisen go-lautapelissä voittaneen tekoälyn piti olla totta ehkä vasta vuonna 2035 – kauhukuvissa tekoäly mellastaa pian verkossa -HS
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005867715.html -
Ilkka Luoma 18.10.2018 - 8:48 kommentti:
Pohdimme tekoälyn - ykkösten, nollien ja niiden yhdistelmien bittivirtoja, toiminnallisten kellotaajuuksien eksponentoituessa yhä nopeammiksi. Tekoäly on vain nopeutta, "counterointia ja flip-floppailua and-porttien kanavissa.
Tekoälyn sijasta voisimme ihmetellä evoluutiota - biosfäärillisen elämän käyttöjärjestelmää, jota emme tunne juuri lainkaan. Evoluution kellotaajuus on hidas mikropiireihin nähden, mutta se on kokonaisvaltainen ja ymmärtää sanonnan "kaikki vaikuttaa kaikkeen".
Evoluutio osaa katsoa totuuden "toiselle puolelle" ihmistiedollisen tyhjyyden sisään. Tekoäly tarvitsee massiiviset esitietovarastot, evoluutio ei, sillä se rakentaa koko ajan ajassa "nykyisyys" rakenteita huomista varten - ymmärtäen harmonian.
Evoluutio on jotain ihmeellistä, jossa todennäköisesti piilee se kolmas "tietoalkio" - nollien ja ykkösten lisäksi. Digitaalisuus ei ole luontoa - luonnossa vallitsee analogia. Digi-aika on vain ihmisen kehitysvaihe, jolla ei ole sopeuman elastisuutta. Sopeumakentässä on äärettömän sijaintia pallomaisessa rajallisuudessa!
.
Tekoälystä povataan ihmisten syrjäyttäjää – Teknologiajätin suomalainen johtaja kertoo, miten pysymme tarpeellisina koneiden ylivoimasta huolimatta
~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005889274.html -
Ilkka Luoma 6.11.2018 - 10:07:
Olemme itse kehitysvaiheessa oleva biologinen ja evoluution luoma "tekoäly" - rakennumme atomeista, kuten tietojärjestelmät. Entä ohjelmat? Tietokoneissa ne ovat ykkösen ja nollan johdannaisia - omaamme emme tunne. Biosähköisiä hermoverkkojen solmukohtien olotilamarkkereita - otaksuisin?
Evoluutiolla on vain tässä ja nyt ohjeet, emme tunne aikaskaalautuvuutta, emmekä riittävää biodynamiikkaa, joka ohjaa meitä perintökaavojen mukaisesti. Tekoälytön ihminen rikkoo evoluution sopeumakaavojen yhdistelmärakenteita!
.
On kyllä hurjaa, miten nykyään kaikki kehittyy nopeasti. Tuttukin kertoi, että heillä nyt on vihdoin tuotekehitys alkamassa. Onkin jännä nähdä muutamien vuosien päästä, mihin suuntaan tämä maailma on mennyt! https://www.defour.fi/palvelut
Lähetä kommentti