lauantaina, marraskuuta 04, 2017

Tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka -teknoihmisyyttä keinotekoisesti



Aivot kutistuneena mikropiiriin




Tänään kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta, tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis 0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.


Perustutkimuksen alueella ovat vasta nyt kvanttitietokoneet [1, joilla on ”taju” yhtäaikaisesta nollasta ja ykkösestä. Kvantitus vie ymmärryskykymme rasitteet äärirajoille; lähestymme olemattomia partikkeleita, joista olemme itsekin koostuneet. Näillä alimmantason [?] kerroksilla energiat ja materiat menevät sekaisin – vai onko niin, ettei siellä pahnan pohjimmaisena ole enää mitään? [!]


Entä itse nuo kolme otsikon meille helpommin ymmärrettävää kokonaisuutta?

Pankki- ja vakuutusjärjestelmät ovat alueita, kuten kaikki ne ihmistyölliset toimet, jotka perustuvat kaikin osin digitoidun tiedon massalle – nämä työtehtävät voidaan robotoida, tai oikeastaan automatisoida [+

Toistaiseksi ei vielä keksitä uutta, täysin uutta – jos sitä yleensä on olemassakaan, tyhjässä – tietohan on olemassa, on kysymys vain sen oivaltamisesta ja poiminnasta!

Tässä kohtaa kiinanaiset ovat käytännöllisiä – ei pidä pyörää ”keksiä” uudelleen, vaan poimia se säällisesti jostain ja sen jälkeen kehittää sitä pienin vääjäämättömin askelin … 


[Käytännön mahdollisuus][+ ” … Digitalisaatio avaa sote-palveluihin mahdollisuuden siirtyä hoitosuoritteiden tuottamisesta kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tiedolla johtaminen on huomioitu hallituksen sote-esityksissä, mutta sen toteutuminen on vielä monen mutkan takana





Eksponentiaalinen kehitysvauhti – kuten tapahtui kellotaajuuksissa ja muistien bittimäärissä

Nyt ollaan vauhdissa, joka vastaa noin puolta oman aivollisen tietokoneemme hyötysuhteesta ja käsittelykyvystä – edelleen suuren osan aivoprosessiemme ollessa tajuntamme ulkopuolella – itse prosessiymmärryksenä. Milloin puhkaisemme tämän ymmärryskaton ja sukeltaudumme omaan kvanttikoneeseemme – olemmeko sittenkin evoluution biogeenisiä koerobotteja?



Ajan lyhyen historian kirjoittaja pelkää koneälyn ajavan meistä ohi!


Ote:

” … Pelkään, että tekoäly korvaa tulevaisuudessa ihmiset. Jos ihmiset suunnittelevat tietokoneviruksia *, joku suunnittelee tekoälyn, joka parantaa ja kopioi itsensä. Näin syntyy Hawkingin mukaan ”uusi elämänmuoto”, joka pystyy päihittämään ihmiset … ”


Mietiskelin tähän maallikkokommentoinnin näin:

... Miten tekoäly lisääntyy, ja miten se korjaa virheensä ja saa energiansa. Jopa tuleva kvanttitietokone tarvitsee energiaa. Ihminen on biologinen robotti ja sitä ohjaa keskeneräisesti ristiriitainen tekoäly. Sellainen äly, joka erkaantui ihmisen kasvu- ja voittopyyteen siivittämänä kauas evoluution vuosimiljoonaisesta harmoniasta.  

Ehkä todella olemmekin biosfäärin testirobotteja tekoälyllä, joka meni tuotekehityksessä väärille raiteille?! .... Ovatko yllättäen sodat virheen korjaavia bittejä, joiden tarkoitus on eheyttää tekoälymme ohjelmakaavaa, koska output on aina sotiemme jälkeen:


Ei enää koskaan - apinakin tietää, mutta silti taistelee reviireistä!



"Ei enää koskaan" [2? Harmi vain, kun tuo rauhoittava ohjelmakäsky on "loopissa" [3! ... Loop on yhtä kuin silmukka, jossa tapahtuma toistuu niin kauan, kun se saa energiaa


** Hawkingin väitöskirja ¨ https://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-PHD-05437/1



[1

Perustutkimusta atomien sisuksissa – energioiden ja materioiden aamuhämärissä – kvanttitietokoneet --- 


Ote:

” … Otaniemessä rakennetaan uudenlaista tietokonetta, joka voi jättää supertietokoneet kakkosiksi – kvanttitietokoneen ennustetaan mullistavan maailman -HS otsikko

Aivan uudenlaisen tietokoneen prosessori koostuu kvanttibiteistä eli kubiteista. Kubitti voi olla arkijärjen vastaisesti yksi ja nolla yhtä aikaa. Vain 50 kubitin kvanttitietokone voi mullistaa maailman … Jo vuonna 1981 fyysikko Richard Feynman esitti rohkean idean tietokoneesta, joka laskisi kvanttien avulla. Sellainen tietokone olisi hirmuisen nopea, arvioivat valistuneet fyysikot … ”


Tapahtuuko täällä jotain sellaista, mikä ei ole meille ihmisille edes tarkoitettu?


Maallikon pohdiskelua vaikeasta aiheesta:

Evoluutio on "laskenut" meille tuntemattomalla tavalla jo viimeiset muutama miljardi vuotta. Sillä on se sama laskentateho edelleen. Evoluution nerokkuus on siinä, ettei se tarvitse hillitöntä laskentatehoa, koska se pinoaa tänään juuri nyt tehdyn uuden aiemman eilisen päälle.

Meille on myös tuntematonta se kuinka evoluutio näkee nyt huomisen. Näkökyky juontuu tuosta pinosta, sillä on tietoja täydellisessä jatkumossa alun yksinkertaisimpaan tilaan, joka oli 0, siis tyhjä

Evoluution ”ongelma” lienee meidän ihmisten mukaan tulo sellaisella toiminnan kasvavalla kellotaajuudella, jonka "tikitys" on irtautunut (repeytynyt) biosfäärillisestä harmoniayhteydestään. Lopulta kuitenkin on niin, että me ihmiset olemme täysin kiinteä osa biomassaisesta elämänmuodosta, joka rakentaa oivalluksiaan samoille ylätason rakenteille, jotka juontuvat sieltä alimmalta kvanttimaailman tasolta!



Entä työ, jonka Hawking pelkää menetettävän kokonaan koneoppiville roboteille?

Robotit ovat tässä vaiheessa paljolti toistokoneita – vrt. autotehtaiden hitsausrobotit. Robotti on mekaaninen erilaisten jalosteraaka-aineiden yhdistelmä, joka saa käskynsä ohjelmariveistä, jotka ohjelmoitsija tekee sovellussuunnittelijan antamien raamien puitteissa. Ihmisen, itseään tarkastellen on helppo huomata, mitä roboteilta puuttuu.

Kellotaajuus, muistin koko ja rinnakkaisajon monikertaistuminen lisäävät robottien ohjelmallista käyttökelpoisuutta – paljon tapahtumia lyhyemmässä ajassa. Siis enemmän tuotantoa – lyhyemmässä ajassa. 

Mikäli raaka-aineita riittää, eikä niiden jalostustoiminta kuin energiankäyttökään tuhoa biosfääriä [4 – on ideaalisesti mahdollista saada yhä useammalle sitä markkinatalouden mukavaa – eli tavaraa! Onko tämä se elämän tavoite ja toiminnan päämäärä – kasvuhoenta, lisää, nopeammin ja useammin … 


Mitä arvelet meidän tekevän vuonna 2050 – millaista työtä, osaammeko sovittaa kasvaneen vapaa-ajan pyrkimyksiimme kokea onnea ja iloa. Entä hyödyllisyyden tunne ja osallistumisen riemu siten, että saisit tunnustusta ja iloa joukkoon kuulumisesta.

Tekeekö kiihtyvä elämänrytmi meistä ihmisrobotteja, vai olemmeko jo nyt evoluution kokeilurobotti, jonka elinkelpoisuusarviointi on jo ”tuomareiden käsittelyssä” [5?











Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä





US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155249



DOC roboautomaaltio_02112017.doc – OpenOffice Writer

PVM 03112017



781_7291

3 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

Tämä yksinkertainen esimerkki näyttää, miksi tekoäly ei tule päihittämään ihmisaivoja ajattelussa, väittää aivotutkija -HS

~ https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005827349.html -
.

Ilkka Luoma kommentti: 14.9.2018 - 13:12

Paljolti tietokoneen, koneoppimisen ja lopulta tekoälyn kehitys ja kyky jopa luoda uutta riippuu kellotaajuudesta, siis mitä nopeampi tahti eli tapahtumasykli sekunnissa on, sen enemmän prosessointitehoa.

Tällä nopeuden lisäyksellä siirryttäessä virtaavasta sähköstä valoon, fotoneihin, voinemme lisätä kellotaajuutta 100- jopa 10000 kertaiseksi, jolloin uuden luominen tapahtumasarjana tullee todeksi.

Miten arvelet evoluution ohjelmoidun ja millä prosessointiteholla se pelaa pelejään? Mikä on evoluution kellotaajuus? Onko se "meille näkyvyydeltään" todella hidas, ja siellä atomien ja molekyylien syvyydessä taas hyvin nopea?

Meille ihmisille evoluutiotapahtumien tietoisuuteemme ilmaantuessa onkin kulunut aikaa paljon ja evoluutio "syvyyksissään" on jo aikaamme edellä. Näin tähän kellotaajuuteen liittyy analoginen komponentti, jota meidän 1 ja 0 tietokone ei ymmärrä.

Ilkka Luoma kirjoitti...

Ihmisen go-lautapelissä voittaneen tekoälyn piti olla totta ehkä vasta vuonna 2035 – kauhu­kuvissa tekoäly mellastaa pian verkossa -HS

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005867715.html -

Ilkka Luoma 18.10.2018 - 8:48 kommentti:

Pohdimme tekoälyn - ykkösten, nollien ja niiden yhdistelmien bittivirtoja, toiminnallisten kellotaajuuksien eksponentoituessa yhä nopeammiksi. Tekoäly on vain nopeutta, "counterointia ja flip-floppailua and-porttien kanavissa.

Tekoälyn sijasta voisimme ihmetellä evoluutiota - biosfäärillisen elämän käyttöjärjestelmää, jota emme tunne juuri lainkaan. Evoluution kellotaajuus on hidas mikropiireihin nähden, mutta se on kokonaisvaltainen ja ymmärtää sanonnan "kaikki vaikuttaa kaikkeen".

Evoluutio osaa katsoa totuuden "toiselle puolelle" ihmistiedollisen tyhjyyden sisään. Tekoäly tarvitsee massiiviset esitietovarastot, evoluutio ei, sillä se rakentaa koko ajan ajassa "nykyisyys" rakenteita huomista varten - ymmärtäen harmonian.

Evoluutio on jotain ihmeellistä, jossa todennäköisesti piilee se kolmas "tietoalkio" - nollien ja ykkösten lisäksi. Digitaalisuus ei ole luontoa - luonnossa vallitsee analogia. Digi-aika on vain ihmisen kehitysvaihe, jolla ei ole sopeuman elastisuutta. Sopeumakentässä on äärettömän sijaintia pallomaisessa rajallisuudessa!

.

Ilkka Luoma kirjoitti...

Tekoälystä povataan ihmisten syrjäyttäjää – Teknologia­jätin suomalainen johtaja kertoo, miten pysymme tarpeellisina koneiden ylivoimasta huolimatta

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005889274.html -

Ilkka Luoma 6.11.2018 - 10:07:

Olemme itse kehitysvaiheessa oleva biologinen ja evoluution luoma "tekoäly" - rakennumme atomeista, kuten tietojärjestelmät. Entä ohjelmat? Tietokoneissa ne ovat ykkösen ja nollan johdannaisia - omaamme emme tunne. Biosähköisiä hermoverkkojen solmukohtien olotilamarkkereita - otaksuisin?

Evoluutiolla on vain tässä ja nyt ohjeet, emme tunne aikaskaalautuvuutta, emmekä riittävää biodynamiikkaa, joka ohjaa meitä perintökaavojen mukaisesti. Tekoälytön ihminen rikkoo evoluution sopeumakaavojen yhdistelmärakenteita!
.